Yli neljä viidestä suomalaisesta (87%) on sitä mieltä, että tämän päivän työelämässä suuri epäkohta on työntekijöiden loppuun palaminen ja työssä jaksaminen. Vain 28 prosentin mielestä työtahtia voitaisiin vielä kiristää, jotta pärjättäisiin kansainvälisessä kilpailussa.

Tulokset käyvät ilmi SAK:n Suomen Gallupilla teettämästä Työmarkkinailmasto-tutkimuksesta. Tutkimukseen haastateltiin elo-syyskuussa 1021 yli 15-vuotiasta suomalaista. Vastaajat edustavat koko maan 15 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Erityisen suuri työssä jaksamisen ongelma on SAK:n jäsenten (91%) ja STTK:n (96%) jäsenten keskuudessa. Akavalaisista liikaa kiirettä työelämässä valittaa 84%. Naisia loppuun palamisen ja työssä jaksamisen ongelmat askarruttavat enemmän kuin miehiä. 92 % naisista kokee asian ongelmaksi. Miehistä väitteeseen yhtyy 81%.

Optioedut myös työntekijöille

Kaksi kolmesta suomalaisesta (67%) pitää epäoikeudenmukaisena, että yritysten johdon kannustamiseksi yritysjohtajat saavat optiojärjestelyjen kautta selvästi suuremman tulonlisän yrityksen tuloksesta kuin työntekijät. Kolme neljästä (76%) on sitä mieltä, että palkansaajien on saatava sama tulonlisä kuin mitä johtajat saavat. Voimakkain kritiikki optioita kohtaan tulee SAK:n jäsenten piiristä. Tulokset lisännevät paineita seuraavalle sopimuskierrokselle.

Tutkimuksen mukaan työehtosopimuksiin luotetaan edelleen. 84 prosentin mielestä työehdoista on sovittava työehtosopimuksilla, sillä yksittäinen työntekijä ei pysty tasavertaisesti sopimaan palkastaan työnantajan kanssa. 67 prosenttia suomalaisista uskoo, että työntekijät ovat heikoilla, jos palkoista ja muista työsuhteen eduista sovitaan kokonaisuudessaan työpaikoilla.

Hyvinvointivaltio arvossaan
– verotuksen painopistettä muutettava

Neljä viidestä suomalaisesta (80%) on sitä mieltä, että verotusta ei ole järkevää alentaa, jos se merkitsee sosiaaliturvan ja julkisten palvelujen heikkenemistä. Lähes yhtä moni (70%) kannattaa ajatusta, jonka mukaan palkkatulojen verotusta on kevennettävä ja verotuksen painopistettä siirrettävä kiinteistö-, pääoma- ja ympäristöverojen suuntaan. Eniten asiaa kannattavat työntekijät ja toimihenkilöt sekä vasemmistopuolueiden kannattajat ja kokoomuslaiset. Maatalousyrittäjät ja MTK:n jäsenet vastustavat verotuksen painopisteen siirtämistä kyseiseen suuntaan.

Kansalaisten mielestä julkisten palvelujen kilpailuttamisessa on menty liian pitkälle, jos työntekijöiden palkkataso tai työsuhdeturva heikkenee kilpailuttamisen seurauksena. Tätä mieltä oli 76% vastaajista. Hieman yli puolet (53%) ei pidä julkisten palvelujen kilpailuttamista välttämättömänä.

Ay-liike ja Lipposen hallitus uskottavimmat työllisyyden puolustajat

Suomalaisten mielestä ammattiyhdistysliike taistelee edelleen vakavimmin työttömyyttä vastaan. Näin uskoo 59 prosenttia suomalaisista. Seuraavaksi eniten uskotaan Lipposen hallitukseen. Tyytyväisyys Paavo Lipposen hallitukseen työllisyyden parantamisessa on noussut viime kevään 41 prosentista 50 prosenttiin. Työnantajat ovat nousseet kolmanneksi ohi presidentti Martti Ahtisaaren.

Ammattiyhdistysliikkeen toimintaan työttömyyden vähentämiseksi uskovat eniten alle 35-vuotiaat, opiskelijat ja alemmat toimihenkilöt. Lipposen hallituksen arvosana on paras tähänastisista kyselyistä. Hallitus saa suosiota erityisesti alle 34-vuotiailta, pääkaupunkiseudulla asuvilta sekä ylemmiltä toimihenkilöiltä.

Työnantajien toimiin työttömyyden vähentämisessä uskoo 43 prosenttia suomalaisista. Tulos on 9 prosenttiyksikköä parempi kuin viime keväänä. Työnantajat ohittivat näin presidentti Martti Ahtisaaren, jonka toimiin työllisyyden parantamisessa uskoo 38 prosenttia. Ahtisaari on näin tippunut aiemmalta kakkossijaltaan kolmossijan kautta vähitellen neljänneksi.

Edellisen hallituksen työllisyystoimia pitää arvossa kolmannes (32 %) ja nykyisen opposition 31 prosenttia. Suomen Pankin työllisyyden hoitoon uskoo neljännes (25 %) kansalaisista. Puolen vuoden takaiseen mittaukseen verrattuna kaikki instituutiot oppositiota lukuun ottamatta ovat parantaneet kansalaisilta saamaansa arvosanaa työllisyyden hoidossa. Tulos heijastanee yleistä tyytyväisyyttä työllisyyden parantumiseen.

SAK järjestöistä arvostetuin

Työmarkkinailmastotutkimuksessa seurataan myös etujärjestöjen arvostusta. Kaikkien järjestöjen arvostus on laskenut viime keväästä, erityisesti STTK:n ja Suomen Yrittäjien. SAK:n arvostus on laskenut vähiten. Suomalaisista etujärjestöistä SAK on kullakin mittauskerralla saanut osakseen suurinta arvostusta. Lähes kaksi kolmesta (61 %) suomalaisesta ilmoittaa arvostavansa SAK:ta vähintään melko paljon. Muut järjestöt saavat kansalaisilta varsin tasaisesti arvostusta: STTK:ta arvostaa 48%, TT:tä 46% ja Suomen Yrittäjät ry:tä 45 %, Akavaa 44 % ja MTK:ta 39 %.