SAK:n osastopäällikkö Eero Heinäluoma:
Työelämän todellisiin ongelmiin puututtava

- Työssä jaksaminen ja työntekijöiden loppuun palaminen on tämän päivän työelämän ykköshaaste. Kun yhdeksän kymmenestä työntekijästä sanoo työelämän ongelmaksi työssä jaksamisen, hälytyskellojen pitäisi soida useammassakin konttorissa, SAK:n osastopäällikkö Eero Heinäluoma totesi SAK:n työmarkkinailmastotutkimuksen julkistamistilaisuudessa maanantaina.

Heinäluoman mukaan työntekijöihin kohdistuvat joustovaatimukset ovat 90-luvulla viety niin pitkälle, että voidaan sanoa joustoja tehtävän jo äärirajoilla.

- Ongelmana ei enää ole joustojen puute. Nyt on syytä kysyä, onko joustaminen viety jo liian pitkälle. Tältä kannalta katsoen hallituksen viimeviikkoinen kiistely työelämän joustoista näyttää menneen ajan puuhastelulta. Poliittisten päättäjien olisi syytä paneutua työpaikkojen todellisiin ongelmiin, joita ovat jaksaminen ja työuupumus. Tällä alueella tarvittaisiin sankaritekoja, jotka puhuttelisivat palkansaajaväestöä myös äänestäjinä.

Optiolaskut maksuun seuraavalla sopimuskierroksella

Kansalaisten enemmistö pitää epäoikeudenmukaisena yritysjohtajille jaettuja optioita. Kolme neljästä suomalaisesta katsoo, että palkansaajat ovat oikeutettuja samaan tulonlisän kuin mitä optioeduilla palkitut firmajohtajat saavat.

- Optioiden puolustukseksi on sanottu, että niistä päättäminen on osakkeenomistajien asia. Hyvä niin. Osakkeenomistajien on kuitenkin hyvä huomata, että osakkeenomistajille tuleva lasku ei jää vain johdon optioetujen suuruiseksi. Tämäkin tutkimus kertoo, että optiot luovat paineita tulevaan sopimuskierrokseen. Optiolaskut kokonaisuudessaan tulevatkin maksuun seuraavalla sopimuskierroksella, jos optioiden pelisäännöistä ei muutoin ole sovittu, Heinäluoma uskoo.

Heinäluoman mukaan SAK kiirehtiikin työmarkkinaosapuolten välisiä neuvotteluja, joilla sovittaisiin yleiset pelisäännöt erilaisten tulokseen perustuvien palkitsemisjärjestelmien käytölle. Yhtiöiden tulokseen perustuvien palkkioiden tulee kohdella tasapuolisesti koko henkilöstöä, sillä tulos syntyy koko henkilöstön ponnisteluista. Tällä olisi myönteinen vaikutus myös runsaan vuoden päästä käytäviin sopimusneuvotteluihin.