|
Tupo | |||||||||||||||
x | x Uutisarkisto x Tuposta tuli kattava: SAK:n aloilta lähes miljoona mukana (15.12.2000 klo 13.35) Tulopoliittinen kokonaisratkaisu allekirjoitettiin tänään klo 13.30. Sopimuksen piirissä on SAK:laisilta aloilta noin 950 000 palkansaajaa ja sopimuksen kattavuus nousee noin 93 prosenttiin. Ensi vuoden osalta kattavuus on lähes sata prosenttia. SAK:n hallitus jatkoi eilen keskeytynyttä kokoustaan tänä aamuna klo 7.30 ja totesi, että neuvottelutulos on riittävän kattava ja tupo-sopimus voidaan allekirjoittaa. Sopimuksen allekirjoitus kuitenkin lykkääntyi, sillä työnantajat eivät pystyneet päättämään omasta kannastaan tupon kattavuuteen määräaikaan mennessä. Askel kohti täystyöllisyyttä Puheenjohtaja Lauri Ihalaisen mukaan syntynyt tupo on paitsi palkkalinjaltaan solidaarinen myös palkansaajien ostovoimaa ja työllisyyttä tukeva. Palkankorotukset ja indeksiehto kääntävät palkansaajien ostovoiman nousuun. Ratkaisu vakauttaa taloutta ja hillitsee inflaatiota, mikä on erityisen tärkeää pieni- ja keskituloisten näkökulmasta. Ihalainen arvioi, että sopimuksen myötävaikutuksella on mahdollista synnyttää molempina sopimusvuosina 40 00050 000 uutta työpaikkaa ja yltää 70 prosentin työllisyysasteeseen vuoden 2003 loppuun mennessä. Sopimus onkin askel kohti täystyöllisyyttä, Ihalainen toteaa. Hän on tyytyväinen myös sopimuksen laatupakettiin, joka on tukevampi kuin vuosina 1995 ja 1997. Erityisen iloinen Ihalainen on siitä, että ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan saadaan tupon myötä korotus. x Tulopoliittinen kokonaisratkaisu on sovittu allekirjoitettavaksi tänään kello 13.30. Ratkaisun allekirjoittavat palkansaajien keskusjärjestöistä SAK ja STTK sekä työnantajien keskusjärjestöt. x Paperiliitto on juuri hyväksynyt paperiteollisuuteen syntyneen neuvottelutuloksen. Liitto on siten mukana tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa. Tulos koskee noin 29 000 paperiteollisuuden työntekijää. x SAK:n hallitus päätti tänä aamuna, että SAK hyväksyy omalta osaltaan tulopoliittisen kokonaisratkaisun 17.11.2000 syntyneen neuvottelutuloksen mukaisesti. SAK:laisista aloista yli 90 % on nyt tupon mukaisten työehtojen piirissä. Lisäksi melkein kaikilla muillakin SAK:laisilla aloilla on sitovat työsopimukset ensi vuodelle. Paperiteollisuutta koskevat neuvottelut jatkuvat parhaillaan. Työnantajapuoli on tänä aamuna jättänyt oman esityksensä, jota Paperiliitto on juuri käsittelemässä. x Puu- ja erityisalojen liitto ja Metsäteollisuus pääsivät myöhään eilen illalla neuvottelutulokseen mekaanisen metsäteollisuuden ja puusepänteollisuuden työehdoista. Neuvottelutulos on tupon linjan mukainen ja koskee yhteensä noin 29 000 työntekijää. SAK:n hallitus jatkaa eilen keskeytynyttä kokoustaan tänään kello 7.30. Kokouksessa arvioidaan edellytyksiä allekirjoittaa tupo kello 9.00. x Tupon pohjalta on tähän mennessä solmittu työ- ja virkaehtosopimukset noin 170 SAK:laiselle alalle. Niiden piirissä on noin 860 000 ihmistä, minkä lisäksi noin 35 000 SAK:laisen työehdot määräytyvät käytännössä tupon mukaisina. Kattavuus SAK:laisilla aloilla on noin 87 %. Eräillä keskeisillä aloilla, mm. energia-alalla, satamissa ja paperiteollisuudessa, neuvottelut ovat kuitenkin edelleen käynnissä. SAK:n hallitus kokoontuu uudestaan perjantaiaamuna klo 7.30 arvioimaan edellytyksiä tupon allekirjoittamiseen klo 9. x Tupon pohjalta neuvotellut työehtosopimukset toteuttavat solidaarisen palkkapolitiikan linjaa. Kun yleinen kustannusvaikutus on 3,1 prosenttia, erityisesti naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla korotukset ovat tuntuvasti korkeampia. Esimerkiksi myyjien, tarjoilijoiden sekä tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa työskentelevien korotukset nousevat noin 3,7 prosentin tasolle. Vastaavasti monilla miesvaltaisilla aloilla korotukset ovat noin 2,72,8 prosentin luokkaa. x Ilman sopimusta olevien SAK:laisten alojen neuvotteluja on tänään jatkettu. AKT:laisen satamien ahtausalan neuvotteluissa on mukana ollut myös valtakunnansovittelija. Paperiteollisuudessa neuvottelut on äskettäin käynnistetty uudestaan ja uusia neuvotteluja odotetaan myös mekaanisessa metsäteollisuudessa ja puusepänteollisuudessa, jotka kuuluvat Puu- ja erityisalojen liiton järjestäytymisaloihin. Neuvotteluja on jatkettu myös joillakin muilla aloilla. Sähköliiton energia-alalla ei sen sijaan ole vielä sovittu uusien neuvottelujen aloittamisesta. Kokonaan tupon ulkopuolelle on SAK:laisista aloista toistaiseksi jäämässä vain Sähköalojen ammattiliiton ja Rakennusliiton talotekniikka-ala. SAK:n hallitus kokoontuu tänään klo 16.00 arvioimaan tuloratkaisun kattavuutta ja sopimus on määrä allekirjoittaa huomisaamuna klo 9.00. xSAK:laisilla aloilla tupon piirissä noin 860 000 ihmistä (13.12.2000 klo 17.20) Tupon pohjalta on työ- ja virkaehtosopimukset solmittu tähän mennessä yli 160 SAK:laiselle alalle. Tupon piirissä on tällä hetkellä noin 825 000 ihmistä eli noin 85 prosenttia SAK:laisesta kentästä; lisäksi noin 35 000:n työehdot määräytyvät käytännössä tupon mukaisesti. Neuvottelut jatkuvat edelleen auki olevilla aloilla, mm. energia-alalla, satamissa ja paperiteollisuudessa. SAK:n hallitus kokoontuu torstaina 14.12. klo 16.00 arvioimaan tuloratkaisun kattavuutta. Sopimus on määrä allekirjoittaa perjantaina 15.12. klo 9.00. xNeuvottelutulokset kattavat jo yli miljoona palkansaajaa (13.12.2000 klo 12.30) Tupon liittokohtaisia neuvottelutuloksia on syntynyt viime päivinä ripeään tahtiin. Tällä hetkellä neuvottelutulosten kattavuus ylittää jo miljoona palkansaajaa. Eilispäivän ja tämän aamun aikana tulokseen on päästy mm. valtion- ja kunta-aloilla, useilla kemianteollisuuden aloilla, metalliteollisuudessa sekä kaupan alalla. Neuvotteluja käydään SAK:n piirissä vielä mm. kuljetusaloilla, energia-alalla sekä paperiteollisuudessa. Liittojen on esitettävä neuvottelutuloksensa keskusjärjestöille ja valtakunnansovittelijalle tänään kello 16:een mennessä. SAK:n hallitus kokoontuu huomenna kello 16 arvioimaan tulopoliittisen sopimuksen kattavuutta. Jos kattavuutta pidetään sopivana, SAK:n hallitus antaa valtuutuksen allekirjoittaa sopimus perjantaiaamuna kello 9.00. Info toimittajille järjestetään torstain kokouksen jälkeen, aikaisintaan kello 17.30. xTuponeuvottelujen liittokohtaiset tiedot (7.12.2000) Tupon liittokohtaiset neuvottelut ovat täydessä vauhdissa. Seuraamme SAK:laisten liittojen sopimusten syntyä tällä sivustolla viereisen palkin kohdassa Liittokohtainen tilanne. Sivua päivitetään sitää mukaa, kun uusia neuvottelutuloksia syntyy. Tällä hetkellä neuvottelutulos on saatu aikaan Rakennusliiton rakennusalalla (talonrakennusala), lattianpäällystysalalla ja asfalttialalla, AKT:n matkatoimistovirkailijoiden keskuudessa sekä eräillä pienillä Palvelualojen ammattiliiton sopimusaloilla. x SAK:lainen Rakennusliitto ja Rakennusteollisuuden keskusliitto saivat varhain keskiviikkoaamuna aikaan neuvottelutuloksen talonrakennusalan työehdoista. Jo aikaisemmin tiistai-iltana syntyi sopimus lattianpäällystysalalle. Talonrakennusala on suurin Rakennusliiton sopimusaloista. Sopimuksen piirissä on noin 50 000 rakennusalan työntekijää. Lattianpäällystysalan sopimus koskee noin 1 000 työntekijää. Viime viikolla saatiin myös Rakennusliiton asfalttialalle neuvottelutulos, joka koskee sesonkiaikana noin 3 000:een nousevaa työntekijämäärää. Rakennusalan neuvotteluja jäljelle jääneillä sopimusaloilla jatketaan lähipäivinä. x Neuvotteluja SAK:laisen Rakennusliiton ja Rakennusteollisuuden keskusliiton välillä on jatkettu tänään kello 14 alkaen. Tavoitteena on edelleen saada aikaan neuvottelutulos työehtosopimuksesta talonrakennusalalle tämän päivän aikana. Rakennusliiton asfalttialalla ja AKT:laisella matkatoimistoalalla on jo aikaisemmin saatu aikaiseksi työehtoja koskeva neuvottelutulos. x Tupon liittokohtaiset neuvottelut ovat lähteneet ripeästi liikkeelle. