|
Tupo | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| x | x Palkansaajan ostovoima x
SAK:laisen perheen nettotulon muutos
Laskelmassa ei ole mukana
palkkaliukumaa.
Laskelmassa ei ole mukana palkkaliukumaa.
Tupot kasvattaneet Virtasten ostovoimaa Vuodesta 1995 palkansaajaperheiden ostovoima on kasvanut tasaisesti vuoteen 2000 asti. Taustalla on työllisyyden parantuminen ja talouden vakaa kasvu. Lama merkitsi suomalaisperheiden ostovoimalle syvää sukellusta. Vuosina 1992—1994 SAK:laisen esimerkkiperheen, Virtasten, ostovoima sukelsi lähes kolme prosenttia pakkasen puolelle. Kaksilapsisen Virtasen perheen ostovoiman laskun taustalla on 1991 solmitun tulosopimuksen jatkaminen vuoteen 1993. Sovittiin, että vuonna 1993 palkkoja ei koroteta. Samanaikaisesti verotus kiristyi. Vuonna 1995, liittokierroksen jälkeen, solmittiin tupo, jolla tavoiteltiin kahden prosentin ostovoiman kasvua molempina sopimusvuosina (1996—1997). Nyt arvioidaan suomalaisten ostovoiman kasvaneen noina vuosina keskimäärin 7,5 prosenttia. Lähes saman suuruiseen ostovoiman kasvuun päädyttiin vuonna 1998 solmitulla tupolla. Kuluvan vuoden liittokierroksen palkankorotukset eivät juuri ole lisänneet palkansaajien ostovoimaa. Tähän on vaikuttanut inflaation kiihtyminen. Miten Virtasilla menee vuosina 2001 ja 2002? Seuraavassa on laskettu Virtasen perheen tulojen kehitys vuosina 2001—2002 SAK:n esittämien palkankorotusten mukaan. Laskelmissa on huomioitu jo sovittu ansiotulojen verotuksen kevennys ja arvio siitä, paljonko ansiot nousevat ensi vuonna ilman uusia sopimuskorotuksia. Lisäksi on arvioitu hintojen nousu ensi vuonna. Matti Virtanen on metallimies ja hänen bruttopalkkansa kuukaudessa on 13 000 markkaa. Maija Virtanen on KTV:läinen kodinhoitaja, hän ansaitsee 10 000 markkaa kuukaudessa. SAK:n esityksen mukaisesti Matti ja Maija Virtasen nettotulot nousevat vuonna 2001 5,8 prosenttia ja 2002 4,3 prosenttia. Matin ja Maijan palkkojen nettomuutos on ensimmäisenä vuonna 444 ja 442 markkaa ja toisena vuonna 357 ja 351 markkaa. Perheen nettotulot nousevat vuonna 2001 yhteensä 887 markalla ja vuonna 2002 708 markalla. Paljonko jää käteen – ja mitä sillä saa? Palkansaajaperheitä ei tulopoliittisessa ratkaisussa kiinnosta vain palkankorotusprosentti vaan ennen kaikkea se, mikä on perheen käteen jäävien tulojen summa ja mihin tämä raha riittää. Ostovoiman kannalta parhaaseen tulokseen päästään yhdistämällä palkankorotukset ja verohelpotukset. Kotitalouksien ostovoiman kannalta suotuisaa on hintojen hidas nousu eli matala inflaatio. Hintojen nousu puolestaan syö nopeasti reippaatkin palkankorotukset. Hallitus on jo päättänyt ensi vuoden veronkevennyksistä. Hallitus keventää tuloverotusta ensi vuonna yhteensä 6,4 miljardia markkaa. Esimerkiksi 13 000 markan kuukausituloissa veronkevennys merkitsee noin 200 markkaa. Vuoden 2002 kevennyksistä neuvotellaan tupon yhteydessä. SAK tullee esittämään tässä yhteydessä työmatkakulujen omavastuuosuuden poistamista. Tällä kertaa tuloneuvotteluja käydään vahvan talouskasvun oloissa. Suomi on nykyisessä taloustilanteessaan keskimääräistä alttiimpi raakaöljyn kallistumisen ja euron heikentymisen aiheuttamalle inflaatiokierteelle. Syyskuussa inflaatio kiihtyi 4,2 prosenttiin. Ensi vuoden inflaatioksi on ennustettu noin 2 prosenttia. SAK:n esittämään palkkaratkaisuun sisältyy indeksiehto. Oikein viritettynä indeksiehto rauhoittaa inflaatio-odotuksia ja suojaa palkansaajien ostovoimaa ennakoimattomalta hintojen nousulta. |
- Tavoitteiden taustoja - Aikaa ja tasa-arvoa vanhemmuuteen - Ostovoimaa koskevat tavoitteet |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
