| Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälisen liiton VAKL:in 17. edustajakokous Durbanissa |  |
Velkojen anteeksi antamista ja suoria investointeja kehitysmaihin toivoo Etelä-Afrikan varapresidentti J.G. Zuma. Hän puhui ay-liikkeen maailmanjärjestön kokouksen avajaisissa Etelä-Afrikassa, Durbanissa. VAKL:n pääsihteeri Bill Jordan sanoi ay-liikkeen olevan valmis jatkamaan kampanjaansa kehitysmaiden velkojen anteeksiantamiseksi. Afrikan mantereella tuntuvat globalisaation seuraukset räikeinä. Köyhän maanosan omat voimat eivät riitä ongelmien ratkomiseen, todettiin monesta suusta kokouksen avajaisissa. Talouden globalisaatio on merkinnyt myös demokratian yksityistämistä monissa maissa, määritteli pääsihteeri Jordan. Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälisen liiton VAKL:n edustajakokous alkoi maanantaina (3.4.) Etelä-Afrikassa, Durbanissa. Kokous päättyy perjantaina. Durbanissa on mukana valtaosa VAKL:n jäsenjärjestöistä. Kokoukseen osallistuu yli tuhat virallista edustajaa, varaedustajaa ja seuraajaa. Kokousdelegaateista noin puolet tulee kehitysmaista. Etelä-Afrikassa ay-liike on voimakas vaikuttaja maan sisäpolitiikassa. Sen taustalla on rotusortovuosien aikana hankittu asema kansan luottamusta nauttivana järjestönä. Kolmessa keskusjärjestössä on yhteensä noin kolme miljoonaa jäsentä. Viikon mittaisessa kokouksessa käsitellään VAKL:n tavoitteita tulevalle nelivuotiskaudelle. Ensimmäisenä päivänä nousivat erityisesti esille globalisaatio ja kansainvälinen solidaarisuus. Niin ikään työttömyys ja työn sisältö olivat voimakkaasti esillä eri puheenvuoroissa. VAKL:n yhteistyökumppanit ovat laajasti seuraamassa kokousta. Avajaisissa esiintyneen Etelä-Afrikan varapresidentin lisäksi kokousta seuraa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n pääjohtaja Juan Somavia. Ay-liikkeen alueelliset järjestöt ovat myös edustettuina, mm. EAY:n pääsihteeri Emilio Gabaglio osallistuu kokoukseen. Erityisongelmana Etelä-Afrikassa pidettävässä kokouksessa nousee esille Afrikan mantereen aids-tilanne. Maailman noin 16 miljoonasta aidsiin kuolleesta 14 miljoonaa ihmistä on kotoisin Afrikasta. Joittenkin arvoiden mukaan 20 tai jopa 25 prosenttia eteläafrikkalaisista on hiv-positiivisia. Sairastuneiden suuri määrä on jo merkinnyt selvää hidastumista kansantuotteen kasvussa. Myös Etelä-Afrikan varapresidentti J.G. Zuma vetosi avun antamiseksi aidsin vastaisessa taistelussa. Rahastoista muutama prosentti kehitysmaille Varapresidentti J.G.Zuma esitti puheessaan, että investointi-, eläke- ja muista ay-liikkeen hallinnoimista rahastoista siirrettäisiin jokin prosentti kehitysmaille. Näillä rahoilla luotaisiin niihin työpaikkoja. Liikealan ammattiliiton puheenjohtaja Maj-Len Remahl pitää ajatusta kannatettavana, mutta näkee myös eräitä ongelmia. – Sellaisia rahastoja, joista työntekijäjärjestöt voivat enemmistönä päättää, ei montaa ole. Meidän tulee hankkia liittolaisia ja kumppaneita tukemaan ajatusta. Kehitysmaita tulee auttaa, mutta työssä on oltava mukana laajalla rintamalla. Myös hallitusten tulee kantaa vastuuta asiasta, esimerkiksi Suomen kehitysyhteistyömäärärahoja tulee kasvattaa ainakin YK:n suositusten tasolle. Ajatus rahastojen käytöstä kehitysmaiden auttamiseen on kyllä oikea, sanoo Maj-Len Remahl. Aidsin uhreja autettava Talouden globalisaatio koettelee eniten naisia, korosti pääsihteeri Jordan avajaispuheessaan. Naiset päätyvät yhä useammin pienipalkkaisiin, määräaikaisiin, osa-aikaisiin tai muuten hankaliin työsuhteisiin. Köyhyyden koettelemassa Afrikassa ylimääräisenä ongelmana