Ihalaisen mukaan yleissitovuuden poistaminen johtaisi työntekijöiden polkumyyntiin, joka näkyisi niin heikompina palkkoina kuin loma- ja muina etuina.

– Yleissitovuutta tarvitaan myös jatkossakin suomalaisten työntekijöiden suojana. Yleissitovuuden merkitystä korostaa myös edessä oleva EU:n laajentuminen. SAK pitää tiukasti siitä kiinni, että myös Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset noudattavat suomalaisia vähimmäisehtoja. Muutoin seurauksena saattaa olla suomalaisen työvoiman uloslyönti, kun halvan palkkatason Baltian maat ja Puola tulevat vapaan työvoiman liikkuvuuden piiriin.

Hallituksen päätös viedä eduskuntaan työlakien muutoksia, joilla suositaan villejä yrityksiä, on onneton.

– Villien yritysten suosiminen rapauttaa sopimuskulttuuria. Suomen Yrittäjäin omat tutkimukset kertovat, että yrittäjien keskuudessa on lain- ja sopimusten kunnioitus heikentynyt. Ammattiliittojen kokemuksesta tiedetään, että usein sopimusten ja lakien rikkominen liittyy läheisesti myös harmaaseen talouteen: kilpailuetuja haetaan työnantaja- ja yhteiskunnallisten velvoitteiden kiertämisestä.

Ihalaisen mukaan hallituksen päätös oli myös takaisku sille hyvälle yhteistyöpolitiikalle, jota Lipposen hallitus on muutoin toiminnassaan noudattanut. SAK:n selkeä kanta on, että eduskunnan ei tule hyväksyä villejä yrityksiä yksipuolisesti suosivaa lakipakettia.

– Asian eduskuntakäsittelyssä on tärkeätä tuoda tasapuolisuussyistä esille palkansaajien kannalta tarpeellisia uudistuksia. Näitä on ainakin kolme asiakokonaisuutta. Työehtosopimusten yleissitovuutta tulee laajentaa esimerkiksi kuntasektorille, millä on tänään ja jatkossa suuri merkitys kymmenille tuhansille kunnallisia palveluja tuottaville työntekijöille. Samalla tulee vahvistaa yleissitovuuden määrittelyä niin, että jatkossa kunkin alan edustavin sopimus katsotaan yleissitovaksi. Kolmanneksi on tarve vahvistaa myös työehtosopimusten valvontaa.

SAK odottaakin, että työsopimuslain uudistaminen jatkossa tapahtuu vakaan yhteistyölinjan ja tasapuolisuuden merkeissä.

– SAK:ssa ollaan kaiken kaikkiaan pettyneitä hallituksen työlakien käsittelyyn. Käsittelytapa ja siinä käytetyt puheenvuorot antavat aihetta laajempiinkin kysymyksiin. Yksi sellainen on, missä määrin toisessa suuressa hallituspuolueessa, kokoomuksessa, ollaan ylipäänsä kiinnostuneita palkansaajien ja heitä edustavien järjestöjen näkökannoista. Kun samanaikaisesti keskusta rakentaa vaalivankkureitaan työreformin ja työehtosopimusten yleissitovuuden heikentämisen nimiin, on palkansaajaliikkeessä laajemminkin syytä huoleen, Ihalainen sanoi.

Lappilaista kolmikantaa

Työttömyys on pysynyt Lapissa vaikeana ongelmana. Vaikka työttömyysluvut ovat hiukan laskeneet, löytyy läänin alueelta edelleen kuntia, joissa joka kolmas työntekijä on työttömänä.

– SAK:n maakuntaryhmä on ollut aloitteellinen paremman työllisyyskehityksen vauhdittamiseksi. Maakuntaryhmän kannatettaviin aloitteisiin kuuluu mm. teollisuustuotteiden ja luonnontuotteiden jatkojalostuksen kehittäminen, EU-rahojen työllisyyspainotteiden kohdentaminen sekä kohtuuhintaisen, kotimaisen energian saannin turvaaminen. SAK antaa lappilaisen järjestöväen ponnisteluille kaiken tukensa.

Ihalaisen mukaan yksi käyttökelpoinen etenemistie olisikin maakunnallinen kolmikantayhteistyö: työntekijöiden, työnantajien ja julkisen vallan kokoontuminen yhteisen pyöreän pöydän ääreen sopimaan tavoitteista ja vaikuttamiskeinoista.