Työn uudelleenjärjestelyt lisääntyvät - valmiudet puuttuvat

Tulevaisuuden työpaikoilla ammattikuvat laajenevat ja töitä tullaan järjestelemään uudelleen. Työn uudelleenjärjestelyiden uskotaan työpaikoilla lisääntyvän, mutta valmiudet muutoksiin ovat puutteelliset. Tämä käy ilmi SAK:ssa tehdystä tutkimuksesta, jossa 900 eri alojen pääluottamusmiestä arvioi syksyllä -97 ja keväällä -98 henkilöstön kehittämistoiminnan ja työn uudelleenorganisoinnin näköaloja omalla työpaikallaan. SAK:n "Tulevaisuus työpaikoilla" -ennakointihanke on saanut tukea Euroopan sosiaalirahastolta.

Tutkimuksessa haastateltujen pääluottamusmiesten mukaan vain 57 prosentilla yhteistoimintalain piiriin kuuluvista työpaikoista on laissa mainitut henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat. Suunnitelmien sisältöön työntekijäpuoli on vastaajien mukaan päässyt vaikuttamaan hyvin vain 16 prosentilla suunnitelman tehneistä työpaikoista. Tilanne Suomessa on siis hyvin samankaltainen kuin EU:ssa keskimäärin, missä karkean arvion mukaan joka neljäs työpaikka on ns. korkean osaamisen ja luottamuksen työpaikka.

EU:n tavoitteena uusi tasapaino työpaikoilla

EU:n vihreässä kirjassa tavoitellaan "uutta tasapainoa työpaikoille" eli tasapainoa joustavuuden ja turvallisuuden välille. Tasapainoa pidetään edellytyksenä työn uudelleenjärjestelyille ja tuottavalle toiminnalle. Suomalaisilla työpaikoilla ei vihreän kirjan tavoitetta näytetä kuitenkaan saavutettavan. Henkilöstön kehittämistoiminta on edelleen vaatimatonta ja painottuu perinteisiin asioihin kuten terveyteen. Eikä työnantajan vastuun henkilöstön kehittämisessä uskota kasvavan työn uudelleenjärjestelyjen yhteydessä.

Myöskään yritysten hyvä tuloskehitys ei ole johtanut laajennuksiin henkilöstön kehittämistoiminnassa, vaikka hyödyt siitä ovat ilmeiset. Esimerkiksi työvoimapulasta kärsivät vähiten sellaiset työpaikat, jotka ovat itse kouluttaneet ja kehittäneet omaa henkilöstöään. Työvoimapulan ehkäisemisessä työpaikan ja henkilöstön kehittämistoiminta ovatkin avainasemassa. Ainakin kaksi kolmasosaa työvoimapulasta johtuu työpaikan ominaisuuksista tai henkilöstöpolitiikasta, jossa lisätyövoiman palkkaamista vältetään, vaikka tarve pääluottamusmiesten mielestä olisi hyvinkin suuri. Joillakin aloilla alimiehityksestä on tullut jo pysyvä ongelma. Vain asiantuntijoiden ja eritysasiantuntijoiden vakanssit täytetään normaalisti, kun pula heidän ammattitaidostaan havaitaan.

Henkilöstön kehittämistoiminta avainasemassa

Yhteistyöongelmista huolimatta pääluottamusmiehet näkevät työn uudelleenjärjestelyt ja tulosvastuun kaikille aloille yhteisenä haasteena. Ongelmallisena pidetään kuitenkin sitä, että tulosvastuu kasvaa, mutta sen yhteys palkanmääräytymiseen on heikko. Tulevaisuuden uhkakuva onkin, että työntekijän kasvavan tulosvastuun kautta osa yrittäjäriskistä siirtyy työntekijöille - ilman vastaavaa korvausta.

Ongelmalliseksi jää myös palkkaerojen ja tulosvastuun välinen suhde. Vaikka tulosvastuu kasvaa, työntekijäryhmien väliset palkkaerot eivät supistu – vastoin vihreän kirjan oletusta. Palkkaerot naisten ja miesten välillä, tuotanto- ja hallintotyön välillä ja osa- ja kokoaikatyön välillä eivät siis näyttäisi kapenevan.

Jatkossa työmarkkinajärjestöjen on otettava selkeästi nykyistä suurempi vastuu henkilöstön kehittämistoiminnasta työpaikkatasolla. Tärkeintä tässä toiminnassa on henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien yhteisöllinen valmistelu, resurssien lisääminen ja työpaikan erityistarpeista johtuvan työvoimapulan ehkäiseminen.

Pääluottamusmieskyselyn mukaan ulkopuolisen työvoiman käyttö on suurin epäsopua aiheuttava tekijä työpaikoilla. Kun työtä halutaan teettää muilla kuin vakituisilla työntekijöillä, on sille oltava yhteisesti sovitut pelisäännöt.

Lisätietoja:

Tutkija Erkki Laukkanen, 09-7721 403