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tupo-linjalle olisi tulossa jopa 90 %:n kattavuus. Suurempi päänavaus liittoneuvotteluissa on odotettavissa ensi viikolla: neuvottelutuloksen talonrakennusalan työehtosopimuksesta uumoillaan syntyvän jo tiistaina. Pienemmällä asfalttialalla on jo saatu aikaan neuvottelutulos Asfalttiliiton ja SAK:laisen Rakennusliiton välillä. Rakennusliitto ja Metalliliitto käyvät tällä hetkellä neuvotteluja kaikilla sopimusaloillaan. Metalliliitto aloitti viralliset neuvottelut viime keskiviikkona ja liiton valtuusto on tänään ottamassa kantaa tupon neuvottelutulokseen. Myös paperialalla työntekijä- ja työnantajapuolen toimistot ovat tavanneet toisiaan. Neuvotteluja käydään SAK:laisten teollisuusalojen lisäksi myös kunta- ja valtiosektoreilla sekä yksityisillä palvelu- ja kuljetusaloilla. Esimerkiksi AKT:n puheenjohtaja Kauko Lehikoinen on arvioinut, että useimmat AKT:laiset alat ovat tulossa mukaan tupoon. SAK:laisista liitoista Ilmailualan Unioni IAU on ilmoittanut, ettei se ole varsinaisesti mukana tupossa. Voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan IAU saa kuitenkin tupon mukaiset korotukset. Suomen Elintarviketyöläisten Liiton SEL:n liittovaltuusto päätti kokouksessaan 30.11.1.12., ettei SEL osallistu tupoon, koska liiton oma työehtosopimus on voimassa vuoden 2003 helmikuuhun asti. Voimassa olevan sopimuksen perusteella elintarviketyöläiset saavat tupon mukaiset palkankorotukset sekä laadulliset edut, mm. helatorstaiviikon vapaapäivän. Sen sijaan indeksiehto ei koske tupon ulkopuolelle jääviä. SAK:laisten liittojen hallinnot ovat koolla joulukuun alusta lähtien. Varsinainen ruuhka on 12. ja 13. joulukuuta, jolloin liittojen on määrä luovuttaa tiedot työ- ja virkaehtosopimuksistaan keskusjärjestöille ja valtakunnansovittelijalle. SAK:n hallitus kokoontuu 14.12. arvioimaan syntyneitä sopimuksia ja tupon kattavuutta. Myös STTK:ssa kaikki keskeiset sopimusalat ovat osallistuneet neuvotteluihin. Muun muassa Teknisten liitto ja Suomen teollisuustoimihenkilöiden liitto STL ovat hyväksyneet tupon alakohtaisten sopimusneuvottelujen pohjaksi. Käytännössä myös lähes kaikki akavalaiset liitot ovat neuvottelemassa sopimuksiaan tupon pohjalta. Esimerkiksi AKAVAn Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN on lähtemässä neuvotteluihin omilla sopimusaloillaan. Valtiosektorin neuvottelut etenevät niin ikään hyvin ja kuntasektorilla neuvotteluja käydään tällä hetkellä mm. opettajien kanssa. Aloitamme ensi viikolla liittokohtaisten neuvottelutulosten julkaisemisen SAK:n tupo-sivustolla. x SAK:n pääekonomisti Pertti Parmanteen mukaan nyt ei ole aika rakennella uusia tulomalleja vaan on keskityttävä nykyisen sopimuksen edistämiseen. Niin kauan kuin liittosopimuksia ei ole syntynyt kattavasti, tämän vuoden tupokarhu on kaatamatta eikä uusia pyyntejä kannata rakennella, toteaa Parmanne kommentoidessaan TT:n hallituksen puheenjohtajan Jyrki Juuselan tämänpäiväistä lausuntoa. Juusela ehdottaa Suomen sopimusmalliksi Tanskan mukaista nelivuotista ratkaisua. Parmanne oikoo Juuselan tietoja Tanskan mallista ja toteaa, että Suomen viime vuosien sopimusmalli on toiminut varsin hyvin. Lisää asiasta tiedotteessa 23.11 (linkki vanhentunut). x Suomen hallituksen eilen käsittelemä kannanotto tulopoliittista sopimusta koskevaan neuvottelutulokseen löytyy kokonaisuudessaan viereisen palkin kohdasta Neuvottelutulos 20012002 | Hallituksen kannanotto. x Maan hallitus käsitteli tänään neuvottelutulosta tulopoliittiseksi sopimukseksi ja valtion tähän sopimukseen liittyviä toimia. Sopimuskauden aikana tuloverotusta alennetaan yhteensä noin kymmenellä miljardilla markalla. Hallitus on jo aiemmin päättänyt ensi vuotta koskevista noin kuuden miljardin markan verohelpotuksista. Jos tulopoliittinen sopimus syntyy, hallitus on valmis alentamaan tuloveroja vuonna 2002 noin neljällä miljardilla markalla. Summissa ovat mukana inflaatiotarkistukset. Kunnille korvataan tulonmenetykset Veronkevennykset kohdistetaan pieni- ja keskituloisille ja niiden profiilia voi tältä osin pitää kohtuullisena. Tupossa on sovittu, että verojen kevennyksistä vuonna 2002 kunnille aiheutuva noin miljardin markan tulojen menetys korvataan kunnille. Tulojen menetystä hallitus lieventää aientamalla valtion ja kuntien välistä kustannustenjaon tarkistusta vuodella. Vuoden 2003 erä, 600 miljoonaa markkaa, maksetaan kunnille jo vuonna 2002. Lisäksi kuntien ja seurakuntien kansaneläkemaksua alennetaan puoli prosenttia 2,65 prosenttiin, mitä SAK tupotavoitteissaan vaatikin. Ansiotulovähennyksen rajaa nostetaan Hallituksen veroehdotuksen mukaan kaikkia marginaaliveroprosentteja alennetaan yhdellä prosentilla vuonna 2002 ja asteikon alin tuloraja nostetaan nykyisestä 66 000 markasta noin 68 400 markkaan. Kunnallisverotuksessa vähennyksen enimmäismäärä nousee nykyisestä 9 800 markasta 12 360 markkaan, mikä tarkoittaa noin 75 000 markan vuosituloja. Valtion palkankorotukset budjettiin Valtio on sitoutunut budjetoimaan tulosopimuksesta aiheutuvat henkilöstömenojen lisäykset. Vuoden 2001 henkilöstömenojen lisäykset budjetoidaan ensimmäiseen lisäbudjettiin ja vuoden 2002 lisäykset saman vuoden talousarvioesitykseen. Valtio sitoutuu laatupakettiin Hallitus on valmis ryhtymään siltä edellytettyihin toimiin, jotka koskevat tupossa sovittua työttömyysturvan tason nostamista, koulutuspakettia ja työelämän uudistuksia. Ammatillisen lisäkoulutuksen määrärahoja lisätään ensi vuonna 80 miljoonalla markalla. Vuorotteluvapaakokeilun jatkamisesta kahdella vuodella säädetään laki. Hallitus säätää lain myös indeksiehdosta. Valtion päätökset ehdollisia Valtion päätökset koskien mm. vuoden 2002 veroratkaisua, indeksiehtoa, ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan korotusta, vuorotteluvapaan jatkamista ja työterveyshuoltolain uudistamista ovat ehdollisia. Jos tupoa ei synny tai se ei ole riittävän kattava, myös nämä toimet raukeavat. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvät toimet ja työsuojelupiirien resurssien tarkistamisen hallitus toteuttaa riippumatta siitä, syntyykö tulopoliittinen sopimus. x Tupon myötä palkansaajien ostovoima kasvaa yli kolme prosenttia ensimmäisenä sopimusvuonna ja vuonna 2002 reilut kaksi prosenttia. Palkkaratkaisu on vaikutukseltaan molempina sopimusvuosina noin puoli prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisessä vuoden 1997 tupossa. Tupon myötä keskituloisen, noin 11 000 markkaa kuukaudessa ansaitsevan SAK:laisen käteen jäävät tulot nousevat vuonna 2001 noin 400 markalla kuukaudessa. Tupon tuomat palkankorotukset maksetaan 1.2.2001 alkaen. Työttömille noin 230 mk kuukaudessa Työttömyysturvaan tupo tuo ensimmäisen korotuksen kymmeneen vuoteen. Neuvotteluissa sovittiin, että päivärahan ansio-osan laskennassa prosentti nostetaan 42 prosentista takaisin 45 prosenttiin. Prosentti laskettiin 42:een Ahon hallituksen aikana. Muutoksen myötä ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha nousee keskimäärin 230 markkaa kuukaudessa. Palkallinen helatorstaivapaa myös osaan vuorotyöstä Palkallinen helatorstaivapaa on kymmeneen vuoteen palkansaajille ensimmäinen työajan lyhennys. Palkallinen helatorstaivapaa koskee päivätyössä olevien lisäksi myös keskeytymätöntä kaksivuorotyötä tekeviä työntekijöitä. Tupon laatupaketti on tällä kertaa muiltakin osin varsin tuhti. Laatupaketissa on sovittu mm. luottamusmiesten aseman parantamisesta, vuorotteluvapaakokeilun jatkamisesta ja työterveyshuoltolain uudistamisesta. Koko lista löytyy mm. viereisen palkin kohdasta Neuvottelutulos 20012002 | Lyhyesti. x Seuraavaksi liitot aloittavat neuvottelutuloksen pohjalta omat neuvottelunsa uusiksi työ- ja virkaehtosopimuksiksi. Valtion sopimuksista neuvottelut ovat jo alkaneet ja näissä neuvotteluissa on ollut mukana myös akavalaisia liittoja. Todennäköistä on, että myös jatkossa akavalaisia liittoja on mukana eri alojen neuvotteluissa. Tiedot sopijapuolten työ- ja virkaehtosopimuksista on luovutettava keskusjärjestöille ja valtakunnansovittelijalle viimeistään 13.12. kello 16.00. Neuvottelutuloksen vahvistaminen sopimukseksi tapahtuu kaksi päivää tämän jälkeen eli 15.12. x SAK:n hallitus hyväksyi hetki sitten neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi ratkaisuksi. Hallitus kehottaa jäsenliittojaan aloittamaan neuvottelut työ- ja virkaehtosopimusten uudistamiseksi esityksen pohjalta. x AKAVAn hallitus hylkäsi tulopoliittisesta sopimuksesta tänään saavutetun neuvottelutuloksen. Tupohistorian aikana on ennenkin käynyt niin, etteivät kaikki keskusjärjestöt ole tulleet sopimukseen mukaan. Tulopolitiikan aikakausi lasketaan alkaneeksi vuodesta 1968, jolloin solmittiin Liinamaa I -nimeä kantava tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Tähän mennessä on Suomessa tehty yhteensä 18 keskitettyä tuloratkaisua. Tulopoliittisten sopimusten kattavuus on vaihdellut niin keskusjärjestö- kuin liittotasollakin. Erityisen kattavia tulopoliittiset sopimukset ovat olleet 90-luvulla. Keskusjärjestöistä on keskitettyjen ratkaisujen ulkopuolelle jäänyt useimmiten TVK. Se ei ollut mukana ensimmäisessä tupossa vuonna 1968. TVK ja STTK eivät tulleet mukaan ns. UKK-sopimukseen vuonna 1971. Vuonna 1981 tehtiin ns. Pekkasen sopimus, jota TVK ei allekirjoittanut, mutta TVK:laiset liitot tulivat kuitenkin tupoon mukaan. Vuoden 1972 Hämäläisen-Laatusen sopimuksen ulkopuolelle jäivät mm. Akava, TVK ja STTK. Vuonna 1986 toimihenkilöjärjestöt tekivät oman ns. toimihenkilötuponsa. Myöhemmin samana vuonna SAK teki oman sopimuksensa STK:n kanssa, jonka sopimusehtoihin toimihenkilöjärjestöt myöhemmin yhtyivät. Tupot, joista joku keskusjärjestö on irtaantunut
