| Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälisen liiton VAKL:in 17. edustajakokous Durbanissa |  |
Koko puhe löytyy sivun alaosasta Liikealan ammattiliiton
puheenjohtaja Maj-Len Remahl: Maailmantalouden globalisaatio kohtaa suuria ongelmia, elleivät työntekijöiden perusoikeudet ja työehdot ole kunnossa. Tämä puolestaan edellyttää laajaa ja maailmanlaajuista yhteistyötä. Koko kansainvälisen yhteisön on puhallettava yhteen hiileen perusoikeuksien turvaamiseksi, asia ei voi jäädä vain kansalaisjärjestöaktiivien ja ay-liikkeen harteille. Myös ruohonjuuritason yksittäiset ay-jäsenet ja kansalaiset voivat osallistua näihin talkoisiin, kehotti Liikealan ammattiliiton puheenjohtaja ja kansainvälisen palvelualojen uuden liiton UNI:n varapuheenjohtaja Maj-Len Remahl VAKL:n edustajakokouksessa Etelä-Afrikassa. Kansainvälisellä työjärjestöllä ILO:lla on merkittävä rooli yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden lujittamisessa kaikkialla ja se on tehnyt arvokasta työtä työelämän oikeuksien edistämisessä. Myös Maailman kauppajärjestön WTO:n rooli on työelämän oikeuksien kannalta tärkeä. Näiden lisäksi kansainvälisen valuuttarahaston ja maailmanpankin on toiminnassaan käytännössä edistettävä työelämän perusoikeuksien toteuttamista. Myös ay-liikkeen omaa kansainvälistä ja kansallista toimintaa on kehitettävä voimakkaasti. Ay-liikkeen verkottuminen on valtava haaste. Tietoverkkoja on opittava käyttämään, tiedonvälitystä on parannettava ja resursseja on pyrittävä suuntaamaan verkostoitumisen edistämiseen. VAKL:n uusin alakohtainen maailmanjärjestö UNI, Union network international 1 on selvästi valinnut suuntansa: se haluaa online- ja sekä että -toimijaksi. Tällä tarkoitan verkottumista monikansallisten yritysten luottamushenkilöiden ja alakohtaisten liittojen tasolla ja samanaikaisesti toimimista maailmanvaikuttajana, määritteli Maj-Len Remahl. Puheenjohtaja Maj-Len Remahl haastoi myös yksittäiset ay-jäsenet ja kansalaiset verkostoihin ja toimintaan kuluttajina. Kansalaisjärjestöt ovat jo vuosia tehneet työtä reilun kaupan puolesta, jossa tuotantoketjun kaikissa vaiheissa työskentelevillä olisivat perusoikeudet kunnossa. Kansallisella, mutta myös kansainvälisellä tasolla kuluttajien ja tuottajaportaiden ammattiliittojen ja kaupan työntekijöiden kesken on luotava verkosto perusoikeustyön välineeksi. Yritystasolla nk. eettisistä normeista sopiminen on osa tätä prosessia, sanoi puheenjohtaja Remahl Etelä-Afrikassa. 1 UNI, Union network international / Kansainvälinen ay-verkosto, lisätietoja: www.union-network.org Lisätiedot
Maj-Len Remahl Vapaiden
ammattiyhdistysten kansainvälisen liiton VAKL:in 17. edustajakokous Työelämän ihmisoikeudet eivät toteudu, ellei lapsityötä saada kitketyksi pois Viime vuonna hyväksytty ILO:n lapsityön pahimpia muotoja koskeva sopimus (nro 182) on tietenkin sinänsä merkittävä saavutus, jonka ensinnä ratifioimista ja sitten toteuttamista on edistettävä kaikkialla maailmassa. Tämä on meidän yhteinen tehtävämme, joka edellyttää laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Monet valtiothan, myös Suomi, ovat jo ratifioineet sopimuksen. Se on rohkaisevaa. Samaan aikaan on edelleen tehtävä työtä myös ILO:n vähimmäisikää koskevan sopimuksen (nro 138) ratifioinnin edistämiseksi. Jokaiselle lapselle on turvattava mahdollisuus peruskoulutukseen. Vain siten voidaan rakentaa perusta taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Ammattiyhdistysliikkeen on kehitettävä oma työtään ja kampanjointia sekä lapsityön käytön poistamiseksi että muiden työelämän perusoikeuksien eli järjestäytymisoikeuden, toimeentulon antavan palkan, pakkotyön käyttökiellon, turvallisen työympäristön, lainmukaisen työajan ja syrjimättömyyden