- Käytännössä tällainen linja johtaisi toteutuessaan siihen, että mm. talvilomat, lepoajat, lomarahat, sairaus- ja äitiysajan palkat, pekkaspäivät, yli- ja sunnuntaityökorvaukset tulisivat työpaikoilla ratkaistavaksi. Työelämän heikommalla osapuolella ei olisi mitään sopimusturvaa. Työehtosopimuksista tehtäisiin paikalliselle sopimiselle toissijainen vaihtoehto ja mieluummin niin, että ay-liike ei olisi häiritsemässä työnantajan ja työntekijän välistä sopimista työpaikalla.

Ihalaisen mukaan työreformi johtaisi ihmiset torpparin asemaan isäntävallan kasvaessa.

- Keskusta ottaa selkeän irtioton suomalaisen sopimusyhteiskunnan linjasta. Keskustan työreformi ei murentaisi pelkästään sopimusten yleissitovuutta, vaan murtaisi koko kansakunnan kannalta hyvin toimineen sopimusjärjestelmän toimivuuden.

SAK on teettänyt Suomen Gallupilla tutkimuksen kansalaisten suhtautumisesta siihen miten ja millä tavalla työsuhteen perusehdoista pitää sopia. 84 % kaikista vastaajista, 88 % SAK:n jäsenistä ja peräti 74 % keskustankin kannattajista ilmoitti olevansa sitä mieltä, että työsuhteen vähimmäisehdot pitää sopia valtakunnallisilla työehtosopimuksilla.

- Tutkimustuloksen viesti on selvä: kansan tuki ei ole keskustan työreformitavoitteiden takana. Puheenjohtaja Esko Aho, jos puolueellasi on tarkoitus tällä, ristiriitoja ja eriarvoisuutta työelämään tyrkyttävällä esityksellä haastaa SAK, otamme haasteen vastaan. Me tulemme puolustamaan palkansaajien oikeuksia ja turvallisuutta kaikissa olosuhteissa, Ihalainen korosti.

Ihalaisen mukaan työmarkkinaratkaisun puolimatkassa voidaan sanoa, että ellei tule aivan arvaamattomia poliittisia tai taloudellisia mullistuksia ulkoiseen ympäristöömme, ratkaisulle asetetut päätavoitteet toteutuvat: työttömyyden painaminen 10 prosentin tuntumaan ja ostovoiman kasvu kaikille palkansaajille

- Sen sijaan työmarkkinaratkaisuun liittyvien laadullisten asioiden eteneminen yhteisten työryhmien pöydillä on ollut luvattoman hidasta, ja niiden ratkaisujen valmistumiseen on nyt pantava vauhtia. En usko, että työnantajillekaan on eduksi , että sopimuskauden päätyttyä päästään ilkkumaan, että yhteiset selvitykset eivät johtaneet konkreettisiin tuloksiin. Tässä työssä koetellaan nyt myös koko tuloratkaisun uskottavuutta ja jatkuvan neuvottelukulttuurin toimivuutta.

- SAK pitää tärkeänä, että eduskuntavaalien jälkeen muodostettava hallitus asettaa selkeät tavoitteet työllisten osuuden nostamiseksi 70 prosenttiin työikäisestä väestöstä. Tällaisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää noin 200 000 lisätyöpaikkaa ja se laskisi työttömyysasteen noin 6 - 5 prosentin tuntumaan. SAK on linjannut ohjelmassaan talous-, elinkeinopoliittisia ja työelämän kehittämisen tavoitteita siten, että ne vievät kohti asetettua työllistämistavoitetta. Keskeinen sampo työllisyyden parantamiselle on rakentaa yhteistyöpolitiikalla edellytykset varsin korkealle ja tasaiselle talouskasvulle koko vaalikauden ajaksi, Ihalainen korosti

Ihalaisen mielestä suotuisan kotimaisen talous- ja työllisyyskehityksen tiellä on kuitenkin kaksi kotimaista uhkaa. Varakkaiden ja suurituloisten ahneus - esimerkiksi optiojärjestelyt - voi viedä pohjan maltillisen palkkapolitiikan uskottavuudelta. Hallitsemattomasta tulonjakotaistelusta voi seurata kustannuskriisi ja kasvava työttömyys. Vakaan kehityksen tien voi katkaista myös ristiriitoja lietsovaan yhteiskuntapolitiikkaan palaaminen eduskuntavaalien jälkeen.

- SAK:n käsitys on, että työelämän keskeiset uudistukset, joihin nyt on ryhdyttävä, ovat ihmisten osaamisen, työkyvyn ja jaksamisen parantaminen työelämässä. Suomalaisen työelämän ja työllistämisen ongelmat eivät johdu joustamattomuudesta ja paikallisten sopimismahdollisuuksien puutteesta . Tätä mieltä ovat laajalti myös ne yrittäjät, jotka perustavat työnsä rehelliseen yrittämiseen, kantavaan liikeideaan, tuotteidensa ja palvelujensa laatuun ja henkilöstönsä arvostamiseen työssä. Jokainen vähänkin työelämän arkea tunteva tietää, että ihmiset ovat venyneet jaksamisensa rajoille.

- Turvattomuuden tunne työstä ja epävarmuus uusista haasteista selviytymisessä on suurta. Siksi on tärkeää, että seuraavien vuosien aikana investoidaan osaamiseen, jaksamiseen ja turvallisuuden tunteen vahvistamiseen ihmisten arjessa, ja lopetetaan myös iäkkäiden ihmisten työstä syrjään heittäminen.

Ihalaisen mukaan SAK esittääkin, että uusi hallitus ja työmarkkinajärjestöt laativat työssä jaksamisen toimenpideohjelman, joka sisältää erityisesti työkyvyn ennakoivan ylläpitämisen toimet. Näin voidaan, yhdessä monien muiden positiivisten työelämän uudistusten kanssa, myöhentää myös todellista eläköitymisikää (keskimäärin 60 vuodesta) ylöspäin.

Kevään eduskuntavaaleista muodostuu tärkeä linjavaali kahdessakin mielessä. Ensinnäkään palkansaajien kannalta ei ole yhdentekevää, miten vankka on palkansaajien ja heidän perheittensä asioita ajavien joukko eduskunnassa ja hallituksessa. Toiseksi, muodostuuko vaalien jälkeisestä hallituksesta sellainen, että sen politiikan vahvuutena ja talouspolitiikan selviytymisstrategiana on hyvä yhteistyö työmarkkinajärjestöjen kanssa. Vai palataanko talouspolitiikassa ja työelämäasioissa uudelleen vastakkainasettelua korostavaan aikakauteen. SAK:n vaalikaudelle laatiman tavoiteohjelman viesti on selkeä - mieluummin yhteistyön kuin ristiriitojen Suomi, Ihalainen sanoi.

Ihalaisen mukaan seuraavan vuoden 2000-alkuun ulottuvan uuden työmarkkinaratkaisun muodon ja sisällön tarkempi arviointikin on mahdollista vasta eduskuntavaalien jälkeen.