x SAK on laskenut neuvottelutuloksen palkankorotusten vaikutuksia palkansaajan ostovoimaan ja SAK:laisen perheen nettotuloon. Laskelmat löytyvät viereisen palkin kohdasta Neuvottelutulos 20012002 | Palkankorotukset. Myös neuvottelutuloksen teksti on nyt julkaistu kokonaisuudessaan kohdassa Neuvottelutulos 20012002 | Neuvottelutulos pdf-muodossa (linkki vanhentunut). Tekstin voi avata ja tulostaa Acrobat® Reader -ohjelmalla. Ellei käytössäsi ole Acrobat® Readeria, saat sen maksutta käyttöösi Adoben® Internet-palvelusta. xNeuvottelutuloksen pääkohdat (17.11.2000 klo 15.05) Tuponeuvotteluissa saavutettu neuvottelutulos julkaistaan kokonaisuudessaan myöhemmin iltapäivällä. Alla on lueteltu neuvottelutuloksen pääkohdat lyhyesti. Korotus 200 markkaa kuukaudessa Esityksen mukaan yleiskorotus on vuonna 2001 1,20 mk/t tai 200 mk/kk, kuitenkin vähintään 2,1 %. Vuonna 2002 korotukset ovat 1,07 mk/t tai 179 mk/kk, vähintään 1,9 %. Liittoerä on ensimmäisenä sopimusvuonna kustannusvaikutukseltaan 0,5 % ja toisena sopimusvuonna 0,3 %. Tasa-arvoerä maksetaan vuonna 2001 ja sen kustannusvaikutus on 0,4 %. Palkkaratkaisun kustannusvaikutus on ensimmäisenä sopimusvuonna 3,1 % ja toisena 2,3 %. Indeksiehto suojaa inflaatiolta Indeksiehto on ns. yliteindeksi, jonka tarkastelujakso on tammikuu 2001joulukuu 2001. Indeksikynnys on 2,6 %. Pientä ylitettä (0,4 %) ei kuitenkaan makseta. Ansiokehityslauseke on samankaltainen kuin edellisessä tupossa. Helatorstai palkalliseksi vapaapäiväksi Helatorstai on sovittu vuoden 2002 alusta palkalliseksi vapaaksi niille palkansaajille, joilta se vielä puuttuu. Luottamusmiesten korvaukset nousevat Luottamusmiesten korvauksia on sovittu nostettavaksi. On myös sovittu, että työsuojeluvaltuutettujen mahdollisuuksia käyttää työaikaa tehtävänsä hoitamiseen lisätään. Tulos- ja voittopalkkioissa pää auki Tulos- ja voittopalkkioiden pelisäännöistä käytiin kova vääntö. Neuvotteluissa saatiin kuitenkin pää auki ja sovittiin, että asian valmistelua jatketaan työryhmässä. Työttömyysturvaan korotus Neuvottelujen loppusuoralla ankarin vääntö käytiin ansiosidonnaisen työttömyysturvan tason nostamisesta. Lopulta sovittiin, että Ahon hallituksen aikainen päätös päivärahan ansio-osa laskemisesta 42 prosenttiin korjataan ja ansio-osa nostetaan takaisin 45 prosenttiin. Lisäksi neuvottelijat sopivat työttömyysturvaa ja työvoimapolitiikkaa selvittävän työryhmän perustamisesta. Työryhmä selvittää mm. sovitellun päivärahan epäkohtien korjaamista. Koulutuspaketista ja työelämän kehittämisestä jo aiemmin sopu Jo aiemmin osapuolet ovat päässeet sopuun koulutusmahdollisuuksia parantavasta koulutuspaketista ja työssä jaksamiseen ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Verohelpotukset yhteensä 10 miljardia Hallitus on jo aiemmin päättänyt ensi vuotta koskevista noin kuuden miljardin markan verohelpotuksista. Jos tulopoliittinen sopimus syntyy, valtio on valmis alentamaan tuloveroja vuonna 2002 noin neljällä miljardilla markalla. Veronkevennykset kohdistetaan pieni- ja keskituloisille ja niiden profiilia voi tältä osin pitää kohtuullisena. Valtio on sitoutunut järjestöjen sopimiin toimiin. Valtio on myös sitoutunut budjetoimaan palkankorotukset. SAK:n hallitus koolla SAK:n hallitus käsittelee parhaillaan esiteltyä sopimusehdotusta. Kokouksen jälkeen on tiedotustilaisuus, ei kuitenkaan ennen kello 17.00. x Tuponeuvotteluissa on saatu aikaan neuvottelutulos. SAK:n kärkitavoitteet ovat esitetyssä sopimuksessa mukana. Palkankorotusten taso vastaa SAK:n asettamia ostovoimatavoitteita ja niihin sisältyy solidaarinen rakenne: yleiskorotuksen sekalinja, tasa-arvoerä ja liittoerä. Myös sovitut veronkevennykset tukevat SAK:n ostovoimatavoitteita. Palkkaratkaisussa on mukana myös SAK:n vaatimat indeksiehto ja ansiokehityslauseke. Neuvottelutulokseen kuuluu työajan lyhentäminen kaikilla aloilla muuttamalla helatorstain jälkeinen lauantai palkalliseksi vapaaksi. Siinä on myös sovittu luottamishenkilöiden toimintaedellytyksen parantamisesta ja työttömyysturvan tason nostamisesta. Myös tulos- ja voittopalkioiden pelisäännöissä on saatu pää auki. Lisäksi sopimuksessa on mukana poikkeuksellisen laaja työelämän kehittämisen toimenpidekokonaisuus, joka sisältää mm. työssä jaksamista ja koulutusta koskevia asioita. Saavutettu sopimus turvaa palkansaajien ostovoiman vakaan kasvun seuraavien kahden vuoden aikana. Palkansaajajärjestöjen hallitukset ovat iltapäivällä koolla käsittelemässä neuvottelutulosta. SAK:n hallitus käsittelee sopimusesitystä kello 14.00 alkaneessa ja kello 15.00 jatkuvassa kokouksessaan. Esitys tulopoliittiseksi sopimukseksi julkaistaan kokonaisuudessaan SAK:n Internet-palvelussa kello 15.00 jälkeen. x Kaikista keskeisistä asioista on nyt tulopoliittisissa neuvotteluissa sovittu. Neuvottelutulos julkistetaan hetken kuluttua. x Tuponeuvotteluissa odotetaan neuvottelutuloksen valmistumista aivan lähiaikoina. Indeksiehdosta ja ansiokehityslausekkeesta on neuvotteluissa jo sovittu, mutta niiden sisällöstä ei vielä ole tarkempia tietoja. Myös luottamusmiesten asemaa koskevissa kysymyksissä on edistytty. Parhaillaan neuvotellaan työttömyysturvan tason nostamisesta. Seuraava tupokatsaus julkaistaan viimeistään kello 14.00, jolloin SAK:n hallituksen on määrä kokoontua. x Aamun tuponeuvottelut ovat lähteneet hyvin käyntiin. Tällä hetkellä auki olevista asioista suurin on kysymys työttömyysturvasta. Myös helatorstaiviikon vapaa sekä tulos- ja voittopalkkioiden pelisäännöt ovat vielä auki. Luottamusmiesten asemaa koskevissa kohdissa ollaan hyvin lähellä sopua. Seuraava tupokatsaus julkaistaan tänään viimeistään kello 12.00. x Tuponeuvottelujen loppurutistus on alkanut varhain perjantaiaamuna Helsingin Etelärannassa. Paikalla ovat kaikki palkansaajajärjestöt, myös AKAVA. Kovin vääntö tämänpäiväisissä neuvotteluissa käydään työttömyysturvan tasosta. Ratkaisun uskotaan edelleen syntyvän puoleenpäivään mennessä. SAK:n hallituksen kokous on tänään kello 14.00. Kokouksen jälkeen on tiedotustilaisuus, ei kuitenkaan ennen kello 16.30. x Tuponeuvottelut keskeytettiin illalla kello 21.45. Neuvotteluja jatketaan vielä perjantaiaamuna, mutta tarkka aika ei ole tiedossa. AKAVAn mukaantulosta aamun neuvotteluihin ei ole vielä varmuutta. Neuvottelutuloksen arvellaan valmistuvan keskipäivään mennessä. SAK:n hallitus on koolla perjantaina kello 14.00. x Tuponeuvotteluja jatketaan Helsingin Etelärannassa tänään kello 20. Myös AKAVA on tulossa mukaan neuvotteluihin, vaikka sen kuntatyönantajan kanssa käymät keskustelut koulutuspalkkaerästä eivät tiettävästi olekaan johtaneet ratkaisuun. x Tuponeuvottelut eivät ole vielä käynnistyneet uudestaan. Parhaillaan odotetaan AKAVAn ratkaisua koulutuspalkkaerää koskevassa asiassa. Kuntatyönantaja on jättänyt tarjouksen, jota AKAVAn työvaliokunta käsittelee kello 18.30 alkaneessa kokouksessaan. x Maanantaina keskeytetyt tuponeuvottelut alkanevat uudestaan tänään alkuillasta. Neuvotteluja varaudutaan jatkamaan perjantai-aamuna. Pyrkimyksenä on, että neuvottelutulos valmistuu perjantaina puoleenpäivään mennessä. Kaikkien palkansaajajärjestöjen hallitukset on kutsutte koolle perjantai-iltapäiväksi: STTK:n hallitus kello 12.30, AKAVAn kello 13.00 ja SAK:n kello 14.00. "Akava-ongelmaa" sovitellaan Tuponeuvottelut keskeytyivät pitkälti Akavan vaatiman koulutuspalkkaerän johdosta. Niin sanotun "Akava-ongelman" ratkaisu riippuu Akavan ja kuntatyönantajaa edustavan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välisistä keskusteluista. TT:n työmarkkinajohtaja Seppo Riski tyrmäsi tämänpäiväisessä Demarissa pelkkään koulutukseen perustuvat palkkaerät yksityisellä sektorilla. Pöydällä vielä runsaasti asioita Neuvotteluissa käydään läpi vielä avoinna olevat asiat. Palkankorotusten ja niiden rakenteen lisäksi auki on mm. helatorstaiviikon palkallinen vapaa, missä osapuolten välillä ei ole tapahtunut lähentymistä. Tulos- ja voittopalkkioiden pelisääntöjä koskevissa neuvotteluissa ei myöskään ole edistytty asiasta on tullut työnantajille periaatteellinen kysymys. Indeksiehdosta on tehty mallivaihtoehtoja, mutta siitä päätetään vasta kun palkkaratkaisusta on sovittu. Sama koskee myös ansiokehityslauseketta. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen aseman parantamista koskevissa neuvotteluissa on hieman edistytty. Yhteinen näkemys on löytynyt työsuojeluvaltuutettujen ajankäytön väljentämisestä, myös pääluottamusmiesten korvausten nostamisesta on keskusteltu. SAK:n keskeiseltä tavoitelistalta on kokonaan auki kysymys ansiosidonnaisen työttömyysturvan tason nostamisesta ja soviteltuun päivärahaan liittyvien epäkohtien korjaamisesta. SAK on vaatinut Ahon hallituksen aikana tehdyn viiden prosentin leikkurin poistamista päivärahan määrittelystä. Seuraamme neuvottelujen etenemistä koko illan ja aamun ja päivitämme tätä tuposivustoa, mikäli neuvotteluissa ilmenee jotakin uutta. Seuraava tupokatsaus ilmestyy noin klo 19.00. x Neuvottelut jumiutuivat eilen Akavan vaatimaan koulutuspalkkaerään, jota järjestö ajaa matalasti palkatuille koulutetuille naisille. Matalasti palkattuja, vaativaa työtä tekeviä ammattiryhmiä on kaikissa palkansaajien keskusjärjestöissä ja heille kaikille kuuluu oikeudenmukainen palkankorotus. SAK:n mallilla parhaat korotukset SAK:n tavoittelema solidaarinen markkapohjainen palkankorotusmalli, jossa on mukana tasa-arvoerä, takaa parhaat korotukset kaikille matalapalkkaisille. Lastentarhanopettajien ja kirjastonhoitajien lisäksi päiväkodeissa työskentelee muitakin matalapalkkaisia ammattiryhmiä. Ohessa muutama esimerkki keskiansioista:
Taulukon ansiot ovat kokoaikaisten ja täyspalkkaisten mukaan laskettuja lokakuussa 1999, lähde: KTV (* kokonaisansio lisineen helmikuussa 2000, lähde: Kunnallinen työmarkkinalaitos). Kymppitonnin tuloilla 480 markkaa lisää Kirjastonhoitajat ja lastentarhanopettajat ansaitsevat keskimäärin noin 10 000 markkaa kuukaudessa. Tällä tulotasolla SAK:n palkkavaatimus tuottaisi 480 markan nettopalkankorotuksen kuukaudessa. Laskelmassa on otettu huomioon jo sovitut veronkevennykset ensi vuodelle. x SAK:n hallitus päätti eilisessä kokouksessaan jatkaa tulopoliittisen kokonaisratkaisun tavoittelua. Neuvottelujen jatkamista pidettiin tärkeänä, sillä työnantaja oli lähtenyt liikkeelle asemistaan ja vielä avoinna olevissa kysymyksissä on edistytty. Osassa näistä kysymyksistä on lähennytty siinä määrin, että on nähtävissä "maasto", missä sopimus voisi syntyä Työnantajalta ei uutta palkkatarjousta Julkisuudessa on jo liikkunut tietoja mahdollisista palkankorotusprosenteista. Mistään prosenteista ei ole kuitenkaan sovittu, sillä työnantaja ei ole edes tehnyt uutta palkkatarjousta. Myöskään palkankorotusten rakenteesta ei ole vielä yhteistä näkemystä. Tasa-arvoerä ehto tulosovulle Tulosovun keskeisenä ehtona on naisvaltaisille matalapalkka-aloille suunnattu tasa-arvoerä, ilman tätä matalapalkkaisten asemaa parantavaa erää tupoa ei synny. Indeksiehdon ja ansiokehityslausekkeen sisällöstä on neuvotteluissa keskusteltu, mutta tähän asiaan on päätetty palata sitten, kun palkankorotusten taso on selvillä. Työttömyysturva pahasti auki Pahiten SAK:n tavoitelistalta on auki kysymys ansiosidonnaisen työttömyysturvan tason nostamisesta ja soviteltuun päivärahaan liittyvien epäkohtien korjaamisesta. Keskusteluja on kuitenkin käyty mm. keinoista, joilla työttömyysturvan tasoa voitaisiin nostaa. Odotettavissa kuitenkin on, että työttömyysturvasta joudutaan loppusuoralla käymään vielä kova vääntö. Helatorstaissa kyse tasa-arvosta SAK on neuvottelujen ajan korostanut, että helatorstain saaminen palkalliseksi vapaaksi kaikille työntekijöille on tasa-arvokysymys, mutta asiassa ei ole tapahtunut osapuolten välillä juurikaan lähentymistä. Neuvotteluissa on keskusteltu myös tulos- ja voittopalkkioiden pelisäännöistä sekä luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen aseman parantamisesta, joista jälkimmäisessä on tapahtunut hieman edistymistä. SAK:n hallitus kokoontuu seuraavan kerran perjantaina 17.11. klo 14.00. Myös STTK:n ja Akavan hallitusten on määrä kokoontua ensi perjantaina. x SAK:n hallitus käsitteli kello 18 jatkuneessa kokouksessaan ajankohtaista neuvottelutilannetta. Hallitus oli puheenjohtaja Lauri Ihalaisen mukaan varautunut käsittelemään neuvottelutulosta, mutta SAK:sta riippumattomista syistä neuvottelut keskeytyivät. SAK:n hallitus päätti sen vuoksi jatkaa neuvotteluja, vaikka alkuperäinen takaraja olikin asetettu tälle päivälle. Seuraavan kerran SAK:n hallitus kokoontuu perjantaina 17.11. klo 14.00. Ihalaisen mukaan neuvottelut ovat olleet siinä määrin hyviä ja tärkeitä, että tulopoliittisen ratkaisun syntyminen on edelleen mahdollista. SAK:n roolina on keskusteluissa ollut edustaa erityisesti pieni- ja keskituloisia naisia ja pitää sen vuoksi huolta siitä, että sopimuksesta tulee solidaarinen ja siihen saadaan mukaan myös SAK:n vaatima tasa-arvoerä. Myös työttömät on otettava ratkaisussa huomioon ja työttömyysturvan tasoa korotettava. Lauri Ihalainen piti neuvottelujen keskeytymisen tärkeimpänä syynä ns. "Akava-ongelmaa". Akavan vaatimasta koulutukseen perustuvasta erästä oli käyty paljon keskustelua, mutta Ihalaisen mukaan se sopii huonosti nykyaikaisiin työn vaativuuteen perustuviin palkkausjärjestelmiin. Neuvottelujen uutta alkamisajankohtaa ei ole vielä sovittu. x Tuponeuvotteluissa ei tänään ole saatu aikaan neuvottelutulosta. Suurimmaksi esteeksi on mainittu Akavan vaatimus tietyille aloille kohdistuvasta erästä. SAK:n hallitus kokoontuu pohtimaan neuvottelutilannetta tänään kello 18. Info toimittajille järjestetään kokouksen jälkeen aikaisintaan kello 19.30. x Tuponeuvottelut ovat edelleen käynnissä. SAK:n hallitus jatkaa aamulla aloittamaansa kokoustaan vasta kello 18. x Neuvottelut tulopoliittisesta sopimuksesta jatkuvat edelleen. SAK:n hallituksen kokouksessa kello 9.30 päätettiin siirtää tulopoliittisen tilanteen käsittely alkavaksi kello 15. x Johtaja Pekka Ahmavaara SAK:sta pitää neuvottelutuloksen syntymistä todennäköisenä. Hänen mukaansa jäät ovat viime yön aikana lähteneet liikkeelle ja tuponeuvotteluja on käyty vakavalla tarkoituksella, vaikka välillä "jäitä poltellen". Ahmavaara ei näe mitään järkisyitä venyttää neuvotteluja SAK:n täksi päiväksi asettamaa takarajaa pitemmälle. Myös SAK:n osastopäällikön Eero Heinäluoman mukaan yön aikana on tapahtunut aitoa lähentymistä osapuolten välillä. Hän toteaa kuitenkin, että lopullinen läpimurto sopimuksen syntymiseksi on vielä saavuttamatta. Heinäluoma kertoo, että palkankorotusten tasossa osapuolet ovat lähentyneet toisiaan. Ratkaisu ei Heinäluoman mukaan voi kuitenkaan syntyä palkansaajajärjestöjen ja työnantajien tarjousten keskikohdasta. Tämänvuotisten kokemusten perusteella palkansaajajärjestöt pitävät myös sopimuksen suojaamista indeksiehdolla erityisen tärkeänä. Neuvottelujen aikana on rakennettu erilaisia malleja indeksiehdosta, mutta asia ratkeaa vasta sen jälkeen, kun palkankorotusten tasosta on sovittu, sanoo Heinäluoma. Uusista veronkevennyksistä ei Heinäluoman mukaan ole yön aikana neuvoteltu. Valtio tarjoaa edelleen yhteensä 6 miljardin markan veronkevennyksiä ensi vuodelle ja noin 4 miljardin markan kevennyksiä vuodelle 2002. Helatorstaiviikon vapaasta on käyty pitkä ja perusteellinen keskustelu. Heinäluoma toteaa, ettei työnantajapuoli ole halukas minkäänlaisiin työajan lyhennyksiin. Palkansaajapuolelle helatorstain saaminen palkalliseksi vapaapäiväksi on tasa-arvokysymys, koska tällä hetkellä se koskee vain osaa palkansaajista. Kaiken kaikkiaan osastopäällikkö Eero Heinäluoma pitää tulopoliittista sopimusta tärkeänä kaikkien suomalaisten hyvinvoinnin kannalta. Sopimus tarjoaisi palkansaajille hyvän reaaliansiokehityksen ja toisi niin vienti- kuin kotimarkkinoillakin toimiville yrityksille vakautta. x Yön aikana on tuponeuvotteluissa päästy eteenpäin palkka-asiassa, mutta lopullista tasoa ei ole vielä sovittu. Kysymys indeksiehdosta odottaa, että palkoista on päästy yhteisymmärrykseen. Tulos- ja voittopalkkioista käyty keskustelu on yöllä liikkunut lähinnä periaatteellisella tasolla. Työttömyysturvan tasosta on neuvoteltu niin työnantajien kuin hallituksenkin kanssa. Luottamusmieskysymyksessä on yöllä edistytty, mutta siitä ei ole vielä lopullista neuvottelutulosta. Helatorstaiviikon vapaasta on jatkettu keskustelua, mutta asia ratkaistaan vasta, kun palkankorotusten tasosta on sovittu. Seuraava tupokatsaus julkaistaan noin kello 8.00. x SAK:n työvaliokunta kokoontui illalla ja sai selvityksen neuvottelujen kulusta. Työvaliokunta totesi, että neuvotteluja on syytä jatkaa SAK:n esittämien tavoitteiden pohjalta. Pyrkimyksenä on edelleen saada aikaan neuvottelutulos maanantaiaamuun mennessä. x SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen