x
Mikä on tupo
– ja miten se syntyy?

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli tupo syntyy, kun työmarkkinoiden keskusjärjestöt ja maan hallitus pääsevät sopuun työmarkkinoita koskevasta ratkaisusta. Tupossa on palkkaratkaisun lisäksi sovittu talous-, tulonjako- ja sosiaalipoliittisista toimista.

Tuloneuvottelut käynnistyvät, kun työmarkkinoiden keskusjärjestöt kokoontuvat neuvottelemaan tulevan sopimuksen sisällöstä. Palkansaajien ja työnantajien etujärjestöt esittävät ensin omat tavoitteensa. Myös maan hallitus voi esittää omia toiveitaan ja lupauksiaan tuloratkaisun aikaan saamiseksi.

Jos työmarkkinaosapuolet ja maan hallitus pääsevät ratkaisusta sopuun, syntyy tupo. Ratkaisuun voidaan päätyä myös ilman hallituksen mukaantuloa, jolloin kyseessä on keskusjärjestöjen keskitetty sopimus. Molemmat sitovat työmarkkinoiden keskusjärjestöjä. Kummassakin tapauksessa ratkaisun jälkeen käydään vielä työehtosopimusosapuolten – ammattiliittojen ja työnantajaliittojen – väliset neuvottelut, joissa keskitetty ratkaisu pyritään soveltamaan kullekin alalle.

Työmarkkinaosapuolet voivat päätyä myös siihen, ettei keskitettyä tulosopimusta kannata tavoitella lainkaan. Neuvottelut alkavat silloin suoraan liittotasolla eli ammattiliittojen ja työnantajaliittojen välillä.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöjä ovat palkansaajien keskusjärjestöt ja työnantajien keskusjärjestöt. Palkansaajien keskusjärjestöjä ovat

• Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (26 jäsenliittoa)
• Toimihenkilökeskusjärjestö STTK (26 jäsenliittoa)
• Korkeakoulutettujen ammatillinen keskusjärjestö AKAVA (32 jäsenliittoa)

Työnantajien keskusjärjestöjä ovat

• Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT
• Palvelutyönantajat
• Valtion työmarkkinalaitos
• Kunnallinen työmarkkinalaitos
• Kirkon sopimusvaltuuskunta