|
Tupo | |
| x | x Tavoitteiden taustoja Reilu ja inhimillinen työelämä Työllisyys ja
oikeudenmukaisuus puoltavat tupoa x
SAK pitää tärkeänä, että seuraavalla sopimuskierroksella työllisyyskehitystä voidaan edelleen vahvistaa. Tähän voidaan päästä sisällyttämällä tupoon erityinen työllisyys- ja koulutuspaketti. Samalla nämä työllisyyttä ja työelämän kehittämistä koskevat laatutavoitteet muodostavat kokonaisuuden, jonka päämääränä on reilu ja inhimillinen työelämä. Ei ole kenenkään etu, että elämä työpaikoilla on niin kovaa kuin se nykyään on. Työntekijät uupuvat, eivätkä jaksa uudistua, hankkia uutta koulutusta tai kehittää työtään. Työn ja palvelun laatu kärsivät. Kovan arjen aiheuttavat epävarmuus työn jatkumisesta (pätkätyöt) ja toimeentulosta (osa-aikatyö, matalat palkat), jatkuva kiire sekä tulosvastuu ja kilpailu työpaikoilla. Toisaalta suuret ikäluokat ovat tulossa eläkeikään, jolloin työssä jaksamisen ja keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nostaminen tulevat entistä tärkeämmiksi koko yhteiskunnalle. SAK pitkääkin tärkeänä, että seuraavan sopimuskauden aikana työelämää kehitetään kaikkien osapuolten kannalta parempaan suuntaan. Elinikäinen oppiminen osaksi työelämää Työllistymistä estävät ja työvoimakapeikkoja aiheuttavat työnantajaselvitysten mukaan ennen muuta työntekijöiden osaamiseen ja ammattitaitoon liittyvät rajoitteet. Tilastokeskuksen työnantajatutkimuksen mukaan kolme neljästä työllistymistä estävästä syystä liittyy osaamiseen. Elinikäistä oppimista koskevat tavoitteet pyrkivätkin parantamaan työntekijöiden mahdollisuuksia lisätä ammattitaitoaan. On välttämätöntä, että työnantaja kantaa vastuunsa työntekijöiden ammatillisen osaamisen vahvistamisesta. SAK esittää, että työntekijä- ja työnantajajärjestöt laativat yhteistyössä eri aloille henkilöstön kehittämis- ja koulutussuunnitelmat. Niiden tavoitteena on tarkastella alakohtaisesti henkilöstön ammatillisiin valmiuksiin, niiden kehittämiseen ja työvoiman saatavuuteen liittyviä haasteita. Niiden kautta voidaan myös tiivistää työntekijöiden ja työnantajien yhteistoimintaa työpaikoilla. Alakohtaisesti laadittavien työpaikkakoulutuksen mallien tavoitteena on helpottaa ja tehostaa ammatilliseen koulutukseen hakeutumista. Yrityskohtaisten koulutusrahastojen käyttöönotolla tulee mahdollistaa työntekijöiden joustava pääsy ammatilliseen lisäkoulutukseen. Koulutusvakuutuksen kolmas vaihe on etenemässä eduskuntakäsittelyyn. Sen myötä laajenevaan koulutuskysyntään tulee luoda riittävät edellytykset lisäämällä ammatillisen aikuiskoulutuksen määrärahoja. Koulutusvakuutuksen toisen vaiheen ehtoja on joustavoitettava, jotta koulutukseen hakeutuminen on työttömyyden vaihtoehto myös lyhyemmän aikaa työttömänä olleille. Peräti 90 prosenttia suomalaisista uskoo, että työntekijöiden loppuunpalaminen on suuri epäkohta tämän päivän työelämässä (Gallup syksy –99). Jaksamisongelmia aiheuttavat mm. runsaat ylityöt ja henkilöstön liian vähäinen määrä. Työssä jaksamista pyritään tukemaan työpaikkatason yhteistoimintaa parantamalla. Työnorganisointiin, työjärjestelyihin, fyysisen ja psyykkisen kuormituksen vähentämiseen ja