SAK:n koko tavoiteohjelma tähtää talouskasvun jatkumiseen korkeana. Tulevan hallituksen olisikin SAK:n mukaan asetettava tavoitteekseen 4 – 5 prosentin talouskasvu. Täystyöllisyyden saavuttaminen vaatii SAK:n mukaan kasvun edellytysten turvaamista ja työelämän kehittämistä. Kasvun edellytyksiin kuuluvat vakaa taloudellinen ja poliittinen ympäristö, terve budjettipolitiikka, vakaa ostovoiman kehitystä tukeva sopimuspolitiikka, aktiivinen työvoimapolitiikka ja kestävä energiaratkaisu.

Vahvan talouskasvun mahdollistamiseksi SAK korostaakin monipuolista energiatuotantoa. SAK:n mielestä energiatalouden perusratkaisut on tehtävä heti tulevan vaalikauden alussa eikä mitään energian tuotannon vaihtoehdoista pidä sulkea ennalta pois.

Työelämän kehittämiselle puolestaan muodostavat pohjan työssä jaksaminen, osaaminen sekä turvallisuus työelämän muutoksissa.

Poliittinen ja taloudellinen vakaus korostuvat

Pitkäjänteinen ja uskottava talouspolitiikka on vakaan talouskasvun tärkein edellytys. SAK korostaa, että suotuisan talouskehityksen aikana on oltava tavoitteena ylijäämäinen valtiontalous ja samalla on kerättävä suhdannepuskuria työeläke- ja työttömyysvakuutusrahastoihin.

Hyvällä talouskehityksellä on SAK:n mielestä kuitenkin myös uhkia. Esimerkiksi varakkaiden ja suurituloisten ahneus optiojärjestelyineen voi viedä maltillisen palkkapolitiikan uskottavuuden. SAK muistuttaa, että hallitsemattomasta tulonjakotaistelusta voi seurata kustannuskriisi, mikä puolestaan voisi vaarantaa myönteisen työllisyyskehityksen. Myös ristiriitoja lietsova yhteiskuntapolitiikka voi tehdä vakaan kehityksen tyhjäksi.

Työn verotusta kevennettävä

Yhdeksi tulevan vaalikauden keskeisimmistä asioista SAK nostaa veroremontin. SAK:n mukaan hyvinvointiyhteiskunta edellyttää toimivaa verojärjestelmää – rahoitetaanhan yhteiskunnalliset palvelut ja vähimmäisturva pääsääntöisesti verotuloilla. Verotuksen rakennetta on SAK:n mielestä kuitenkin muutettava niin, että se tukee työllisyyttä. Työllisyyttä voidaan parantaa alentamalla pieni- ja keskipalkkaisten verotusta.

Verotusta on SAK:n mielestä suunnattava palkkatuloista pääoma-, kiinteistö- ja ympäristöveroihin. Pääomaverokanta ja yhteisöverokanta on SAK:n mukaan nostettava jatkossa 33 prosenttiin. Työvaltaisten palvelujen arvonlisäverokantaa on puolestaan alennettava uusien työpaikkojen luomiseksi.

Sopimusyhteiskunta tuottaa tuloksia

SAK:n tavoitteiden kivijalan muodostavat sopimiseen perustuvan yhteiskunnan kehittäminen ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen. SAK onkin ristinyt tuloksia tuottavan sopimisyhteiskunnan mallin Suomen malliksi.

Valtakunnallisiin työehtosopimuksiin perustuvat vähimmäisehdot, työehtosopimusten yleissitovuus ja suomalainen, järjestäytyneiden työmarkkinoiden malli ovat tuoneet hyviä tuloksia, eikä niistä ole SAK:n mukaan syytä luopua. Suomen vahvuutena on ollut ja on jatkossakin osaaminen – ei palkkojen polkumyynti.

Työnantajien toteuttamat rakenneuudistukset voivat heikentää yleissitovien työehtosopimusten antamaa suojaa ja aiheuttaa väliinputoamisia. Siksi SAK:n mielestä työehtosopimusten yleissitovuutta on vahvistettava ja alan edustavin työehtosopimus on katsottava yleissitovaksi.

Suomalaiset ansaitsevat paremman työelämän

Tulevan vaalikauden aikana voidaan SAK:n mielestä valtion menoja lisättä erittäin suurta pidättyväisyyttä noudattaen. Vaalikauden panostukset onkin SAK:n mielestä keskitettävä kahteen isoon asiaan: osaamiseen ja jaksamiseen.

Työn epävarmuus, työntekijöiden henkinen kuormittuminen ja jaksamisen ongelmat ovat todellisuutta suomalaisessa työelämässä. SAK:n mukaan työntekijät ovat joustamisen äärirajoilla – nyt tarvitaan ohjelmaa työssä jaksamiseksi. SAK esittääkin, että uusi hallitus laatii yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa kokonaisvaltaisen työssä jaksamisen toimenpideohjelman. Ennakoiva työkyvyn lisääminen, koulutuksen ja työssäolon vuorottelu sekä työajan lyhentäminen eurooppalaiseen tahtiin ovat keinoja parempaan työelämään. Henkilöstötilinpäätökset on otettava käyttöön yrityksissä. Työehdoilla kilpailuttaminen ja työvoimalla keinottelu on estettävä.

