|
Tupo | |
| x | x Tavoitteiden taustoja Reilu ja inhimillinen työelämä Työllisyys ja
oikeudenmukaisuus puoltavat tupoa x SAK:n kanta kolmanteen perättäiseen tulopoliittiseen sopimukseen ratkaistiin hallituksen kokouksessa 27. syyskuuta 1999. SAK:n hallitus joutui toteamaan, että sillä ei näissä olosuhteissa ole edellytyksiä käynnistää tulopoliittisia neuvotteluja. Mm. paperin ja Kemian alakohtaiset ongelmat aiheuttivat näissä liitoissa arvion, ettei niitä tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa pystyttäisi ratkomaan. Tupoa kannattaneet Metalli ja Rakennusliitto loivat ns. ryväsratkaisun, jonka lähtökohtana olivat solidaarinen ja oikeudenmukainen tulokehitys sekä mahdollisimman vakaa talous- ja työllisyyskehitys. Metallin ja Rakennusliiton johdolla työmarkkinoilla syntynyt päänavaus vakiinnutti saman, 3,1 prosentin kustannusvaikutuslinjan laajalti koko sopimuskenttään. Yleisen linjan mukaisten sopimusten kattavuus olikin sopimuskierroksen päättyessä yli 90 prosenttia. Minkään liiton ei tarvinnut tyytyä yleistä linjaa pienempiin korotuksiin. Tässä suhteessa ryväsratkaisu merkitsi ay-liikkeen sisäistä solidaarisuutta. Toisaalta merkittäviä laadullisia uudistuksia ei tässä yhteydessä juurikaan saatu aikaan. Mm. Paperin, Kemian ja AKT:n alakohtaisiin kysymyksiin jouduttiin ratkaisuja hakemaan työtaistelujen kautta. Liittokierros onnistui kokonaisuudessaan kohtuullisen hyvin. Tupon tiellä olleista alakohtaisista ongelmista (mm. ulkopuolisen työvoiman käytöstä ja palkkarakenneuudistuksista) voitiin sopia liittoja tyydyttävällä tavalla. Tupokaavailut olivat silloin lähteneet noin kahden vuoden mittaisesta sopimuksesta ja sitä arveltiin etukäteen yleisimmäksi sopimusten kestoksi. Kevään 2000 liittokierroksella syntyneiden sopimusratkaisujen kesto vaihtelee kuitenkin vuodesta kolmeen vuoteen. Ryväsratkaisun mukaisten sopimusten yleisin kestoaika on noin vuosi eli ne päättyvät tammikuun lopussa 2001, graafisen alan ja kumin sopimukset kuukautta myöhemmin. Muutama sopimus on kaksivuotinen (matkatoimistot, energia-ala, eräät Puuliiton alat, talotekniikka, veturimiehet, rautatievirkamiehet ja satamat). Kolmivuotisia sopimuksia solmivat SMU, AKT, Paperi, Ilmailuala, SEL ja Kemia. Erimittaiset sopimukset eivät kuitenkaan ole este yhtyä mahdolliseen tulopoliittiseen sopimukseen tänä syksynä. Vuonna –95 tilanne oli sopimuskentällä aivan vastaava: sopimusten niveltämiseen haettiin liittokohtaisissa soveltamisneuvotteluissa kutakin sopimusalaa tyydyttävät ratkaisut. |
- Tavoitteiden taustoja - Aikaa ja tasa-arvoa vanhemmuuteen - Ostovoimaa koskevat tavoitteet |
