x
SAK:n tavoitteet 2001–2002
- Tavoitteet
pähkinänkuoressa
Työllisyys- ja koulutuspaketti
- Elinikäinen
oppiminen osaksi työelämää
- Työssä
jaksaminen
- Luottamushenkilöiden
toimintaedellytysten parantaminen
- Valtiovallan
toimenpiteet
- Ostovoima
- Jatkuvan neuvottelun
asiat
Tavoitteet
pähkinänkuoressa
Reilu
ja inhimillinen työelämä:
- Alakohtaiset koulutussuunnitelmat
- Yrityskohtaiset koulutusrahastot
- Koulutusvakuutuksen kolmas vaihe
toteutettava pikaisesti
- Koulutusvakuutuksen toiseen vaiheen
ehtoja joustavoitettava
- Vuorotteluvapaakokeilua jatkettava
- Suositus vähimmäistyöajasta
- Helatorstain jälkeinen lauantai
palkalliseksi vapaaksi
- Työyhteisöjen kehittämisestä
sovittava paikallisesti
- Alle kuukaudenkin työsuhteissa
sairasajalta palkkaa
- Työ-ja perhe-elämän
yhteensovittamista helpotettava mm. osa-aikaisella hoitovapaalla ja kustannusten
tasaamisella nais- ja miesvaltaisten alojen kesken
- Luottamusmiesten toimintaedellytyksiä
parannettava
Ostovoimatavoitteet:
- Yleiskorotus 2 mk/t tai 330 mk/kk
molempina vuosina
- Liitoerä, kustannusvaikutus 0,7 % 2001
ja 0,4 % 2002
- Tasa-arvoerä, kustannusvaikutus 0,4 %
2001
- Pelisäännöt tulos- ja
voittopalkkioille
- Työttömien ostovoimaa parannettava
Työllisyys-
ja koulutuspaketti
SAK pitää tärkeänä, että
seuraavalla sopimuskierroksella myönteistä työllisyyskehitystä voidaan edelleen
vahvistaa. Tähän voidaan päästä sisällyttämällä sopimusratkaisuun ns.
työllisyys- ja koulutuspaketti. Samalla nämä työllisyyttä ja työelämän
kehittämistä koskevat laatutavoitteet muodostavat kokonaisuuden, jonka päämääränä
on reilu ja inhimillinen työelämä.
Elinikäinen
oppiminen osaksi työelämää
Tärkeimmät syyt
työllistymisongelmiin ja työvoimakapeikkoihin piilevät useiden selvitysten mukaan
nimenomaan työntekijöiden osaamisessa ja ammattitaidossa. Siksi SAK nostaakin tällä
tulokierroksella keskeiseksi tavoitteeksi elinikäiseen oppimiseen liittyvät kysymykset.
Elinikäistä oppimista koskevat
tavoitteet pyrkivät parantamaan työntekijöiden mahdollisuuksia lisätä
ammattitaitoaan.
- Koulutusvakuutuksen kolmannen vaihteen
toteutuminen turvataan aikuiskoulutuksen määrärahoja lisäämällä.
- Ammattitutkintojen
suorittamismahdollisuuksia parannetaan.
- Eri aloille laaditaan henkilöstön
kehittämis- ja koulutussuunnitelmat ja lisätään työnantajan vastuuta henkilöstön
kouluttamisesta.
- Perustetaan yrityskohtaisia
koulutusrahastoja.
Työssä
jaksaminen
Työllisyysasteen nostaminen
hallituksen tavoittelemaan 70 prosenttiin työvoimasta edellyttää, että työntekijät
jaksavat työelämässä nykyistä pidempään.
- Työpaikkatason yhteistoimintaa
parannetaan.
- Vuorotteluvapaakokeilua jatketaan.
- Pätkätyökierteessä olevien aseman
helpottamiseksi annetaan suositus määräaikaisten työsuhteiden vakinaistamisesta ja
vähimmäistyöajasta.
- Pätkätyöläisille taataan oikeus
vuosilomaan.
- Ylityövalvontaa tehostetaan.
- Työaikaa lyhennetään muuttamalla
helatorstain jälkeinen lauantai palkalliseksi vapaaksi.
- Sairausajan palkka alle kuukauden
työsuhteissa lisätään sopimuksiin, joista se vielä puuttuu.
Lapsiperheiden hyvinvointia parannetaan
sekä työelämän inhimillisyyttä lisäämällä että toimilla, joilla pyritään
tasapuolistamaan perhevapaiden käyttöä ja niistä aiheutuvia kustannuksia.
Luottamushenkilöiden
toimintaedellytysten parantaminen
Työyhteisöjen kehittämistyölle
luodaan edellytyksiä työntekijöiden oikeuksia lisäämällä sekä turvaamalla
luottamushenkilöille nykyistä paremmat toimintaedellytykset.
- Luottamusmiehille maksettavia korvauksia
nostetaan
- Luottamusmiesten
ajankäyttömahdollisuuksia parannetaan huolehtimalla sijaisjärjestelyistä.
- Luottamusmiesten toiminta
mahdollistetaan myös pienillä työpaikoilla.
- Luottamusmiehille taataan asianmukaiset
työvälineet: kännykkä ja mikro (nettiyhteys).
Valtiovallan
toimenpiteet
- Osana työllisyyspakettia tarvitaan
valtiovallan toimia asuntotuotannon lisäämiseksi. Asuntotuotantoa lisätään uutta
työvoimaa tarvitsevilla paikkakunnilla ja arava- ja korkotukiasunnot saatetaan myös
keskituloisten palkansaajien ulottuville.
- Työsuojelupiirien resursseja
lisätään tuntuvasti.
- Heinäkuussa 2000 toteutettiin
yksityisen työnantajan alimman kansaneläkemaksun alentaminen 0,4 prosentilla.
Tasavertaisen kilpailutilanteen ja julkisen sektorin työllistämisedellytysten vuoksi
myös kunta- ja valtiotyönantajien keva-maksuja alennetaan.
Ostovoima
- Pennimääräisen yleiskorotuksen
lisäksi palkkoja korotetaan liittoerällä ja tasa-arvoerällä. Liittoerä antaa
alakohtaista sovellutusvaraa, ja se on suurempi kuin aikaisemmissa tupoissa. Tasa-arvoerä
määräytyy erityisesti alan matalapalkkaisuuden ja naisvaltaisuuden mukaan.
- Sopimukseen sisältyy indeksiehto ja
ansiokehityslauseke.
- Keskusjärjestöt sopivat tulos- ja
voittopalkkioiden sekä henkilöstörahastojen käyttöönoton pelisäännöistä ja
edistävät näiden yleistymistä mm. yhteisellä koulutusaineistolla.
- Ostovoimatavoitteen toteutumista tuetaan
hallituksen veroratkaisulla, joka työllisyystavoitteen saavuttamiseksi painotetaan pieni-
ja keskituloisiin.
- Työmatkakuluvähennyksen omavastuu
poistetaan työssäkäynnin tukemiseksi.
- Työttömyysturvaan tehdään
tasokorotus.
Jatkuvan
neuvottelun asiat
Näiden sopimuskierrostavoitteiden
lisäksi on jatkuvan neuvottelun kulttuuria työmarkkinajärjestöjen välillä
vahvistettava edelleen. Jatkuvien neuvottelujen piiriin kuuluvat erityisesti ammatilliseen
osaamiseen ja työvoimapolitiikkaan liittyvä yhteistyö, eläkepolitiikka sekä
työyhteisöjen kehittämiseen ja tasa-arvon edistämiseen liittyvä yhteistyö. |