arvioi neuvottelutauolle lähtiessään klo 20.00, että tuponeuvotteluissa on illan kuluessa tapahtunut jonkin verran edistymistä. Myös palkka-asioissa on Ihalaisen sanoin "ollut pientä värinää". Neuvotteluja varaudutaan tarvittaessa jatkamaan läpi yön. SAK:n hallitus kokoontuu maanantaiaamuna klo 9.30. x Tuponeuvotteluissa on tänään keskusteltu kaikista avoinna olevista kysymyksistä. Suurin erimielisyys vallitsee palkankorotusten tasosta, josta työnantajat eivät ole tehneet mitään merkittäviä uusia ehdotuksia. Työnantajapuoli ei myöskään ole hyväksynyt indeksiehtoajatusta, joka SAK:lle on tuposopimuksen kynnyskysymys. Luottamusmiesten asemaa koskevassa asiakokonaisuudessa on tapahtunut pientä edistymistä ja molemmat osapuolet ovat tehneet sitä koskevia uusia esityksiä. SAK on toimittanut neuvottelupöytään myös selvityksen työttömyysturvan kehityksestä viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Suomen hallitus ei ole ottanut esitykseen vielä kantaa. Neuvotteluja jatketaan tänään kello 20:een saakka, jonka jälkeen neuvottelijat pitävät pienen tauon ja jatkavat jälleen noin kello 21.30. x Tuponeuvotteluja jatketaan tänään kello 14 alkaen. Kaikki keskeiset kysymykset ovat edelleen avoinna. Työnantajapuoli ei ole tehnyt uutta tarjousta palkankorotuksista, eikä niiden rakenteeseen liittyvissä kysymyksissäkään ole edistytty. Pöydällä ovat palkkojen lisäksi kysymykset indeksiehdosta ja ansiokehityslausekkeesta, helatorstaiviikon vapaasta, luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen asemasta, tulos- ja voittopalkkioiden pelisäännöistä sekä työttömyysturvan tasosta. Neuvotteluja jatketaan tarvittaessa läpi yön. SAK:n hallitus kokoontuu maanantaiaamuna kello 9.30 käsittelemään mahdollista neuvottelutulosta. Seuraamme neuvottelujen etenemistä koko illan ja yön ja päivitämme tätä tuposivustoa, mikäli neuvotteluissa ilmenee jotakin uutta. x Yli puolet suomalaisista (57 %) pitää palkansaajien tällä tulokierroksella tavoittelemaa 3,8 prosentin korotusta oikeampana korotustasona kuin työnantajien tarjoamaa 1,8 prosenttia. Työnantajien tarjousta pitää oikeaan osuneena joka viides (20 %). Joka neljäs (24 %) ei osaa sanoa kantaansa. Tiedot käyvät ilmi Suomen Gallupin kyselystä, johon viime viikonloppuna vastasi 1 782 suomalaista. Vain maanviljelijöiden enemmistö (55 %) asettuu tukemaan työnantajien 1,8 prosentin palkkatarjousta. Väestöryhmistä voimakkaimmin 3,8 prosentin vaatimusta tukevat alemmat toimihenkilöt (75 %), työntekijät (74 %) sekä ylemmät toimihenkilöt (62 %). Myös mm. työttömät tukevat ennemmin palkansaajien vaatimusta (43 %); työnantajien tarjoamalle tasolle riittää ymmärrystä vain 15 prosentilla työttömistä. Johtajistakin useampi ymmärtää palkansaajien vaatimusta (47 %) kuin työnantajien (42 %) palkkatarjousta. Yrittäjien mielipiteet jakautuvat voimakkaasti: 48 prosenttia tukee työnantajien tarjousta ja 37 prosenttia olisi valmis maksamaan palkansaajajärjestöjen pyytämät korotukset. Kaikkien suurimpien puolueiden SDP:n (80/8 %), Vasemmistoliiton (80/10 %), vihreiden (60/19 %), keskustan (47/32 %) ja kokoomuksen (45/40 %) - äänestäjät antavat palkansaajien tavoitteille enemmän tukea kuin työnantajien palkkatarjoukselle. Tuki palkansaajajärjestöjen vaatimukselle on suurimmillaan Pohjois-Suomeen mentäessä. Pohjoissuomalaisista kaksi kolmesta (63 %) pitää palkansaajien korotusvaatimusta oikeampana kuin työnantajien tarjousta (18 %). x Lamaleikkuri on 90-luvulla puraissut kipeästi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Keskituloisen 11 000 markkaa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan ansiosidonnaista työttömyysturvaa on leikattu lähes 500 markalla kuukaudessa. Ilman leikkureita 11 000 markkaa ansainneen työttömyysturva olisi noin 6 500 markkaa, nyt se on 5 972 markkaa kuukaudessa. Viiden prosentin lamaleikkuri pois SAK:n yhtenä keskeisenä tupotavoitteena on työttömyysturvan tason nostaminen. Tämä on erittäin perusteltua, sillä työttömät ovat ainoa yhteiskunnallinen ryhmä, jonka reaalitulot ovat 90-luvulla laskeneet. Lamavuosina ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikattiin pienentämällä ansioprosenttia ja ottamalla käyttöön viiden prosentin vähennys palkasta ennen päivärahan määrittelyä. SAK:n mielestä näin vahvan talouskasvun oloissa työttömyysturvaan kohdistuneita leikkauksia voitaisiin purkaa. SAK onkin ehdottanut, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa korotettaisiin poistamalla viiden prosentin lamaleikkuri työttömyysturvan laskennasta. Työttömyysturvaa kiristetty monin tavoin Työttömyysturvaa on kiristetty mm. pidentämällä työssäoloehtoa 26 viikosta 43 viikkoon ja nostamalla ns. työttömyyseläkeputken ikärajaa. Toisin kuin aiemmin, päiväraha määritellään nykyään aina uudelleen työssäoloehdon täyttymisen jälkeen ja työttömyyden alkaessa maksetut vuosilomakorvaukset siirtävät päivärahan maksamisen alkua. Lisäksi työssäkäyntialueita on väljennetty, työn vastaanottovelvollisuutta laajennettu, rangaistuskarensseja pidennetty ja nuorten työmarkkinatuen saantiehtoja tiukennettu. Soviteltua päivärahaa korjattava SAK:n tavoitteena on myös sovitellun päivärahan epäkohtien korjaaminen. Tämä on tärkeää, jotta myös lyhytkestoisten töiden vastaanotto tulisi kannattavaksi. x SAK:n hallitus päätti eilisessä kokouksessaan yksimielisesti asettaa tuponeuvottelujen takarajaksi maanantain 13.11. Jos neuvottelutulosta ei maanantaihin mennessä synny, neuvottelut siirtyvät liittotasolle. SAK:n neuvotteluille asettamat tavoitteet ovat edelleen voimassa. Avainkysymys neuvottelutuloksen aikaansaamisessa on tällä hetkellä oikeudenmukaisuus. SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen totesi eilen, ettei työnantajalla ole ollut halua ymmärtää pieni- ja keskituloisten eikä naisten asemaa suomalaisessa työmarkkinaelämässä. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta palkankorotukset eivät voi olla pelkästään prosenttipohjaisia ja niihin on myös sisällyttävä tasa-arvoerä. Työnantajien tarjouksessaan esittämät yhteensä 1,8 ja 1,3 prosentin palkankorotukset eivät nekään tarjoa aineksia tuloratkaisun syntymiselle. Pallo on siis edelleen työnantajilla, joilta ei ole saatu palkansaajakeskusjärjestöjen vaatimaa uutta palkkatarjousta. Myös AKAVAn ja STTK:n hallitukset olivat koolla maanantaina. Molemmat järjestöt ilmoittivat pitävänsä tavoitteensa voimassa ja olevansa valmiita jatkamaan tuponeuvotteluja. Kaikkien kolmen palkansaajajärjestön hallitukset kokoontuvat uudestaan ensi maanantaina 13.11. Tupon jatkoneuvottelut alkavat sunnuntaina 12.11. klo 14.00. Uusi tapaaminen sovittiin pääministeri Paavo Lipposen kanssa käytyjen keskustelujen yhteydessä. Keskeiset auki olevat asiat
Sovitut asiat Alla olevaan listaan on koottu ne asiat, joista osapuolten kesken on jo päästy sopimukseen. Sovitut asiat ovat ehdollisia niin kauan kunnes lopullinen neuvottelutulos syntyy. Työaikakysymykset
Työssä jaksaminen
Koulutus
x SAK:n hallitus päätti tämänpäiväisessä kokouksessaan asettaa neuvottelutuloksen takarajaksi ensi maanantain 13.11. Mikäli SAK:n hallituksella ei silloin ole käsiteltävänään hyväksyttävää neuvottelutulosta, siirtyvät sopimusneuvottelut liittotasolle. SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen mukaan pallo on nyt työnantajilla, joilta odotetaan uutta palkkatarjousta. Tuponeuvottelujen jatkamisen ajankohdasta ei ole vielä sovittu. x Tiistai-illan tuponeuvottelut keskeytettiin klo 22.50. Illan aikana tapahtui edistymistä palkankorotusten rakennetta koskevissa kysymyksissä, sen sijaan korotusten tason suhteen osapuolten näkemykset ovat edelleen kaukana toisistaan. x Tuponeuvottelut käynnistyivät tiistaina kello 11 ja niitä on jatkettu koko päivän lukuun ottamatta lyhyttä taukoa kello 16.3018.00. Neuvotteluissa on tänään keskusteltu mm. palkankorotusten rakenteesta, indeksiehdosta ja ansiokehityslausekkeesta sekä luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen asemasta. Edistymistä on tapahtunut lähinnä jatkuvan neuvottelun koriin liittyvissä asioissa, jotka ovat lähes valmiita. Neuvotteluja jatketaan tarvittaessa aamuun saakka. Seuraava takaraja on keskiviikkona 8.11. kello 12, jolloin kokoontuu mm. SAK:n ylimääräinen hallitus jatkamaan maanantaina keskeytettyä istuntoaan. x Palkkojen osuus kansantulosta on dramaattisesti laskenut koko 1990-luvun. Vielä viime vuosikymmenen alussa palkkojen osuus kansantulosta oli parhaimmillaan yli 75 %, mutta kymmenessä vuodessa osuus laski 60 %:iin. Tänä vuonna palkkojen osuus jää alhaisemmalle tasolle kuin kertakaan toisen maailmansodan jälkeen.
