SAK:n hallitus vahvisti maanantaisessa kokouksessaan järjestön ostovoimatavoitteet käynnissä olevalle tulokierrokselle. SAK:n tavoitteiden lähtökohtana on työllisyyden ja vakaan taloudellisen kasvun tukeminen maltillisen ostovoimaratkaisun kautta. Palkankorotukset ja verohelpotukset on SAK:n mielestä suunnattava nimenomaan pieni- ja keskituloisille, jolloin myös työllisyysvaikutukset ovat suurimmat.

SAK tavoittelee kahden prosentin ostovoiman kasvua palkansaajille sekä vuonna -98 että vuonna -99. Pääosa palkansaajien ostovoiman kasvusta syntyisi ensimmäisenä vuonna palkankorotusten kautta. Toisena vuonna olisi myös veroratkaisulla keskeinen merkitys. Ensimmäinen palkankorotus tulisi voimaan 1.1.1998, toinen vuoden -99 alussa.

SAK tavoitteena on 150 pennin yleiskorotus tuntipalkkoihin tai 250 markan korotus kuukausipalkkoihin vuosina -98 ja -99. Vuonna -98 palkkaratkaisuun sisältyisi lisäksi 0,6 prosentin järjestelyvara sekä 0,4 prosentin tasa-arvoerä, joiden käytöstä sovittaisiin alakohtaisesti. Liitot voisivat sopia järjestely- ja tasa-arvoerän käyttämisestä myös tasa-arvotavoitteita tukevien työnarviointijärjestelmien kehittämiseen. Sopimuskorotusten kustannusvaikutus olisi ensi vuonna noin 3,4 prosenttia ja vuonna -99 2,3 prosenttia. SAK:n hallitus edellytti, että palkkaratkaisuun sisällytetään myös indeksiehto sekä ansiokehityslauseke ja yleinen neuvottelulauseke.

SAK:n ostovoimatavoitteisiin sisältyvissä verotavoitteissa edellytetään tulonhankkimisvähennyksen ylärajaa korotettavaksi nykyisestä 1800 markasta 2300 markkaan ensi vuoden alusta. Työmatkakuluvähennyksen omavastuuosuutta tulee samassa yhteydessä alentaa nykyisestä 2500 markasta 2000 markkaan. Henkilöstöruokailun ja tarjoilutoiminnan arvonlisäveroa puolestaan on alennettava nykyisestä 22 prosentista 17 prosenttiin.

Vuonna -99 SAK tavoittelee kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärän nostamista nykyisestä 5500 markasta 10 000 markkaan siten, että ansiotulovähennykseen oikeuttavaa tulorajaa laskettaisiin 318 000 markasta 200 000 markkaan vuodessa. Vero-alennusten yhteisvaikutukset vuosina -98-99 olisivat yhteensä noin kolme miljardia markkaa.

Kahden prosentin inflaatiotarkistus molempina vuosina ja hallitusohjelmaan kirjattu suurempituloisia hyödyttävä sairausvakuutusmaksun porrastuksen poisto nostaisivat veroratkaisujen kokonaissumman noin viiteen miljardiin. SAK korostaakin, ettei verokevennyksiä tule rahoittaa julkisia palveluja tai sosiaaliturvaa leikkaamalla. SAK edellyttää, että kuntien verotulojen vähentyminen korvataan työllisyys ja julkiset palvelut turvaavalla tavalla.

Yhteensä SAK:n ostovoimaratkaisu toisi ensi vuonna 10 000 kuukausituloilla palkansaajan kukkaroon noin 217 markkaa kuukaudessa eli 3,2 prosenttia lisää. Kun inflaatio ja liukuma otetaan huomioon, ostovoima lisääntyy todellisuudessa noin kahdella prosentilla. SAK:laisen perheen käteen jäävä tulo kasvaisi ensi vuonna keskimäärin noin 480 markkaa kuukaudessa eli kolme ja puoli prosenttia.

Vuonna -99 vastaavilla 10 000 markan kuukausituloilla käteen jäävä tulo kasvaisi 200 markalla kuukaudessa. SAK:laisen keskivertoperheessä kulutukseen jäisi lisää noin 390 markkaa kuukaudessa. Jos hallitusohjelmassa todettu sairausvakuutusmaksun porrastuksen poisto toteutetaan, perheen nettotulot nousisivat noin 410 markkaa kuukaudessa.

Palkkaratkaisun rakenne