henkilöstömäärän oikeaan mitoitukseen vaikutetaan tehokkaimmin työpaikoilla. Työajat ovat työelämän kehittämisessä tärkeitä. Palkansaajien työaikatoiveet tukevat sellaisia työajan uudelleenjärjestelyjä, jotka mahdollistavat pidemmät vapaat. Helatorstain jälkeisen lauantain palkallisuuden toteuttaminen on askel tähän suuntaan. Myös ylitöiden rajoittaminen työaikavalvontaa tehostamalla edistää työssä jaksamista. Vuorotteluvapaata tulee myös kehittää niin, että se tukee työntekijöiden jaksamisen ja kehittymisen mahdollisuuksia ja että sen käyttö pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä tehostuu. Työssäkäymisen lähtökohtana on oltava se, että ihmisten on voitava tulla työllään toimeen. Pätkätöitä onkin vakinaistettava ja joillakin aloilla on tarve määritellä vähimmäistyöaika, koska työntekijöille tarjotaan vain muutamankin tunnin työvuoroja. Pätkätyöntekijöille tulee järjestää oikeus vuosilomakorvaukseen. SAK:n vaatimuksesta pätkätöissä olevien asemaa parannettiin 90-luvun lopulla niin, että työsopimuslaissa taataan alle kuukauden työsuhteissa oleville oikeus sairausajan palkkaan. Tätä oikeutta ei ole viety kaikkiin työehtosopimuksiin. Työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta on välttämätöntä, että työsopimuslaissa turvattu oikeus ulottuu kaikille sopimusaloille. Erityisesti ongelmasta kärsivät liike-, hotelli- ja ravintola- sekä rakennusalalle tulevat nuoret. Julkisen sektorin työllistämisedellytykset on turvattava alentamalla kunta- ja valtiotyönantajan kansaneläkevakuutusmaksua. Tämä on tärkeää myös tasavertaisen kilpailutilanteen takaamiseksi julkisen ja yksityisen palvelutuotannon välillä. Lapsiperheiden hyvinvointiin voidaan vaikuttaa lisäämällä työelämän inhimillisyyttä ja sopimalla toimenpiteistä, joilla tasapuolistettaisiin perhevapaiden käyttöä ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Esimerkiksi osa-aikainen vanhempainvapaa saattaisi lisätä isien halukkuutta käyttää perhevapaita ja vähentää naisten pitkiä poissaoloja työmarkkinoilta. Luottamushenkilöiden toimintaedellytyksien parantaminen Työyhteisöjen kehittämistyölle pitää luoda edellytyksiä työntekijöiden oikeuksia lisäämällä sekä luomalla luottamushenkilöille parempia toimintaedellytyksiä. Henkilöstöä edustavat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat avainasemassa työelämän inhimillisyyttä lisättäessä. Heidän toimintaedellytystensä turvaaminen on kaikkien osapuolten etu. Luottamusmiesjärjestelmä on mahdollistettava myös pienille työpaikoille. Luottamusmiehille on turvattava mm. toimivat sijaisuusjärjestelyt sekä asianmukaiset työvälineet. Nykypäivän luottamusmiehen työvälineet eivät enää ole numerolevypuhelin ja kirjoituskone vaan kännykkä ja nettiyhteys. Ostovoimaa ja vakaata kasvua tukevat tavoitteet SAK:n lähtökohtana tuloneuvotteluissa ei ole mahdollisimman suurten nimellisten palkankorotusten sopiminen, vaan ratkaisevaa on, mitä palkalla saa. Ratkaisussa on siis otettava huomioon myös tavaroiden ja palveluiden hinnoissa, verotuksessa ja tulonsiirroissa tapahtuneet muutokset. Nämä kaikki vaikuttavat käytettävissä olevan tulon eli ostovoiman todelliseen muutokseen. Kahden