Lähde: Tilastokeskus, VM Samaan aikaan palkkojen osuuden laskun kanssa yritysten keskimääräinen kannattavuus on noussut niin, että vertailukohtaa on vaikea löytää Suomen taloushistoriasta. Ilmiön taustalla on useita tekijöitä, mutta keskeisinä voidaan pitää lamaa ja työn tuottavuuden voimakasta kasvua. Työn tuottavuus kasvoi yksityisellä sektorilla vuosina 19901999 hieman yli 40 prosenttia eli noin neljä prosenttia vuodessa. Ripeän kasvun synnyttämästä palkankorotusvarasta palkansaajat ovat saaneet vain pienen osan. Tämä vuosikaan ei tuo parannusta asiaan: työn tuottavuuden arvioidaan kasvavan vuonna 2000 noin 3,5 %; palkansaajien ostovoiman kasvu jäänee sen sijaan 0,20,3 %:iin. Johtotehtävissä toimiville maksettavien optioiden määrä on sen sijaan huikeassa kasvussa: viime vuonna optioita lankesi maksuun noin viiden miljardin markan edestä ja tänä vuonna vastaavan summan arvioidaan nousevan vähintään kuuteen miljardiin. Tästä potista ei kuitenkaan riitä monelle, sillä esimerkiksi viime vuonna optiotuloja oli jakamassa vain 2000 ihmistä. SAK esittää oikeudenmukaista palkkaratkaisua SAK:n mielestä nyt on tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa keskityttävä myös oikeudenmukaisen tulokehityksen edistämiseen. SAK tähtää joustavaan ja solidaariseen palkkaratkaisuun, jolla turvataan palkansaajien ostovoiman kasvun lisäksi myös vakaan talouskasvun jatkuminen, inflaation kurissa pysyminen ja työllisyyden parantaminen. Palkankorotuksissa solidaarisuus näkyy markkakorotuksina, jotka ovat pienituloisille prosenttikorotuksia edullisempia. Solidaarisuutta lisää myös tasa-arvoerä, joka tuo hyvitystä erityisesti matalapalkkaisilla aloilla työskenteleville naisille. Liittoerällä pyritään lisäämään palkkaratkaisun joustavuutta ja sen osuus tulee SAK:n mielestä olla selvästi suurempi kuin aikaisemmissa tuposopimuksissa ollut järjestelyvara. SAK:n mielestä myös työttömyysturvan tasoa on nostettava. Tilastokeskuksen mukaan työttömät ovat olleet ainoa yhteiskunnallinen ryhmä, jonka reaalitulot ovat 90-luvulla laskeneet. Vuodesta 1993 lähtien on ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikattu ns. vähennysprosenttia käyttäen. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso lasketaan tällä hetkellä kuukausipalkasta, josta on vähennetty viisi prosenttia. SAK:n mielestä työttömien ostovoimaa on nyt lisättävä esimerkiksi poistamalla tuo viiden prosentin leikkaus päivärahaa laskettaessa. x Tänään kello 9.30 kokoontunut SAK:n hallitus käsitteli perusteellisesti neuvottelijoiden antamaa selvitystä tuponeuvottelujen etenemisestä. Hallitus totesi, että selvää edistymistä on tapahtunut eräissä laadullisissa asioissa, kuten työssä jaksamista koskevissa kysymyksissä ja koulutuspaketin sisällössä. SAK:n hallitus päätti pitäytyä kaikilta osin SAK:n aiemmin asettamissa tavoitteissa. Hallituksen kokous keskeytettiin noin kello 11.00 ja sitä jatketaan keskiviikkona 8.11. kello 12.00. x Tupon työryhmät työskentelivät tiiviisti koko viikonlopun. Monista asioista on jo päästy yksimielisyyteen. Kaikki sovitut asiat ovat ehdollisia niin kauan kunnes lopullinen neuvottelutulos syntyy. Työelämätyöryhmässä sovittuja asioita
Koulutuspakettiin tulevia asioita
Keskeiset auki olevat kysymykset Auki olevia kysymyksiä ovat vielä mm.
x Tuponeuvottelut päätettiin keskeyttää maanantaiyönä kello 1.30. Palkkaratkaisusta ei syntynyt osapuolten välille yksimielisyyttä. Neuvotteluja on tarkoitus jatkaa maanantaina kello 14. SAK:n hallituksen ylimääräinen kokous pidetään maanantaiaamuna kello 9.30. Tuponeuvottelut alkoivat uudestaan sunnuntaina klo 12, kun viisikko kokoontui käsittelemään auki olevia asioita. Myös kaikki työryhmät (kaprokki-, työelämä-, talouspoliittinen ja koulutustyöryhmä) jatkoivat sunnuntaina työtään. Työryhmien käsiteltävinä olevissa asioissa päästiinkin sunnuntain aikana eteenpäin. Neuvotteluissa pidettiin tauko klo 1820. Neuvottelutauon aikana sunnuntai-iltana kokoontunut SAK:n työvaliokunta sai selvityksen neuvottelutilanteesta. Työvaliokunta pitää välttämättömänä, että palkkaratkaisussa saadaan SAK:ta tyydyttävä tulos. Paheksuntaa aiheutti se, ettei työnantajapuoli ole antanut uutta palkkatarjousta. SAK:n työvaliokunta totesi, että SAK:n neuvottelijoiden on pidettävä tavoitteista kiinni. Tärkeinä pidettiin mm. indeksiehtoa, luottamusmiesten aseman parantamista, helatorstaikysymystä sekä tulos- ja voittopalkkioiden pelisäännöistä sopimista. Maan hallitukselta työvaliokunta odottaa, että työttömyysturvan tasoon tehdään korotus. Työssä jaksamiseen liittyviä kysymyksiä hiotaan Neuvottelujen kohteena on ollut iso joukko SAK:n tärkeinä pitämiä työssä jaksamiseen liittyviä asioita. Näitä ovat mm.
Koulutuspaketti pitkällä Neuvotteluissa valmistellaan laajaa koulutuspakettia, johon kuuluvat mm.
Pätkätyöntekijöiden asema esillä Neuvotteluiden kohteena on ollut myös pätkätyöntekijöiden aseman parantaminen. Esillä on ollut mm. pätkätyöntekijöiden oikeus sairasajan palkkaan ja vuosilomakorvauksiin. Sunnuntai-iltapäivällä jatkettiin keskustelua työaikakysymyksistä. Neuvotteluissa hiottiin yhteistä näkemystä työaikapolitiikan kehittämisestä. SAK on esittänyt työmarkkinajärjestöjen yhteistä suositusta työntekijöiden oikeudesta vähimmäistyöaikaan, joka on erittäin tärkeä asia erityisesti naisvaltaisten palvelualojen työntekijöille. Helatorstaivapaasta ei ole päästy yhteisymmärrykseen. Keskeiset auki olevat kysymykset Auki olevia kysymyksiä ovat vielä mm.
TT ja Palvelutyönantajat ovat esittäneet, että palkkaratkaisuun sisältyy yleiskorotus ja liittoerä. Palkansaajajärjestöt ovat hyväksyneet tämän rakenteen; lisäksi SAK esittää ratkaisuun tasa-arvoerää. Neuvotteluissa on ollut esillä ideksiehdon sisällyttäminen sopimukseen, mutta tästä ei ole päästy yksimielisyyteen. Hallitukselta on tulossa esitys vuoden 2002 veroratkaisusta. Veronalennukset ovat tiettävästi yhteensä noin 4 miljardia markkaa mukaan lukien inflaatiotarkistus. SAK on vaatinut, että veronkevennykset kohdistetaan pieni- ja keskituloisille. Lisäksi SAK on edellyttänyt, että mahdollisesti kunnille tulevat verotulojen menetykset hyvitetään täysimääräisesti mm. kuntien kansaneläkevakuutusmaksuja alentamalla. x Tuponeuvotteluja jatketaan koko viikonlopun ajan. Viisikko on käynyt neuvotteluja perjantaina klo 9 alkaen. Lauantaina viisikko kokoontuu klo 11 alkaen ja neuvottelut jatkuvat todennäköisesti koko sunnuntain ajan. Tavoitteena on saada ratkaisu valmiiksi maanantaiaamuun mennessä. SAK:n hallitus kokoontuu pohtimaan neuvottelutilannetta maanantaina 6.11. klo 9.30. SAK:n tiedotustilaisuus järjestetään kokouksen jälkeen, alustavan arvion mukaan klo 12.00. Seuraamme tuponeuvotteluja koko viikonlopun ajan ja päivitämme tätä tuposivustoa, mikäli neuvotteluissa ilmenee jotakin uutta. Tilanneraportteja on tulossa ainakin lauantaina ja sunnuntaina noin klo 12.00, muuten tarpeen mukaan. x Sekä SAK, STTK että AKAVA ovat torjuneet jyrkästi työnantajien jättämän tupotarjouksen. Kaikki järjestöt ovat 2.11. käsitelleet tarjousta joko hallituksessa tai työvaliokunnassa.
