Tupo - Neuvottelutulos - Hallituksen kannanotto

Tupo

x
Tupo vuosille 2001–2002
Hallituksen kannanotto

x
21.11.2000

Hallituksen kannanotto 17.11.2000 saavutettuun tulopoliittista sopimusta vuosille 2001–2002 koskevaan neuvottelutulokseen

Hallitus toteaa, että työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 17.11.2000 saavuttama tulopoliittista sopimusta vuosille 2001–2002 koskeva neuvottelutulos täyttää hallituksen sille asettamat vaatimukset.

Hallitus sitoutuu omasta puolestaan alla lueteltuihin toimenpiteisiin. Mikäli hallitus katsoo, että neuvottelutulos ei ole tullut riittävän kattavana hyväksytyksi liittotason neuvotteluissa 13.12.2000 klo 16 mennessä, hallitus toteaa, että vuoden 2002 verotusta koskevat kevennysesitykset ja niihin liittyvät kuntien ja kirkon taloudellista asemaa koskevat esitykset samoin kuin esitys ammatillisen lisäkoulutuksen lisärahoituksesta, työttömyyden aikaisen toimeentuloturvan parantamisesta, vuorotteluvapaakokeilun jatkamisesta, erityisestä työterveyshuoltokorvauksesta ja indeksiehdon sallimisesta raukeavat.

Selvitykset isän oikeudesta omaan vanhempainlomaan, mahdollisuuksista pitää äitiys- ja vanhempainloma osa-aikaisena sekä vanhempainlomien kustannusten tasaus äidin ja isän työnantajien kesken sekä työsuojelusta tehdään tästä riippumatta.

1. Verotus

Tuloverotusta kevennetään vuonna 2002 vuositasolla yhteensä 3,8 miljardilla markalla.

Valtion tuloveroasteikon kaikkia marginaaliveroprosentteja alennetaan 1 prosenttiyksiköllä. Lisäksi asteikon alinta tulorajaa nostetaan n. 2 375 markalla n. 68 400 markkaan (11 500 euroon). Näiden yhteisvaikutuksena valtion tuloverotus kevenee 2,8 miljardia markkaa.

Kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä muutetaan siten, että se saavutettuaan vuoden 2001 veroperusteiden mukaisen täyden määränsä jatkaa kasvamistaan 8 prosentilla ylittävän tulon määrästä aina tulorajaan 75 000 markkaa saakka ja alenee sen ylitettyään nykyiseen tapaan 3,5 prosentilla ylittävän tulon määrästä. Vähennyksen enimmäismäärä kasvaa siten nykyisestä 9 800 markasta noin 12 360 markkaan. Ansiotulovähennyksen muutos pienentää verotuloja 1 miljardilla markalla, josta kuntien osuus on noin 880 miljoonaa markkaa.

Uudet ennakonpidätysperusteet on tarkoitus saattaa voimaan 1.3.2002.

2. Kuntien ja kirkon talous

Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen korotus vähentää kuntien ja seurakuntien tuloja vuonna 2002. Kuntien osalta tulojen menetys on noin 880 milj. markkaa ja seurakuntien osalta noin 55 milj. mk. Hallitus lieventää ansiotulovähennyksen korotuksen vaikutuksia kuntien ja kirkon talouteen seuraavilla toimenpiteillä:

Valtion ja kuntien välinen lakisääteinen kustannustenjaon tarkistus on päätetty toteuttaa porrastetusti vuosina 2001–2003. Aikaistetaan tarkistuksen viimeinen erä, noin 600 milj. markkaa, vuodesta 2003 vuoteen 2002.

Kuntatyönantajan, evankelisluterilaisen kirkon ja sen seurakuntien sekä ortodoksisen kirkon ja sen seurakuntien kansaneläkemaksua alennetaan 0,5 prosenttiyksiköllä 3,15 prosentista 2,65 prosenttiin 1.1.2002 alkaen. Nettovaikutus kuntien talouteen on noin 250 milj. markkaa ja kirkon talouteen noin 10 milj. mk.

Yhteisöverojen jako-osuutta valtion ja kirkon välillä muutetaan vuoden 2002 alusta kirkon hyväksi 0,07 prosenttiyksiköllä 1,63 prosentista 1,7 prosenttiin. Vaikutus kirkon tuloihin on noin 28 milj. markkaa.

3. Koulutus

Työmarkkinajärjestöjen saavuttamaan neuvottelutulokseen liittyy useita koulutuksen kehittämisehdotuksia. Hallitus perehtyy niihin ja harkitsee tarvittavia toimenpiteitä.

Työelämän tarpeiden edellyttämän ammatillisen lisäkoulutuksen turvaamiseksi ammatillisen lisäkoulutuksen määrärahoja lisätään ensi vuonna 80 milj. markkaa talousarvioesitykseen verrattuna.

4. Työelämän uudistukset

Hallitus hyväksyy omalta osaltaan järjestöjen esittämällä tavalla vuorotteluvapaakokeilun jatkamisen kahdella vuodella ja antaa asiaa koskevan hallituksen esityksen eduskunnalle.

Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla selvitetään mahdollisuudet ottaa sairausvakuutuslakiin määräaikainen säännös, joka kannustaa ja tukee työterveyshuoltoa hallitsemaan työn fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta. Edellyttäen, että tällainen ennakkoestävä työterveyshuoltotyö täyttää lääketieteelliset kriteerit, työnantaja on oikeutettu näistä toimista erityiseen työterveyshuoltokorvaukseen. Sairausvakuutuksen korvaus kustannuksista nousisi näiltä osin nykyisestä 50 prosentista 60 prosenttiin.

Sosiaali- ja terveysministeriö aloittaa kolmikantaisen selvityksen työsuojelun piirihallinnon toiminnasta, resurssien nykytilasta ja niiden tarkoituksenmukaisesta suuntaamisesta sekä niiden määrällisestä tarpeesta ottaen huomioon työsuojelupiirien painopistealueet ja uudet tehtävät. Työryhmän tulee kiinnittää työnsä alkuvaiheessa erityistä huomiota työaikavalvonnan toimivuuteen ja tehdä tarvittaessa esitykset tämän tehtäväalueen hoidon kehittämisestä. Työryhmän tehtävänä on selvittää myös työsuojelupiirien hallinnollisia järjestelyjä ja työnjakoa sekä uusien toimintamallien kehittämistä. Selvityksessä otetaan huomioon tarve kehittää uusia yhteistyömuotoja aluetyöterveyslaitosten kanssa. Selvityksen perusteella laaditaan esitykset mahdollisesti tarvittavista lainsäädäntömuutoksista tai muista toimenpiteistä. Selvityksen määräaika on 30.11.2001.

Sosiaali- ja terveysministeriö aloittaa kolmikantaisen selvityksen työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvistä kysymyksistä. Selvitystyön tulee kattaa sairausvakuutukseen sisältyvien perhepoliittisten järjestelmien ongelmat, mahdollisuudet luoda järjestelmä, joka takaa isälle oikeuden omaan kuukauden kestävään vanhempainlomaan ja sallii pitää äitiys- ja vanhempainloman myös osa-aikaisena. Lisäksi selvityksessä tulisi myös kiinnittää huomiota perhevapaiden vuosilomakustannusten tasauksen toimivuuteen ja hakemismenettelyn yksinkertaistamiseen sekä järjestelmästä tiedottamisen tehostamiseen sekä voidaanko tilapäisen hoitovapaan käytöstä työnantajille aiheutuvia kustannuksia keventää käyttäen sairausvakuutuksen rahoitusta. Selvityksen perusteella laaditaan esitykset mahdollisesti tarvittavista lainsäädäntömuutoksista tai muista toimenpiteistä. Selvityksen määräaika on 31.5.2001.

5. Työttömyyden aikainen toimeentuloturva

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa korotetaan 1.3.2002 alkaen siten, että ansio-osa nousee nykyisestä 42 prosentista 45 prosenttiin päiväpalkan ja perusosan erotuksesta 90-kertaisen peruspäivärahan suuruiseen kuukausipalkkaan saakka. Muilta osin ansio-osan laskentakaava säilyy nykyisellään. Korotus koskee kaikkia lain voimaantullessa ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavia henkilöitä.

Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla asetetaan kolmikantainen työryhmä selvittämään työttömyysturvajärjestelmän ja työvoimapolitiikan kehittämistä työmarkkinajärjestöjen neuvottelutuloksessa kuvatun toimeksiannon mukaisesti.

6. Indeksiehto

Annetaan hallituksen esitys laiksi, jolla sallitaan tulopoliittisen sopimuksen kohtaan 2.5 sisältyvän indeksiehdon ottaminen tämän sopimuksen mukaisiin työ- ja virkaehtosopimuksiin.

7. Valtion henkilöstömenojen budjetointi

Tulosopimuksesta aiheutuvat henkilöstömenojen lisäykset budjetoidaan vuoden 2001 ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä. Vuoden 2002 henkilöstömenojen lisäykset budjetoidaan kyseistä vuotta koskevassa talousarvioesityksessä.

x