on aids ja sen pelko. – Aidskin on pahimmillaan naisten ja lasten ongelma, sanoo Maj-Len Remahl. Ongelman suuruusluokkaa ei voi edes käsittää, luvut kertautuvat koko ajan ja välillisesti se tulee koskemaan meitä kaikkia. Asiasta on keskusteltava myös kotona. Liikealan naiset ovat olleet hyvinkin valmiita konkreettiseen kehitysyhteistyöhön. Voisimme ajatella vaikka lääkeapua, pohtii Maj-Len Remahl. SAK, STTK ja AKAVA mukana Suomen viralliset kokousedustajat ovat johtaja Pekka Ahmavaara, Liikeliiton puheenjohtaja Maj-Len Remahl, KTV:n toinen puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori, Rakennusliiton puheenjohtaja Pekka Hynönen, Paperiliiton sihteeri Artturi Pennanen ja apulaisosastopäällikkö Turo Bergman SAK:sta. STTK:ta edustavat puheenjohtaja Mikko Mäenpää, Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola, Kunnallisvirkamieliiton puheenjohtaja Katriina Perkka-Jortikka ja kansainvälisten asioiden päällikkö Martti Reuna. AKAVAa edustajat puheenjohtaja Risto Piekka ja Sosiaalityöntekijäin liiton puheenjohtaja Eila Malmström. Ay-liikkeen johto matkustaa takaisin Suomeen torstaina. Hilkka Jukarainen Lisätietoja
Kolme keskusjärjestöä: Etelä-Afrikassa vahva ay-liike Etelä-Afrikan ay-liike kuuluu kolmannen maailman vahvimpiin. Sen johtava voima on 1,8 miljoonan jäsenen Cosatu. Muut keskusjärjestöt ovat 550.000 jäsenen Fedusa ja 380.000 jäsenen Nactu. Kaikki kolme keskusjärjestöä ovat Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälisen liiton (VAKL) jäseniä SAK:n, STTK:n ja Akavan tapaan. Keskusjärjestöt harjoittavat Etelä-Afrikan hallituksen ja työnantajajärjestöjen kanssa monipuolista kolmikantayhteistyötä. Vuonna 1985 perustettu Cosatu kuului keskeisiin voimiin rintamassa, jonka kamppailu kaatoi Etelä-Afrikan jyrkän rotuerottelujärjestelmän apartheidin. Rintamaa johti vapautusliike ANC, joka nousi valtapuolueeksi vuonna 1994 järjestetyissä Etelä-Afrikan ensimmäisissä demokraattisissa vaaleissa. Cosatu on yhä liitossa ANC:n kanssa, mutta maan talouden avaaminen kansainväliselle kilpailulle ja sopeuttaminen kansainvälisen kilpailun vaatimuksia on luonut aika ajoin vakavia jännitteitä järjestöjen välille. SAK on Cosatun läheinen yhteistyökumppani. Apartheidin aikana ja sen päättymisen jälkeisinä vuosina SAK organisoi Cosatulle merkittäväää taloudellista tukea. Etelä-Afrikan siirryttyä demokraattisen järjestelmään Cosatu on keskittynyt normaalin ay-järjestön tapaan jäsentensä taloudellisten ja sosiaalisten etujen ajamiseen. Cosatun vahvimpia liittoja ovat kaivostyöläisten NUM ja metallityöläisten Numsa. Keskusjärjestöllä on vahva asema myös julkisella sektorilla. Cosatu on vuosisadan alussa perustetun ANC:n tavoin puolustanut koko olemassaolonsa ajan rotujen tasavertaisuuden periaatetta. Tässä se poikkeaa Nactusta, jonka taustalla vaikuttaa Etelä-Afrikan mustan enemmistön oikeuksia korostava ajattelu. Usealla toimialalla Cosatun ja Nactun jäsenjärjestöt esiintyvät toistensa kilpailijoina. Nactun liitoista vaikutusvaltaisimmat toimivat kemian- ja rakennusteollisuudessa sekä maatyöläisten keskuudessa. Fedusa edustaa ennen muuta palvelualojen työntekijöitä. Yli kaksi kolmasosaa jäsenistä on "aikaisemmin etuoikeutettujen" ryhmien edustajia". Määritelmällään Fedusa tarkoittaa naisia sekä ei-valkoisiin rotuihin kuuluvia. Keskusjärjestöjen ulkopuolella on pienehköjä liittoja. Apartheidin aikaan Etelä-Afrikassa toimi vain valkoisia palkansaajia jäsenikseen hyväksyneitä liittoja. Juhani Artto