SAK ja AKAVA ovat ilmoittaneet jatkavansa tuponeuvotteluja. Myös STTK on valmis jatkamaan neuvotteluja, mutta toivoo työnantajilta tavoitteiden tarkistamista. x SAK:n hallitus on päättänyt jatkaa tuponeuvotteluja. Hallitus hyväksyi kokouksessaan 2.11. seuraavan kannanoton: Työnantajan palkkatarjous tarkoittaisi palkkojen reaalista alentamista. Palkansaajain oikeuksissa ja inhimillisen työelämän tavoitteissa työnantajatarjous ei merkitse minkäänlaista vastaantuloa. Työnantajaesitys on alamittainen eikä anna hedelmällistä pohjaa neuvotteluille. Yritykset tekevät ennätystulosta ja niiden kilpailukyky on huippukorkealla. Henkilöstö on työpaikoilla tehnyt itseään venyttäen parempaa tulosta. SAK:n yksimielisesti hyväksymät tavoitteet on tehty vakavalla mielellä. SAK odottaa, että työnantajat ottavat tosissaan palkansaajien oikeutetut palkkaesitykset ja työelämän kehittämistä koskevat tavoitteet. Mikäli näin tapahtuu, voi yhteinen sopimus syntyä. x Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT ja Palvelutyönantajat ovat jättäneet palkankorotusesityksensä palkansaajajärjestöjen puheenjohtajille. Työnantajat tarjoavat vuodelle 2001 1,8 prosentin palkankorotuksia (yleiskorotus 1,2 %, liittovara 0,3 % ja yrityskohtainen järjestelyvara 0,3 %). Vuodelle 2002 tarjotaan yhteensä 1,3 prosentin korotuksia (yleiskorotus 1,0 % ja yrityskohtainen järjestelyvara 0,3 %). SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen mukaan kahdelle vuodelle tarjottu keskimäärin 1,5 prosentin palkankorotus on nykyisessä taloustilanteessa epäuskottava. Tämänkokoiset palkankorotukset eivät vastaa edes odotettavissa olevaa hintojen nousua, mikä merkitsisi reaaliansioiden alenemista. Palkkamalli on lisäksi suurituloisia suosiva ja epäsolidaarinen. Ihalaisen lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan tiedotteessa 1.11.2000 (linkki vanhentunut). Tiedotteen yhteydessä on myös taulukko työnantajan palkkatarjouksen vaikutuksista brutto- ja nettoansioihin (linkki vanhentunut). SAK.n hallitus kokoontuu arvioimaan tupotilannetta ylimääräiseen kokoukseen torstaina 2.11. klo 13.x Yli puolet kansalaisista pitää 3,8 prosentin palkankorotuksia ensi vuodelle sopivina. MTV3:n julkistamassa Taloustutkimuksen kyselyssä vain 18 prosenttia piti korotuksia liian suurena ja 20 prosenttia liian pienenä. Kyselyn mukaan myös tuporatkaisulla on kansalaisten vankka tuki: kaksi kolmasosaa kannatti keskitettyä tuporatkaisua. Liittokierroksen kannalla oli 17 prosenttia vastanneista. x SAK:n ehdottamat palkankorotukset (kustannusvaikutukseltaan 3,8 prosenttia ensimmäisenä vuonna) mahdollistavat hyvän työllisyyskehityksen jatkumisen, toteaa SAK:n pääekonomisti Pertti Parmanne. Nyt tavoitteena oleva pitkä sopimus yhdessä SAK:n ehdottamien palkankorotusten kanssa turvaa lähivuosina palkansaajakunnan ostovoiman kasvun. Näin on mahdollista saada osa vientiyritysten ennätystuloksista vahvistamaan kotimarkkinoita ja sitä kautta synnyttämään uusia työpaikkoja. Johtaja Seppo Riskin TT:n työmarkkinapäivillä esittämä näkemys SAK:n palkankorotusesityksen työllistämisvaikutuksista on siten vailla perusteita. Lisää tiedotteessa 26.10.2000 (linkki vanhentunut). x Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n hallitus hyväksyi järjestön palkankorotustavoitteet ylimääräisessä kokouksessaan 26.10. Vuodelle 2001 STTK esittää kustannusvaikutukseltaan 3,8 prosentin suuruisia palkankorotuksia, jotka muodostuvat yleiskorotuksesta, järjestelyvaraerästä ja naispalkkaerästä. STTK:n hallitus ei määritellyt yleiskorotuksen eikä järjestelyvara- tai naispalkkaerän osuutta. Vuonna 2002 STTK:n tavoitteena on kustannusvaikutukseltaan 3,0 prosentin palkankorotukset, jotka muodostuvat yleiskorotuksesta ja järjestelyvaraerästä. Kolmannen vuoden palkankorotuksista ja veroista on STTK:n mukaan neuvoteltava erikseen syksyllä 2002. Myös STTK vaatii tulosopimukseen indeksiehtoa ja ansiokehityslauseketta. STTK tavoittelee osana tuloratkaisua verokevennyksiä, jotka vuonna 2002 olisivat yhteensä 3 miljardia markkaa ja vuonna 2003 1,5 miljardia markkaa. STTK:n verotusta koskevat esitykset alentaisivat keskituloisten palkansaajien tuloveroastetta noin prosenttiyksiköllä vuonna 2002. Vuoden 2003 verokevennysten osalta verokevennyksissä voitaisiin STTK:n mukaan harkita myös välillisten verojen, kuten palvelujen ja elintarvikkeiden arvonlisäveron, alentamista. x AKAVAn hallitus määritti
keskiviikkona 25.10. yksityiskohtaiset tulopoliittiset palkka- ja verotavoitteensa
vuosille 20012003. AKAVA tavoittelee 3,6 %:n suuruista yleistä pottia kunkin
sopimusalan palkkasummasta 1.1.2001 lukien ja 2,7 % suuruista pottia 1.1.2002 lukien.
Kolmannen sopimusvuoden yleisestä potista AKAVA haluaa sovittavan elokuussa 2002
erillisen neuvottelulausekkeen puitteissa. Sopimuksessa on AKAVAn mukaan oltava myös indeksiehto ja ansiokehitystakuulauseke. Veroratkaisulta AKAVA edellyttää, että valtion tuloveroasteikon kaikkia rajaveroprosentteja alennetaan vuonna 2002 yhdellä prosenttiyksiköllä ja vuonna 2003 edelleen yhdellä prosenttiyksiköllä. Lisäksi vuosittain tulee tehdä tuloveroasteikon inflaatiotarkistukset. x SAK:n tavoitteena on saada tulopoliittisissa neuvotteluissa korjauksia myös työttömien asemaan. SAK:n apulaisosastopäällikkö Matti Viialainen toteaa, että ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan tarvitaan nyt aikaisempaa tuntuvampi korotus. Valtaosalla ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavista päiväraha nousisi ensi vuonna vain reilut kaksi markkaa, kun peruspäivärahan korotus on sentään neljä markkaa. Muita työttömien asemaan liittyviä SAK:n tupotavoitteita ovat mm. sovitellun päivärahan epäkohtien korjaaminen sekä työttömien koulutusmahdollisuuksien helpottaminen. Lisää tavoitteista löytyy mm. viereisen palkin kohdasta SAK:n tupotavoitteet | Tavoitteiden taustoja | Ostovoimaa ja vakaata kasvua tukevat tavoitteet sekä Valtiovallan toimenpiteet. Matti Viialaisen puheenvuorosta Työttömien ihmisoikeuspäivillä Järvenpäässä löytyy lisää tiedotteessa 25.10.2000 (linkki vanhentunut). x SAK:n hallitus vahvisti tiistaisessa kokouksessaan järjestön ostovoimatavoitteet käynnissä olevalle tulokierrokselle. SAK:n tavoitteena on vakaan taloudellisen kasvun, myönteisen reaaliansiokehityksen sekä työllisyyden tukeminen. SAK painottaisi korotukset nimenomaan pieni- ja keskituloisille, jolloin myös myönteiset seurausvaikutukset kotimaiseen kysyntään ja työllisyyteen ovat suurimmat. SAK:n tavoitteena on kahden vuoden sopimuskauden aikana noin kolmen prosentin vuotuinen ostovoiman kasvu. Vuonna 2001 ostovoima kasvaisi noin 3 ½ prosenttia ja vuonna 2002 noin kolme prosenttia. Ensimmäisenä vuonna huomattava osa ostovoiman kasvusta syntyy jo päätettyjen verokevennysten kautta. Toisena vuonna palkkaratkaisun osuus ostovoiman kasvusta olisi suurempi. Ensimmäinen palkankorotus tulisi voimaan 1.1.2001, toinen vuoden 2002 alussa. SAK:n tavoittelee 330 markan yleiskorotusta kuukausipalkkoihin ja kahden markan korotusta tuntipalkkoihin vuosina 2001 ja 2002. Vuonna 2001 palkkaratkaisuun sisältyisi lisäksi 0,7 prosentin liittoerä sekä 0,4 prosentin tasa-arvoerä, joiden käytöstä sovittaisiin alakohtaisesti. Tasa-arvoerän määrittelyssä huomioitaisiin alan matalapalkkaisuus ja naisvaltaisuus, jolloin naisvaltaisella matalapalkka-alalla sen vaikutus voisi olla lähellä prosenttia. Vuonna 2002 liittoerän vaikutus olisi keskimäärin 0,4 prosenttia. SAK on lisäksi lähtenyt siitä, että koko vuodelle 2002 kaavailtu verokevennyspotti käytettäisiin inflaatiotarkistuksen ohella työmatkakulujen 3000 markan omavastuuosuuden poistamiseen. SAK:n ostovoimatavoitteita koskevaa materiaalia löytyy viereisen palkin kohdasta SAK:n tupotavoitteet | Ostovoimaa koskevat tavoitteet: sieltä löytyy mm. tavoitteita koskeva taustamuistio ja erilaisia taulukoita ostovoimatavoitteiden vaikutuksista. Lisää tavoitteista myös tiedotteessa 24.10.2000 (linkki vanhentunut). x Tulopoliittinen selvitystoimikunta julkisti maanantaina klo 14 raporttinsa työmarkkinaratkaisun taloudellisesta ympäristöstä. SAK:n pääekonomistin Pertti Parmanteen mukaan raportti osoittaa, että elämme inflaatioepävarmuuden maailmassa, vaikka inflaatiokehitys voikin rauhoittua suotuisten tekijöiden vallitessa. SAK pitää sen vuoksi välttämättömänä, että sopimuksiin sisällytetään indeksiehto. Parmanne toteaa, että yritysten tulosnäkymät ovat hyvät ja kilpailukyky erinomainen. Normaalit palkankorotukset eivät