Osaaminen ja ammattitaito antavat SAK:n mukaan parhaiten turvaa muutostilanteissa. Työelämässä tapahtuvat muutokset antavat asettavat entistä suurempia vaatimuksia osaamiselle ja edellyttävät jatkuvaa itsensä kehittämistä. SAK:n mielestä ammattitutkintojärjestelmä onkin ulotettava kaikille aloille ja oppisopimuskoulutuksen laadunvalvontaa on tehostettava. Koulutusvakuutuksen kolmas vaihe on toteutettava, sillä se mahdollistaisi työssäkävijöille hakeutumisen omaehtoiseen koulutukseen.

Työaikaa lyhennettävä eurooppalaiseen tahtiin

SAK:n näkee selvän yhteyden työaikojen, työllisyyspolitiikan ja työssä jaksamisen välillä. Yleistä työaikaa onkin SAK:n mielestä lyhennettävä Euroopan kärkimaiden tahdissa. Myös työnjakamista on edistettävä erilaisin työaikakokeiluin ja työllisyyssopimuksin. Vuorotteluvapaa, osa-aikalisä ja ikääntyneen työntekijän oikeus osa-aikatyöhön ja –eläkkeeseen antavat tälle mahdollisuuden.

SAK katsoo, että työajan lyhentämisestä on sovittava työmarkkinajärjestöjen kesken, mutta uudella hallituksella on SAK:n mielestä oltava selkeät työaikapoliittiset linjaukset, jotka perustuvat työllisyyttä edistäville työaikaratkaisuille.

Ansioturva kannustaa työntekoon

SAK:n tavoiteohjelmassa korostetaan, että hyvinvointiyhteiskunnan on jatkossakin perustuttava työn tekemiseen, millä ensisijaisesti ansaitaan työttömyys-, eläke- ja muu sosiaaliturva. SAK:n mukaan ansiosidonnainen sosiaalivakuutus kannustaa työn tekemiseen ja takaa sen, että ihmisillä on kohtuullinen toimeentulo mm. työttömyyden tai sairauden kohdatessa. Ansiosidonnaiset etuudet on SAK:n mukaan rahoitettava edelleen palkkaperusteisilla vakuutusmaksuilla ja vähimmäisturva verovaroin.

Työttömyyskassojen hoitama vapaaehtoinen ansiosidonnainen työttömyysturva on SAK:n mielestä osoittanut toimivuutensa myös suurtyöttömyyden oloissa. Työttömyyskassojen hoitamana työttömyysturva tulee valtion kannalta halvemmaksi kuin muut vaihtoehdot. Kassajärjestelmä onkin SAK:n mielestä paras tapa hoitaa työttömyysturva myös tulevaisuudessa.

Huonoimmassa asemassa tällä hetkellä ovat ikääntyvät pitkäaikaistyöttömät, joilla ei ole tosiasiassa mahdollisuutta saada enää töitä. Siksi SAK:n mielestä onkin säädettävä määräaikainen laki, jolla 40 vuotta työelämässä olleille pitkäaikaistyöttömille annetaan mahdollisuus päästä eläkkeelle.

Työeläkkeiden lakisääteisyys on turvattava ja niiden perusperiaatteet, kuten 60 prosentin tavoitetaso säilytettävä. Jatkossa eläkkeen tulee kuitenkin SAK:n mielestä karttua kaikesta, myös alle 23-vuotiaana tehdystä työstä.

Kansainvälistä yhteistyötä on tiivistettävä

Työllisyyden parantaminen on SAK:n mukaan kansainväliselläkin tasolla keskeisin haaste. Taloudellisten häiriöiden, esimerkiksi maakohtaisten ulkoisten shokkien varalta tarvitaan SAK:n mukaan EU-tason vakauttavia puiskureita. Myös EU:n rakennerahastoja on kehitettävä työllisyyttä tukeviksi.

EU:n laajenemiseen SAK suhtautuu myönteisesti, mutta edellyttää uusilta jäsenmailta toimivaa työmarkkinajärjestelmää ja eurooppalaisen työmarkkinakäytännön mukaista kolmikantayhteistyötä. Työ- ja palvelumarkkinoiden avaaminen on SAK:n mukaan toteutettava siirtymäaikojen puitteissa.

EU:n laajeneminen lisää työvoiman liikkuvuutta. SAK edellyttää, että ulkomaalaisilla työntekijöillä on Suomessa samat työehdot kuin suomalaisilla ja että työlupamenettelyä ja työsuhteen ehtojen valvontaa kehitetään yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa.