Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälisen liiton VAKL:in 17. edustajakokous Durbanissa

 
Toimituksille
Durban 6.4.2000

Koko puhe löytyy sivun alaosasta

Rakennusliiton puheenjohtaja Pekka Hynönen:
Seattle vauhditti maailman ay-liikkeen kehittämistä

Maailman kauppajärjestön WTO:n Seattlen tapahtumat osoittivat Rakennusliiton puheenjohtajan Pekka Hynösen mielestä, että ay-liikkeen on keskusteltava maailmantalouden toimintasääntöjen kehittämisestä. Talouden globalisaation, kansainvälisen elinkeinotoiminnan ja monikansallisten yritysten säätelemiseksi on löydettävä yhteisesti hyväksytyt tavoitteet ja rajoitteet. Ay-liikkeen on myös etsittävä liittolaisia niistä kansalais- ja muista demokraattisista järjestöistä, joilla on samoja päämääriä, tiivisti Pekka Hynönen Seattlen opetukset ay-järjestölle.

Yhteistyö ja liittoutuminen eivät merkitse sitä, että ay-liike tinkisi omasta vaikutusvallastaan jäsentensä etujen ajajana ja puhemiehenä. Ay-liikkeen tulee kansainvälisesti ja kansallisesti korostaa omaleimaisuuttaan. Sillä juuri ammattiyhdistysliikkeen, työnantajien ja usein myös valtiovallan kanssakäymisestä ja neuvotteluista syntyy työmarkkinajärjestelmä. Se taas on olennainen osa talousjärjestelmää. Kansainvälisten instituutioiden ja kansallisten hallitusten on – kuten elinkeinoelämäkin on tehnyt – otettava tämä tosiasia toiminnassaan huomioon. Näistä syistä kansainvälisiin järjestöihin on saatava sellaiset pelisäännöt, että työmarkkinajärjestöillä on niissä sananvaltaa ja niiden ääni kuuluu, vaati Hynönen.

Ay-liikkeen perustehtävistä myös tulevaisuudessa Pekka Hynönen nosti esille jatkuvan järjestötyön. Paitsi korkeaa järjestäytymisastetta, ay-liikkeellä tulee olla edustajansa eli luottamusmiehet sekä yritystasolla että työpaikoilla. Näitä ei voi korvata suurikaan palkallisten toimitsijoiden määrä. Erityishuomiota tulee kiinnittää myös naisten ja nuorten integroimiseen ay-liikkeeseen.

Lisätiedot

  • Apulaisosastopäällikkö Turo Bergman, p. 040-520 1714
  • Kansainvälisten asioiden tiedottaja Hilkka Jukarainen, puh. 040-548 5660

 

Pekka Hynösen koko puhe:

Rakennusliiton puheenjohtaja Pekka Hynönen

Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälisen liiton VAKL:in 17. edustajakokous
Durban, Etelä-Afrikka 6.4.2000
Puheenvuoro työjärjestyksen kohtaan 7, keskusteluun teema-asiakirjan luvusta 6

"Ammattiyhdistysliike 2000-luvulla – globalisaation vaikutus ammattiyhdistysliikkeen rakenteisiin ja toimintoihin" sekä tausta-asiakirjasta "Vuosituhat-katsaus"

Hyvät ystävät

VAKL:in 17. Edustajakokouksen historiallinen tehtävä on luotsata kansainvälinen ammattiyhdistysliike uudelle vuosituhannelle. Me voimme olla ylpeitä historiastamme. 1900-luvun saavutukset luovat hyvän pohjan tulevaisuuden rakentamiselle. Menneistä kokemuksistamme me voimme myös oppia paljon.

Samalla olemme kuitenkin uusien haasteiden edessä. Yleismaailmallinen kehitys uuden teknologian nopea eteneminen ja elinkeinoelämän ja yritysten uudet toimintamallit pakottavat kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen muuttamaan toimintatapojaan. Meidän on tehtävä ammattiyhdistysliikkeen kansainvälisestä toiminnasta olennainen osa jokapäiväistä edunvalvontapolitiikkaamme. Meidän on tehostettava omaa toimintaamme kansainvälistyvän pääoman ja talouselämän vastapainona ja ajaaksemme jäsentemme etuja entistä paremmin.

Edustajakokouksen valmisteluissa ja erityisesti 2000-luvun painopisteitä koskevassa päätöslauselmaesityksessä esille nostetut painopistevalinnat ovat harkittuja. Työpaikkademokratian laajentaminen vaatimalla järjestäytymisoikeuden toteuttamista ja oikeutta neuvotella työehtosopimuksista ja solmia niitä, syrjinnän vastustaminen, oikeudenmukaisemman maailmantalouden rakentaminen vaikuttamalla kansainvälisten instituutioiden toimintaan sekä kansainvälisen ay-perheen lujittaminen ja yhteistyöverkoston rakentaminen ovat epäilyksettä keskeisellä sijalla tulevaisuuden kansainvälisen edunvalvonnan kehittämisessä.

Ihmisarvoisten työpaikkojen työpaikkademokratian ja tasa-arvoisen työyhteisön luomisen perusedellytys on kuitenkin, että työtätekevillä naisilla ja miehillä myös uudella vuosituhannella on ylipäätään mahdollisuus palkkatyöhön ja palkkatyösuhteeseen. Täystyöllisyyden tavoittelu – vaikka se tämän päivän oloissa ehkä tuntuukin utopialta – tulisi kaikesta huolimatta edelleen säilyttää ay-liikkeen toiminnallisena tavoitteena myös 2000-luvulla.

Mahdollisuus työhön ja ihmisarvoiseen työpaikkaan riippuu keskeisesti niistä pelisäännöistä, joilla maailmantalous toimii. Tapahtumat WTO:n ministerikokouksessa Seattlessa viime joulukuussa osoittivat, että ay-liike ja kansalaisjärjestöt eivät enää suostu seisomaan syrjässä omia jäseniään koskevasta päätöksenteosta. Myös kansainvälisten instituutioiden on muutettava toimintatapojaan demokraattisemmiksi ja ennen muuta avoimemmiksi.

VAKL:in valmistelevalle työlle ennen Seattlen kokousta on annettava kiitos. Tällä toiminnalla pyrittiin vaikuttamaan hallituksiin ja Euroopan unioniin, jotta työelämän perusnormit ja muut meille keskeiset kysymykset saisivat WTO:n politiikassa niille kuuluvan painoarvon. Tällaiseen järjestelmälliseen ja maailmanlaajuiseen vaikuttamiseen meidän on panostettava myös jatkossa.

Toisaalta meidän olisi pitänyt pystyä paremmin ennakoimaan se, että tilanne Seattlessa voi myös riistäytyä käsistä – vaikkakin meistä riippumattomista syistä. Yhtäkaikki, lopputulos on myös meille ongelmallinen. Kansainväliselle ay-liikkeelle ei ole eduksi, jos kansainvälisissä instituutioissa ei käydä lainkaan keskustelua maailmankaupan ja maailmantalouden toimintamallien kehittämisestä. Pelisäännötön tilanne suosii pääoman omistajia ja monikansallisia yhtiöitä ja antaa niille mahdollisuuden sanella noudatettavat toimintatavat.

Seattlen tapahtumat opettivat meille ainakin kaksi asiaa: Ensinnäkin, meidän on syytä omassa kansainvälisen ay-liikkeen piirissä jatkaa keskustelua maailmantalouden toimintasääntöjen kehittämisestä. Meidän on löydettävä yhteisesti hyväksytyt tavoitteet ja rajoitteet globaalitalouden, kansainvälisen elinkeinotoiminnan ja monikansallisten yritysten sääntelemiseksi. Toiseksi, meidän on samaan aikaan etsittävä liittolaisia ja yhteisiä toimintalinjoja niiden kansalais- ja muiden demokraattisten järjestöjen joukosta, joilla on meidän kanssamme samansuuntaisia päämääriä.

Yhteistyö- ja liittoutuminen ei kuitenkaan saa merkitä sitä, että luopuisimme omasta vaikutusvallastamme työtätekevien naisten ja miesten etujen ajajana ja puhemiehenä. Kansainvälisen ay-liikkeen tulisi kansainvälisesti ja jokaisen kansallisen ay-järjestön tulisi omassa maassaan korostaa sitä merkityseroa, joka on ay-liikkeen ja monien muiden järjestöjen välillä. Ay-liikkeen, työnantajien ja usein myös valtiovallan välisen vuoropuhelun ja neuvottelutoiminnan kautta syntyy työmarkkinajärjestelmä, joka on olennainen osa talousjärjestelmän toimintaa tai – toimimattomuutta. Niin kansainvälisten instituutioiden kuin kansallisten hallitustenkin tulee elinkeinoelämän tavoin ottaa tämä toiminnassaan huomioon ja pyrkiä luomaan sellaiset toimintapuitteet, että työmarkkinajärjestöjen kuuleminen ja huomioon ottaminen on sekä mahdollista että jatkuvaa.

Yli 100-vuotinen pohjoismaisen ay-liikkeen historia osoittaa, että ay-liikkeen voima perustuu ensisijassa laajaan edustavuuteen ja sen myötä tulevaan voimaan. Työmarkkinajärjestelmä voi toki toimia maissa, joissa ay-liikkeen edustavuus on alhainen, mutta tällöin siihen tarvitaan usein voimakasta julkisen vallan, valtion ja poliittisten puolueiden myötävaikutusta. Tällöin on riskinä, että ay-liikkeen riippuvuus valtiosta ja puolueista lisääntyy itsenäisyyden ja riippumattomuuden kustannuksella.

Vain voimakas ja itsenäinen ammattiyhdistysliike voi parhaiten puolustaa oikeuksiaan ja ajaa työntekijöiden taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Siksi ay-liikkeen perustehtävä on myös tulevaisuudessa – kuten jo sata vuotta sitten – tehdä jatkuvaa järjestötyötä. Tämä tarkoittaa paitsi korkeaa järjestäytymisastetta myös sitä, että ammattijärjestöllä on edustajansa, luottamusmiehet tai vastaavat, sekä yritystasolla että työpaikoilla. Näitä "käsivarsia" ei voi korvata suurikaan ammattiliiton omien palkallisten toimitsijoiden määrä.

Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää naisten ja nuorten integroimiseen ay-liikkeeseen.

Ay-liikkeen vaikutusvalta on aina perustunut yhteistoimintaan, joukkovoimaan. 2000-luvun ammattiyhdistystoiminnassa tätä voimaa ja sen perustana olevaa solidaarisuutta tarvitaan koko kansainvälisen kentän laajuudessa. Tätä voimaa ja tätä perustaa me voimme lujittaa tämän kokouksen päätöksillä tänään ja huomenna täällä Durbanissa.

 

hr.jpg (352 bytes)