siten estä myönteisen työllisyyskehityksen jatkumista. Parmanteen kannanotto löytyy kokonaisuudessaan tiedotteessa 23.10.2000 (linkki vanhentunut). Raportin mukaan tuottavuuserot toimialojen välillä ovat viime vuosina kasvaneet erityisesti sähkö- ja elektroniikkateollisuuden voimakkaan tuottavuuden nousun vuoksi. Tulopoliittisen selvitystoimikunnan mukaan ala- ja yrityskohtaisiin tuottavuuseroihin voidaan parhaiten vastata muuttuvien palkanosien avulla. SAK on esittänyt omassa palkkamallissaan alakohtaista liikkumavaraa tuovaa liittoerää, joka olisi selvästi suurempi kuin aiemmat järjestelyerät.x Suuri neuvottelukunta kokoontui SAK:n tiloissa maanantaina 23.10. aamupäivällä. Neuvottelukunta kuuli maanantaina klo 14 julkistettavat tulopoliittisen selvitystoimikunnan käsitykset työmarkkinaratkaisun taloudellisesta ympäristöstä, inflaatiokehityksestä ja yleisistä näköaloista ja käsitteli lisäksi tuponeuvottelujen tämänhetkistä tilannetta. SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen mukaan neuvotteluilmapiiri on tällä hetkellä asiallinen ja eteenpäin pyrkivä. Useissa asioissa on päästy eteenpäin: näitä ovat Ihalaisen mukaan mm. ratkaisun perusrakenne, osaamiseen ja koulutukseen liittyvät asiat sekä tietyt työelämän kysymykset, mm. työssä jaksaminen sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Vaikeampia asioita ovat olleet palkkaratkaisun lisäksi työaikakysmykset, tulos- ja voittopalkkiot sekä luottamushenkilöiden asema. Neuvottelujen kireästä aikataulusta pyritään edelleen pitämään kiinni. Neuvottelutulos on tarkoitus saada valmiiksi marraskuun alussa, jonka jälkeen liitoilla on noin kolme viikkoa aikaa neuvotella ratkaisusta. Tuposopimus voitaisiin tämän aikataulun mukaan vahvistaa joulukuun alussa. Myös Suomen haliitus on luvannut valmistella kantansa tuporatkaisuun marraskuun alkuun mennessä, mikäli neuvottelutulos on silloin valmiina. Hallituksen kanta koskisi mm. sopimukseen liittyviä veroratkaisuja. Suuri neuvottelukunta ei kokouksessaan sopinut seuraavan tapaamisen ajankohtaa. x Helatorstain jälkeisen lauantain saaminen kaikille SAK:laisille palkalliseksi vapaaksi on yksi SAK:n keskeisiä työaikaan liittyviä tavoitteita. Kysymys on ennen kaikkea tasa-arvosta: monilla aloilla helatorstai on jo palkallinen vapaapäivä. SAK esittää työajan lyhentämistä yhden työpäivän työajan määrällä siten, että kiinteän työajan järjestelmissä helatorstaiviikon lauantai on vapaapäivä ja muissa työaikamuodoissa työaikaa lyhennetään vastaavasti, jos työaikaa ei ole samasta syystä jo aiemmin lyhennetty. Lyhentäminen on toteutettava ansioita alentamatta. Helatorstain historia pähkinänkuoressa
Lisää helatorstaiasiaa kohdassa SAK:n tupotavoitteet | Tavoitteiden taustoja | Helatorstaikysymyksen historiaa. x SAK:n hallitus kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen seuraavana päivänä eli tiistaina 24.10. klo 9.30. Kokouksessa määritellään palkkatavoitteiden taso. AKAVA:n vastaava kokous on keskiviikkona 25.10. klo 11.00 ja STTK:n torstaina 26.10. klo 11.30. x SAK:n hallitus kokoontuu ylimääräiseen kokoukseensa seuraavana päivänä eli tiistaina 24.10. Tavoitteena on päättää tuolloin palkankorotusten tasosta. x Tupon neuvotteluorganisaatio koostuu suuresta neuvottelukunnasta, viisikosta ja viisikon asettamista neljästä alatyöryhmästä. Alatyöryhmiä ovat kaprokki- (sopimuksen rakenne), talouspoliittinen, työelämä- ja koulutustyöryhmät. x Lisää SAK:n tasa-arvotavoitteista löytyy viereisen palkin kohdasta SAK:n tupotavoitteet, otsikoiden Aikaa ja tasa-arvoa vanhemmuuteen sekä SAK:n tupotavoitteet | Tasa-arvoa tukevat tavoitteet alta. x Työmarkkinakeskusjärjestöjen suuri neuvottelukunta kokoontui keskiviikkona 4.10. aamupäivällä. Tapaamiseen osallistui myös pääministeri Paavo Lipponen. Neuvotteluja aiotaan viedä eteenpäin ripeässä tahdissa. Tavoitteena on, että neuvottelutulos olisi valmis liittojen käsiteltäväksi marraskuun alkupäiviin mennessä ja tupo voitaisiin allekirjoittaa joulukuun alussa. SAK:n edustajat neuvottelukunnassa ovat puheenjohtaja Lauri Ihalainen, varapuheenjohtaja Pekka Ahmavaara, puheenjohtajat Erkki Vuorenmaa (Metalliliitto), Kauko Lehikoinen (AKT) ja Maj-Len Remahl (Liikealan ammattiliitto) sekä II puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori (KTV). x Tulopolitiikka ja paikallinen sopiminen eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja, totesi SAK:n johtaja Pekka Ahmavaara paikallista sopimista koskevassa seminaarissa Seinäjoella 3.10. Ahmavaaran mukaan globaalistumisen myötä kasvaa tarve vakaaseen ja ennakoitavaan talouspolitiikkaan, mikä voidaan aikaansaada tulopolitiikan avulla. Näiden raamien puitteissa tarvitaan kuitenkin myös joustavuutta. Ahmavaara painottaa, että paikallisen sopimisen on perustuttava yhteistyöhön ja tasa-arvoisuuteen eikä sen avulla pidä pyrkiä muuttamaan työehtosopimusten antamaa vähimmäisturvaa. Tällä sopimuskierroksella olisi Ahmavaaran mielestä mahdollista yhteistoimin edistää paikallista sopimista. SAK esittääkin tupo-tavoitteissaan, että tulos- ja voittopalkkioiden käyttöönotosta ja sen periaatteista sovittaisiin paikallisesti. Lisää tiedotteessa 3.10.2000 (linkki vanhentunut). x Työmarkkinaosapuolien suuret neuvottelukunnat kokoontuvat neuvottelemaan tulosopimuksesta ensimmäisen kerran keskiviikkona 4.10. SAK:n edustajat neuvottelukunnassa ovat puheenjohtaja Lauri Ihalainen, varapuheenjohtaja Pekka Ahmavaara, puheenjohtajat Erkki Vuorenmaa (Metalliliitto), Kauko Lehikoinen (AKT) ja Maj-Len Remahl (Liikealan ammattiliitto) sekä II puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori (KTV). x SAK:n hallitus käsitteli 2.10. kokouksessaan järjestön tavoitteita syksyn 2000 sopimuskierrokselle. Hallitus asetti tavoitteeksi noin kaksivuotisen tulopoliittisen kokonaisratkaisun aikaansaamisen joulukuun alkuun mennessä. Keskusjärjestöjen neuvottelutulos olisi näin ollen saatava valmiiksi marraskuun alkuun mennessä. SAK:n 2.10. asettamiin tavoitteisiin sisältyy työllisyys- ja koulutuspaketti, valtiovallan toimenpiteitä, ostovoimatavoitteita ja jatkuvan neuvottelun piiriin kuuluvia asioita. Tarkempi erittely tavoitteista löytyy viereisen palkin kohdasta SAK:n tupotavoitteet. SAK määrittelee tarkemmat palkankorotustavoitteet myöhemmin. x Suomen Gallupin tekemän kyselyn mukaan kansalaiset pitävät tulopoliittista kokonaisratkaisua liittokohtaisia sopimuksia parempana vaihtoehtona tänä syksynä tätä mieltä oli kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta 1032 suomalaisesta. Tärkein tavoite syksyn tuloneuvotteluille on suomalaisten mielestä edelleen työllisyyden parantaminen (71 % vastanneista). Toiseksi tärkeimmäksi nousee palkansaajien sosiaaliturvasta huolehtiminen, jonka joka toinen nostaa erittäin tärkeäksi tupotavoitteeksi. Myös inflaation hillintää korostaa lähes joka toinen. Lisää tiedotteessa 1.10.2000 (linkki vanhentunut). x Neuvottelut tulosopimuksen aikaansaamiseksi pyritään aloittamaan lokakuun alussa. Asiasta sovittiin työmarkkinajärjestöjen ja pääministeri Paavo Lipposen tapaamisessa tiistaina 26.9. Työmarkkinaosapuolten suuret neuvottelukunnat tapaavat ensimmäisen kerran keskiviikkona 4.10. Osapuolten tavoitteena on sopimuksen valmistuminen joulukuun aikana. SAK:n hallitus kokoontuu maanantaina 2.10. arvioimaan työmarkkinatilannetta sekä käsittelemään tulopoliittiselle ratkaisulle asetettavia laadullisia tavoitteita. Tavoitteet julkaistaan myös SAK:n Internet-palvelussa kokouksen jälkeen. x SAK:n hallitus totesi ylimääräisessä kokouksessaan 18.9.2000, että edellytykset pitempiaikaiseen tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun tähtäävien neuvottelujen aloittamiseen ovat avautuneet. Tähän vaikutti erityisesti hallituksen ratkaisu työsopimuslain työntekijöiden vähimmäissuojaa ja yleissitovuutta koskevasta kohdasta palkansaajien sopimusturvaa vahvistavalla tavalla. Lisää tiedotteessa 18.9.2000 (linkki vanhentunut). SAK:n valtuusto edellytti viime toukokuussa, että SAK:n hallitus selvittää viimeistään alkusyksyyn 2000 mennessä, onko useampivuotiseen kattavaan tulopoliittiseen ratkaisuun löydettävissä edellytyksiä. Ratkaisun pitäisi parantaa työllisyyttä ja varmistaa palkansaajien ostovoiman nousu, tasainen ansiokehitys sekä hyvinvointipalvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Lisää valtuuston päätöslausumassa 27.5.2000 (linkki vanhentunut). |
- Uutiset - Arkisto Liittokohtaiset tiedot x Tulopoliittinen
sopimus vuosille 20012002 |