Vain muutamaa päivää aikaisemmin EU-tutkimus toi esiin, että tasa-arvo ei ole toteutunut missään EU-maassa. Epätasa-arvo lisääntynee ja vain 1/3 on tyytyväisiä työoloihinsa.

Ristiriitaista tietoa vai voitaisiinko niistä vetää se johtopäätös, että asiat Suomessa ovat paremmin kuin Euroopassa keskimäärin? Te työpaikoilla olette tässä asiassa parhaita asiantuntijoita.

Ahon hallituksen kiihkeä tavoite vuosikymmenen alussa oli kaventaa ay-liikkeen valtaa ja toimintaoikeuksia. Seurauksena oli, että jäsenmäärä kasvoi ja yhteistoiminta ay-liikkeen sisällä voimistui. Nyt kepu pyrkii edellisen hallituksen tavoitteeseen kauniilla työreformi-nimikkeellä samaan aikaan kun se saa sivustatukea kokoomuksen ministerileiristä väitteellä, että ay-liike on kahminut sille kuulumatonta valtaa. Filosofinen kysymys: Mikä on se kokonaisvalta ja miten se on jaettu eduskunnalle, hallitukselle, ministereille, ay-liikkeelle, MTK:lle ja teollisuuden ja työnantajien etujärjestöille? Onkohan ministeri Järventaustalla tähän prosenttijako?

Sak:lainen ay-liike on pitänyt tavoitteenaan oikeudenmukaisempaa tulonjakoa, solidaarisuutta, tasa-arvoa työelämässä, järjestäytymis- ja toimintaoikeuksia työpaikalla ja yleensä yhteiskunnassa. Näistä tavoitteista se tulee pitämään kiinni, olipa hallitus mikä tahansa.

Tavoitteiden toteuttamiseksi ay-liike on tarjonnut ja tarjoaa edelleen yhteistyötä. Se on tuonut tuloksia tämän hallituskauden aikana. Taloudellinen kasvu on saatu nousu-uralle, työpaikkoja on tullut lisää, joskaan ei riittävästi. Siellä missä olisi työpaikkoja, ei ole nyt asuntoja.

Esimerkkinä voi mainita, että Helsingin seudulla on aravavuokrajonossa noin 34 000 hakijaa ja asumisoikeusasuntoihin noin 28 000 hakijaa. Koko maan mittakaavassa joka viidestoista sai asunnon. Rahan valta pitää tontit kalliina ja valtiovarainministeriö pelkää ylikuumenemista ja inflaatiota. Eikö perusteetonta hintojen nousua tule juuri tarjonnan puutteesta asuntojenkin kohdalla? Se lisää asumistukimenoja ja näin verorahat virtaavat vuokrakeinottelijoille.

Nyt on päättäjien ryhdyttävä nopeisiin toimenpiteisiin asunto-ongelmien ratkaisemiseksi. Muutama päivä sitten hallitus päätti miljardin markan kohdentamisesta aravatuotantoon ja 0,5 miljardin mahdollinen myöhempi käyttö korkotukeen ovat sinällään myönteisiä toimia, mutta ne eivät tarve huomioiden riitä. Ammattiyhdistysliikkeen on myös voimistettava painostustoimiaan, jotta kasvukeskusten huutavaan asuntopulaongelmaan saataisiin nopeita parannuksia. Ryöstövuokrilla viedään pienet palkankorotukset moninkertaisesti.

Opettajien lomautukset keskustelussa

Viimeaikoina opettajien lomautukset ovat olleet korostetusti esillä julkisessa keskustelussa. Viimeksi asia otettiin esiin mahdollisimman korkealta tasolta, kun tasavallan presidentti linjasi omaa kantaansa opettajajärjestön kokouksessa. Ongelmallista keskustelussa on ollut se, että kansalaisille on jäänyt enemmän tai vähemmän epäselväksi, mistä opettajien lomautuskiistassa on oikein kysymys.

Taustalla on tietenkin koko julkisen talouden ahdinko. Valtion kiristäessä vyötään myös kunnallistalous on joutunut koville. Valtion ja kuntien välistä rahoitusjakoa on viime vuosina muutettu kunnille epäedulliseen suuntaan. Tämän takia kunnat ovat olleet pakotettuja säästötoimiin, muun muassa henkilöstön lomautuksiin.