viimeisen tupokauden aikana työllisyyden paranemisen ja taloudellisen vakauden ansiosta palkansaajien ostovoima kasvoi miltei 18 prosenttia. SAK:n tavoitteena on varmistaa palkansaajien ostovoiman nousu ja tasainen ansiokehitys jatkossakin. Keinona siihen ovat markkamääräiseen yleiskorotukseen perustuvat palkankorotukset, joissa on mukana liitto- ja tasa-arvoerät, ansiokehityslauseke sekä indeksiehto. Liittoerällä pyritään lisäämään palkkaratkaisun joustavuutta ja sen osuus tulee olla selvästi suurempi kuin aikaisemmissa tupo-sopimuksissa ollut järjestelyvara. Tasa-arvoerän olisi taas painotuttava matalapalkka-aloille ja sen on tuotava hyvitystä matalapalkkaisilla aloilla työskenteleville naisille. SAK:n mielestä myös työttömyysturvan tasoa on nostettava. Tilastokeskuksen mukaan työttömät ovat olleet ainoa yhteiskunnallinen ryhmä, jonka reaalitulot ovat 90-luvulla laskeneet - ja ne ovat laskeneet huomattavasti. Keskimääräinen ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha oli viime vuonna 218 markkaa, kun se oli kymmenisen vuotta sitten vuoden 1999 rahassa mitattuna 217 markkaa. SAK:n mielestä näissä vahvan talouskasvun oloissa eivät työttömyysturvaan kohdistuvat säästölait ole enää perusteltuja. Vuodesta 1993 lähtien on ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikattu ns. vähennysprosenttia käyttäen. Toisin sanoen, kun ansiosidonnaista päivärahaa lasketaan on laskemisperusteeksi otettu kuukausipalkka, josta on vähennetty viisi prosenttia. SAK:n mielestä työttömien ostovoimaa onkin lisättävä esimerkiksi poistamalla tuo viiden prosentin leikkaus päivärahaa laskettaessa. SAK:n mielestä veronkevennykset on kohdistettava pieni- ja keskituloisille. Palkansaajien verotuksen keventämisessä yhtenä keinona tulisi olla työmatkakuluvähennyksen omavastuuosuuden poistaminen. Tulos- ja voittopalkkioiden periaatteet Tulos- ja voittopalkkioista sopiminen luo Emu-aikaan tarvittavaa ala- ja yrityskohtaista joustoa palkanmuodostukseen. Se myös mahdollistaa sen, että työntekijätkin pääsevät osalliseksi yritysten kannattavuuden noususta. SAK:n mielestä nyt onkin korkea aika sopia tulos- ja voittopalkkioiden sekä henkilöstörahastojen käyttöönoton periaatteista. SAK:laisista miehistä kaksi kolmesta mutta naisista vain 13 prosenttia oli viime vuonna tulos- tai voittopalkkiojärjestelmän piirissä. Teollisuudessa niiden piirissä oli joka kolmas, palvelualoilla joka kuudes ja julkisella sektorilla joka kymmenes. Tulos- ja voittopalkkioiden tulisi koskea kaikkia aloja. Indeksiehto ja ansiokehityslauseke Indeksiehdon ja ansiokehityslausekkeen sisällyttäminen useampivuotiseen tulospimukseen on tässä taloudellisessa tilanteessa vahvasti perusteltua. Indeksiehto on rakennettu tupoihin suojaamaan ostovoiman kehitystä ennakoimattomalta hintojen nousulta. 