Latinalaisessa Amerikassa, Aasiassa ja Venäjällä puhjenneet talouskriisit ovat tehneet selväksi sen, että globalisoitumista ei voida nujertaa. Talouden globalisaatioon on saatava mukaan yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ulottuvuus. Tämä vaatimus on entistä ymmärrettävämpi. Esim. OECD:n piirissä on talouskasvun rinnalle nostettu yhteiskunnallisen kehityksen tavoite ja painotettu näiden kahden ulottuvuuden tasapainottamisen tärkeyttä. Yhtälailla Euroopan unionissa on sosiaalinen ja työmarkkinaulottuvuus ja siihen sisältyvät tavoitteet kuten esim. työllisyys nostettu yhä tärkeämmälle sijalle. Sekä OECD:ssä että EU:ssa on ay-liikkeellä oikeus saada informaatiota, tulla kuulluksi ja mahdollisuus myös jo vaikuttaa päätöksiin. Ay-liikkeen tavoitteena ei suinkaan ole rajoittaa kehitysmaiden pääsyä teollisuusmaiden markkinoille. Päinvastoin, haluamme varmistaa, että kauppa on reilua ja kaikkia hyödyttävää. Kaupan ja investointien pelisääntöihin vaikuttamisen ohella voimme samalla edistää myös muita tärkeitä tavoitteita, kuten esimerkiksi ympäristökysymyksiä, spekulatiivisten pääoma-liikkeiden verottamista tai köyhimpien maiden velkojen anteeksiantamista. Teollisuusmaissa voidaan lisäksi vaikuttaa esimerkiksi kehitysavun suuntaamiseen, julkiseen vientitukeen ja julkisiin hankintoihin. Erittäin tehokas vaikutuskanava kulkee yleisen mieli-piteen kautta. Sillä on merkitystä sekä politiikkojen että yritysten käyttäytymiseen. Tässä toiminnassa meidän on etsittävä myös liittolaisia muualta, samoja tavoitteita ajavien kansa-laisjärjestöjen kuten esimerkiksi kuluttaja- ja vihreiden liikkeiden piiristä. VAKL:lla on pitkä kampanjaperinne – lapsityövoima, yritysten eettiset säännöt, yritysboikotit. Tätä toimintaa edelleen kehittämällä, kytkemällä mukaan eettiset investoijat, ympäristöliikkeet ja ihmisoikeusjärjestöt me voimme luoda sellaisen painostusvoiman, joka saa epä-demokraattisimmatkin hallitukset tai ainakin näiden maiden yritykset huomaamaan, että ihmisoikeuksien laiminlyöminen tulee liian kalliiksi. Lisätiedot
ILO:n
pääjohtaja Juan Somavia: Tietotekniikka ja tietoteollisuus ovat se osa globalisaatiota, joka tulee säilymään. Sen sijaan raha-, finanssi- ja kauppapolitiikka ovat asioita, joista poliitikot päättävät. Niitä voidaan muuttaa poliittisilla päätöksillä. Jos tämä globalisaatio ei sopeudu ihmisten tarpeisiin, se ei tule kestämään, sanoi Kansainvälisen työjärjestön ILO:n pääjohtaja Juan Somavia VAKL:n kokouksessa Durbanissa. Chileläinen Juan Somavia on ensimmäinen ILO:n johtaja, jolla on kehitysmaatausta. Ay-väelle Etelä-Afrikassa pitämässään puheessa hän osoitti suurta ymmärtämystä kehitysmaiden ay-järjestöjen työlle. Hän korosti ottavansa henkilökohtaisen vastuun kehitysmaanäkökulman sisällyttämisestä ILO:n päätöksiin ja toimintaan. Pahimpana ongelmana hän mainitsi kehitysmaiden työttömyyden, joka sosiaalisen turvaverkon puuttuessa on tuhoisaa ihmisille. Työntekijöiden välttämättömän suojan ja turvaverkon luominen on ILO:n keskeisiä tehtäviä, sanoi Juan Somavia. Pääjohtaja Somavia korosti voimakkaasti ay-liikkeen merkitystä yhteiskunnallisen vakauden luojana ja ylläpitäjänä. Durban, jossa legendaarinen eteläafrikkalainen ay-liike syntyi, on hyvä paikka maailman ay-liikkeen kokoukselle. Somavia toivoi "Durbanin hengen" seuraavan suurten ongelmien kanssa kamppailevia ay-järjestöjä. Ay-liikkeen tulee Somavian mielestä liittoutua muiden demokraattisten voimien kanssa. "Ay-liikkeellä on harvinainen legitimiteetti. Se edustaa noin 125 miljoonaa ihmistä. Ay-johtajat on demokraattisesti valittu, maailmassa ei ole muuta tämänkaltaista voimatekijää", korosti Somavia. Lisätiedot
|
|
  |
|