Opettajia lukuun ottamatta muut henkilöstöryhmät ovat kohdentaneet henkilöstösäästöt siten, että niistä on koitunut mahdollisimman vähän haittaa palvelujen tarvitsijoille. Opettajat ovat sen sijaan viimeiseen asti vastustaneet opetusajan ulkopuolella tehtäviä lomautuksia. Paikallisesti opettajat eivät ole vastustaneet taloudellisten tosiasioiden edessä säästösopimusten tekemisiä, mutta kiellot ovat tulleet korkeammalta.

SAK:lainen väki, joka käyttää kunnallisia palveluja runsaasti, ei voine ymmärtää sitä, että joku ammattiryhmä lainsäädännöllä asetettaisiin toisia parempaa asemaan. Tällaista lakiahan monet kansanedustajat ja tietysti opettajien edustajat ovat viime aikoina yrittäneet edistää. Jos lakihanke etenee, KTV ja toivottavasti myös SAK tulee tekemään kaikkensa sen estämiseksi. KTV:ssä joka tapauksessa lähdemme siitä, että jos osa henkilöstöstä rajataan säästötoimien ulkopuolelle, sen jälkeen säästösopimisten tekeminen lopetetaan kokonaan. KTV edustaa kuntakentän henkilöstöstä yksinään lähes puolta.

Kuntien eri henkilöstö- ja ammattiryhmiä on kohdeltava tasapuolisesti, koska jokaisen tekemä työ on arvokasta ja kuntien palvelurakenteen kannalta tarpeellista. Kaikki järjestöt, jotka edustavat kuntien palveluksessa työskenteleviä ovat yhtä mieltä siitä, etteivät lomautukset ole hyväksi palveluille, mutta kysyä voi, ovatko kuntien päättäjät toisaalta valmiita lomauttamaan niitä henkilöstöryhmiä, jotka työskentelevät terveys- ja sosiaalisektorilla, esimerkiksi vanhushuollossa tai lasten päivähoidossa.

Kuntien olisikin pikaisesti tehtävä sellaisia päätöksiä, joilla lomautuksista ja muista väliaikaisista ratkaisuista voitaisiin edetä kohti kestävämpiä talousratkaisuja. Jatkuvilla lomautuksilla tai muilla kepulikonsteilla kuntien talouksia ei saada tasapainoon.

Hyvät ammattiyhdistystoverit !

Vapaaseen markkinatalouteen perustuva yhteiskuntaelämämme on jatkuvassa käymistilassa, niin myös elämä työpaikoilla. Meitä kilpailutetaan ja vertaillaan kansainvälisten yritysten valossa. Monet siirtävät, jos mahdollista, tuotantonsa sinne, missä työsuhdelait ja sopimusturva ovat heikoimmat. Meitä kilpailutetaan, jopa lapsi- ja orjatyövoimaa vastaan.

Työntekijöiden elämänpiiriin on tullut kansainvälinen vertailu. On kyettävä tarkastelemaan omaa työtä yrityksen tai tuotantoyksikön maailmanlaajuisen kilpailukyvyn ja paikallisten edellytysten kannalta. Pääluottamusmiehet ja muut ay-aktiivit ovat joutuneet uuteen kasvatus- ja tiedonvälitystehtävään.

En malta olla siteeraamatta tähän aiheeseen Reino Paasilinnaa, joka on todennut:

"Rahan valta on voimakkainta ja vähiten valvottua supervaltaa. Kun rahaspekulaatio laillistettiin ja tehtiin sähköiseksi, syntyi suorastaan kansainvälinen rosvousjoukko. Ennen ryöstäjät tulivat ratsain ja panssarein, nyt tietokonein. Valtioita pannaan polvilleen Ranskasta ja Italiasta alkaen. Suomi ei pysty suojaamaan rahaansa ilman liittoutumia. Maailmassa toimii monta yhtiötä, joiden rahallinen arvo on viisinkertainen Suomen budjettiin verrattuna. Valtion merkitys vähenee, rahan kasvaa."

EU:hun ja Emuun menoa perusteltiin mm. sillä, että mukana olemalla saamme valtaa olla päättämässä asioista yhdessä, että toiset eivät päätä puolestamme. Se on kova tehtävä pienelle maalle. Siksi meidänkin ay-liikkeessä on panostettava yhä enemmän kansainväliseen toimintaan, jotta kilpailuedellytyksemme säilyisivät ja paranisivat. Yhteistyö on voimien tiivistämistä ja vallan käyttämistä palkansaajien etujen ajamiseksi myöskin tällä alueella.