1990-luvulla inflaatio on pysynyt hyvin matalana, noin 1 - 2 prosentissa, eikä indeksiehto sopimuksissa ole lauennut. Viimeksi indeksiehdon mukaisia palkankorotuksia maksettiin 1980-luvun lopulla. Indeksiehto voidaan virittää niin, että se toimii pikemminkin inflaatiota ennalta ehkäisevästi kuin sitä kiihdyttäen. On selvää, että indeksiehdon puuttuminen sopimuksista pakottaisi ay-liikkeen esittämään selvästi korkeampia nimellispalkkavaatimuksia. Näiden sopimuskierrostavoitteiden lisäksi on SAK:n mielestä jatkuvan neuvottelun kulttuuria työmarkkinajärjestöjen välillä vahvistettava edelleen. Jatkuvien neuvottelujen piiriin kuuluvat erityisesti ammatilliseen osaamiseen ja työvoimapolitiikkaan liittyväyhteistyö, eläkepolitiikka sekä työyhteisöjen kehittämiseen ja tasa-arvon edistämiseen liittyvä yhteistyö. Asuntotuotanto ja asumiskustannukset Osana työllisyyspakettia tarvitaan valtiovallan toimia asuntotuotannon lisäämiseksi. Pula pätevästä työvoimasta ja kohtuuhintaisista asunnoista on tosiasia kasvukeskuksissa. Erityisesti puute kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista ja osin myös omistusasunnoista hidastaa työvoiman saantia ja avointen työpaikkojen täyttymistä. Asuntomarkkinoiden tasapainottomuus onkin nostanut asuntojen hintoja ja vuokria lisäten siten inflaation kiihtymisen vaaraa. Siksi asuntotuotantoa on lisättävä uutta työvoimaa tarvitsevilla paikkakunnilla ja arava- ja korkotukiasunnot on saatettava myös keskituloisten palkansaajien ulottuville. Tämä edellyttää tulorajojen tarkistamista. Työsuojelupiirien resurssien lisäys Työsuojelupiirien valvontaan käytettävissä olevat henkilö- ja muut voimavarat ovat jatkuvasti laskeneet viime vuosikymmenen alusta alkaen. Erityisenä ongelmana on tällä hetkellä työaikavalvonta, joka kuuluu työsuojelun perustehtäviin ja jonka asianmukainen hoito ehkäisee mm. työssä jaksamisen ongelmia ja välittömien työtapaturmien lisääntymistä. Toisaalta myös harmaan työn teettämisen valvonta teettää työsuojelupiireille entistä enemmän työtä. Myös vähimmäistyöehtojen valvonta korostuu Euroopan unionin itälaajenemisen yhteydessä, jolloin EU:n yhteisille työmarkkinoille tulee kymmeniä miljoonia uusia työntekijöitä. SAK:n mielestä työsuojelupiirien resursseja olisikin tuntuvasti lisättävä. Soviteltua työttömyyspäivärahaa voidaan nykysäännösten mukaan maksaa osa-aikatyötä ja lyhennettyä työviikkoa tai työpäivää tekeville. Nuo säännökset eivät motivoi työttömiä ottamaan vastaan lyhytaikaisia töitä, vaikka ne usein voisivat johtaa pidempiinkin työsuhteisiin. Vuonna 1999 kaikista työttömyyspäivärahaa saaneista noin 27 % sai soviteltua päivärahaa. Jotta työntekijän kannattaa ottaa lyhytkin työkeikka vastaan on soviteltuun päivärahaan palautettava ns. suojaosa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että määritellään summa, jonka voi kuukaudessa tienata ilman että se laskee työttömyyspäivärahaa. Samalla olisi SAK:n mielestä myös selvitettävä, voidaanko järjestelmä muuttaa siten, että niiltä päiviltä jolloin työntekijä on töissä, hänelle maksetaan palkka ja työttömyyspäiviltä maksetaan päiväraha. Julkisen sektorin työllistämisedellytykset Heinäkuussa 2000 toteutettiin yksityisen työnantajan alimman kansaneläkemaksun alentaminen 0,4 prosentilla. Tasavertaisen kilpailutilanteen ja julkisen sektorin työllistämisedellytysten vuoksi myös kunta- ja valtiotyönantajien keva-maksuja on alennettava. |
- Tavoitteiden taustoja - Aikaa ja tasa-arvoa vanhemmuuteen - Ostovoimaa koskevat tavoitteet |