saavuttamiseksi. Me tarvitsemme tavoitteidemme saavuttamiseksi sekä yhteistyötä niiden kansalaisjärjestöjen kanssa, joilla on sama arvopohja kuin meillä ja jotka tunnustavat ay-liikkeen aseman että sellaiset verkostot, että se onnistuu. Monet kansalaisjärjestöthän ovat jo vuosia tehneet työtä nk. reilun kaupan ja ihmisarvoisten elinolosuhteiden saavuttamiseksi. Tämä työ on kuitenkin ollut vielä kovin hajanaista. Kuluttajien, tuottajaportaiden ammattiliittojen ja kaupan työntekijöiden kesken on luotava verkko, jotta saadaan painoa ja kuuluvuutta perusoikeusvaatimuksille. Tällaisia nk. eettisiä toimintaohjeita on jo tehtykin aika monissa yrityksissä ja osa on luomassa organisaatioitaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden SA8000 standardin mukaiseksi. Projektit ovat mittavia ja vaativat paljon töitä. Kaikki tavaraketjut on tutkittava ja epäkelvot karsittava pois, lisäksi on oltava varautunut puolueettomaan ulkopuoliseen tarkastustoimintaan. Ammattiyhdistysliike on osallisena näissä projekteissa esimerkiksi muutamassa ruotsalaisessa myös Suomessa toimivassa vaatetusalan yrityksessä. Malli on saatu alun perin keskieurooppalaisesta Clean Clothes-kampanjoinnista. Urheiluvälinekampanjointi on varmasti monelle tuttua laajemminkin, mm. UNIn edeltäjä FIET teki aikanaan tekstiili-internationaalin ja FIFAn eli maailman jalkapalloliiton kanssa sopimuksen siitä, että maailmanmestaruuskisoissa ei käytetä lapsityövoimalla valmistettuja jalkapalloja. FIFAn oli helppo antaa tällainen lupaus ja allekirjoittaa sopimus – kokonaan toinen asia oli valvonta. Jopa pistokokein nimittäin selvisi, että palloja ompelivat edelleen 6-7-vuotiaat lapset Bangladeshissa ja Pakistanissa. Tästä syystä nimenomaan perusoikeuksien valvontatoiminta on noussut aivan ratkaisevaan asemaan, jotta päästään tekemään kestäviä uudistuksia. Glovalisaation sosiaalista ulottuvuutta on vahvistettava Globaalin talouden eteneminen ei voi jatkua ilman suuria ongelmia, ellei työelämän ihmisoikeuksia toteuteta kaikkialla - ja se edellyttää laajaa maailmanlaajuista yhteistyötä. ILO:lla on merkittävä rooli sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lujittamisessa kaikkialla maailmassa ja se onkin tehnyt merkittävää työtä työelämän ihmisoikeuksien edistämisessä. Kaksi vuotta sitten hyväksytty julistus työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista oli läpimurto. Koko kansainvälisen yhteisön on edistettävä työelämän ihmisoikeuksien toteuttamista kaikkialla, se ei voi jäädä vain kansalaisjärjestöaktiivien ja ay-liikkeen harteille. WTO:n rooli on luonnollisesti tässä prosessissa erityisen merkittävä, mutta myös kansainvälisen valuuttarahaston ja maailmanpankin on toiminnassaan käytännössä edistettävä työelämän perusoikeuksien toteuttamista. Meidän on kehitettävä myös ay-liikkeen omaa kansallista ja kansainvälistä työtä. Ammattiyhdistysliikkeen on pystyttävä reagoimaan nopeasti ja toimimaan kaikkialla tehokkaasti. Jo aiemmin mainitsemani verkottumisen välttämättömyys on valtava haaste. Tietoverkkoja on opittava käyttämään, tiedonvälitystä on parannettava ja resursseja on pyrittävä suuntaamaan verkostoitumisen edistämiseen. VAKLin uusin internationaali UNI on selvästi valinnut suuntansa, se haluaa online- ja sekä-että-toimijaksi. Tämä tarkoittaa toisaalta verkottumista niin monikansallisten yritysten luottamushenkilöiden kuin alakohtaisten liittojen tasolla ja samanaikaisesti toimimista maailmanvaikuttajana. Ei liene epäilystä siitä, etteikö haaste ole valtava. Globaalin talouden hedelmien on hyödynnettävä koko ihmiskuntaa. Tämän tavoitteen saavuttaminen on mahdollista vain, mikäli tuloksen tekijöillä on yhtäläiset vaikuttamisoikeudet ja työelämän ihmisarvo.
|
|
  |
|