SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen listasi työelämän kehittämisen kymmenen kohdan ohjelman puhuessaan SAK:n valtuuston kevätkokouksessa Kiljavalla 15. toukokuuta. SAK:n ohjelman keskeisiä ajatuksia ovat työntekijöiden turvallisuus, osaaminen, työssä jaksaminen ja uusien työpaikkojen luominen. Ohjelmaan kuuluvat lisäksi pätkätöissä olevien aseman parantaminen, työajan asteittainen lyhentäminen eurooppalaiseen tahtiin työllisyyden parantamiseksi ja eurooppatasoisen työmarkkinasopimisen kehittäminen.

Ihalaisen mukaan poliittinen päätöksenteko näyttää olevan vieraantunut työelämän todellisuudesta.

- Liian moni puhuu edelleenkin työelämän jäykkyyksistä, työntekijöiden joustamisen puutteesta ja rakenteellisista uudistuksista. Joutuukin kysymään, missä nämä puhujat ovat viime vuosina olleet, kun saneerausten ja irtisanomisten seurauksena jäljelle jääneet ovat joutuneet jakamaan poislähteneidenkin työt. Työtahti on kiristynyt niin, että kaksi kolmesta työntekijästä valittaa kärsivänsä uupumuksesta. Työpaikan menettämisen pelossa tullaan sairaana töihin.

- Työelämää koskevassa keskustelussa onkin aika lopettaa vanhentuneet joustopuheet. On aika vaihtaa levyä ja puhua niistä asioista, jotka ovat tänään työelämän todellisia ongelmia. Näitä ovat työssä jaksaminen, pätkätyöt ja turvattomuus. SAK haastaakin kaikki puolueet esittämään omat ohjelmansa työelämän todellisten epäkohtien poistamiseksi, Ihalainen sanoo.

Ihalainen uskoo, että ohjelmista selviää myös se, lähdetäänkö Suomessa vaalien jälkeen yhteiskunnallisten vastakohtien ja lisääntyvien tuloerojen tielle vai jatketaanko laajaan yhteistyöhön ja tasapainoiseen kehitykseen tähtäävää politiikkaa. SAK toivoo, että kaikki keskeiset puolueet olisivat kiinnostuneita palkansaajan asioista ja työelämän tasapuolisesta kehittämisestä.

Palkansaajan perusoikeudet turvataan

Ihalaisen mukaan SAK:n kanta palkansaajien perusoikeuksiin on selkeä.

- Me emme minkään reformin oloissa luovu palkansaajan perusoikeuksista: oikeudesta työehtosopimusten antamaan palkka- ja muiden työehtojen suojaan, oikeudesta toimeentuloturvaan työttömyyden ajalta emmekä työtaisteluoikeudesta. Jokainen puolue, joka horjuttaa näitä työelämän kivijalkoja, kohtaa yhtenäisen ja päättäväisen ay-liikkeen.

Yritysjohdon optiojärjestelyt epäoikeudenmukaisia

Ihalaisen mukaan maltillisen työmarkkinapolitiikan jatkaminen käy mahdottomaksi, jos uudet tulokseen perustuvat palkitsemisjärjestelmät eivät koske tasapuolisesti koko henkilöstöä.

- Vaikka pääsääntöisesti ylemmälle johdolle tarkoitetut optiojärjestelyt eivät kansantaloudellisesti olekaan suuri asia, niissä on mitä suurimmassa määrin kysymys oikeudenmukaisuudesta. Miten lamavuosien yhteisten ponnistelujen jälkeen tuloksesta palkitaan? Koskeeko palkitseminen vain osaa tuloksentekijöistä vai kaikkia? Optiojärjestelyillä ollaan tekemässä erittäin suuria virheitä. Palkansaajat kokevat optiojärjestelyt epäoikeudenmukaisiksi ja tämä tulee aiheuttamaan vastapotkuja työelämässä.

- Siksi työmarkkinajärjestöjen olisikin välittömästi, ennen kuin asiat karkaavat käsistä, neuvoteltava yleiset pelisäännöt erilaisten tulokseen perustuvien palkitsemisjärjestelmien käyttöönotolle, Ihalainen sanoi.

Ihalainen korosti lisäksi, että hallituksen vastuulla on käynnistää nopeasti valmistelutyö koulutusvakuutuksen kolmannen vaiheen toteutuksesta.

EU:n keskityttävä nyt työllisyyden parantamiseen

Ihalaisen mukaan EU voi nyt keskittyä ajankohdan tärkeimpään tehtäväänsä kasvun, vakauden ja työllisyyden parantamiseen, kun EMU:n suuri rakennusurakka on tehty. Työllisyyspolitiikalle on nyt asetettava vastaavat kriteerit kuin Emulle ja niitä on myös seurattava. Kyse ei Ihalaisen mielestä ole pelkästään matalan inflaation vahtimisesta, vaan talouspolitiikan yhteensovittamisen lisäämisestä työllisyyden parantamiseksi Euroopassa.

- Työmarkkinajärjestöt hahmottivat vuosi sitten tekemässään yhteisessä kannanotossa EMU:n vaikutuksia suomalaiseen työmarkkinapolitiikkaan. Järjestöt kirjasivat tuolloin yhdessä eräitä sopimustoiminnan kivijalkoja kuten sen, ettei sopimusten yleissitovuus EMU-aikanakaan ole kauppatavarana. Työmarkkinajärjestöt ovat jo harjoittamallaan sopimuspolitiikalla osoittaneet, että sopeutuminen matalaan inflaatioon ja tasainen ostovoimakehitys ovat sovitettavissa yhteen. Suomen malli on toiminut ja tuottanut hyviä tuloksia.

Ihalainen korosti, että työmarkkinajärjestöiltä löytyy valmiutta kehittää keskenään neuvottelu- ja sopimusjärjestelmiä siten, että ne toimivat mahdollisimman hyvin myös uusissa työelämän muutos- ja EMU-olosuhteissa.

- Esitänkin, että SAK tekee aloitteen muille työmarkkinajärjestöille selvitystyön käynnistämisestä siitä, mitä uusia haasteita hyvin toiminut Suomen sopimusmalli kohtaa EMU-aikana. Mitkä ovat ne tulopolitiikan kehittämisen mallit ja sopimusrakenteet, joilla voidaan tukea yhtäaikaisesti neljää perusasiaa: vakaata kasvua, työllisyyttä ja matalaa inflaatiota, rajoittaa keskinäistä palkkakilpailua ja varmistaa mahdollisimman tasainen ostovoimakehitys palkansaajille. Työ tulisi käynnistää heti syksyllä ja arvioiden olla käytettävissä hyvissä ajoin ennen seuraavaa sopimuskierrosta vuoden 2000 alussa.