Kilpailuttamisessa menty liian pitkälle
Kolme neljästä suomalaisesta (76 %) on sitä mieltä, että julkisten palvelujen kilpailuttamisessa on menty liian pitkälle, mikäli työntekijöiden palkkataso tai työsuhdeturva heikkenee kilpailuttamisen seurauksena. Sen lisäksi yli puolet suomalaisista (54%) ei ylipäätään pidä julkisten palveluiden kilpailuttamista taloudellisesti välttämättömänä. Tämä käy ilmi Suomen Gallupin Työmarkkinailmasto -tutkimuksesta. Tutkimuksessa haastateltiin maaliskuussa 1008 yli 15-vuotiasta suomalaista. Vastaajat edustavat koko maan 15 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Kaikissa väestöryhmissä enemmistö vastaajista torjuu kilpailun palkoilla tai työsuhdeturvalla. Vasemmistoon lukeutuvat vastaajat sekä vihreiden kannattajat kokevat julkisten palvelujen kilpailuttamisen kielteisemmin kuin kokoomuslaiset ja nuorsuomalaiset. Myös Suomen Yrittäjät ry:n jäsenten enemmistö (52%) katsoo, että kilpailuttaminen on mennyt liian pitkälle, jos se heikentää työntekijöiden työsuhdeturvaa.

Suomalaiset asettuvat vahvasti työehtosopimusten taakse. 81 prosenttia on samaa mieltä siitä, että työsuhteen vähimmäisehdoista sovitaan työehtosopimuksilla, sillä yksittäinen työntekijä ei pysty tasavertaisesti sopimaan palkastaan työnantajan kanssa.

Paikalliseen sopimiseen suhtaudutaan varauksella, sillä 69 prosenttia suomalaista uskoo, että työntekijät ovat heikoilla, jos palkoista ja työsuhteen eduista sovitaan kokonaisuudessaan työpaikoilla.

Hyvinvointivaltiota puolustetaan

Suomalaiset suhtautuvat edelleen myönteisesti hyvinvointivaltioon. Kolme neljästä suomalaisesta (75 %) on sitä mieltä, ettei verotusta ole järkevää alentaa, jos se merkitsee sosiaaliturvan ja julkisten palvelujen heikkenemistä. Lähes yhtä moni (73 %) kannattaa ajatusta, jonka mukaan palkkatulojen verotusta on kevennettävä ja verotuksen painopistettä siirrettävä kiinteistö-, pääoma- ja ympäristöverojen suuntaan.

Verotuksen suuntaamisessa mielipiteet eroavat maaseudulla ja kaupungeissa asuvien välillä. Maatalousyrittäjien ja MTK:n jäsenien enemmistöt (66% ja 58%) vastustivat tutkimuksessa sitä, että palkkatulojen verotusta kevennettäisiin ja painopistettä muutettaisiin. Kaikkien muiden tarkasteltujen väestöryhmien enemmistö on vakuuttunut siitä, että verotusta pitää uudistaa juuri kyseisellä tavalla.

Ammattiyhdistysliike ja Lipposen hallitus uskottavimmat työllisyyden puolustajat

Työmarkkinailmastotutkimuksessa kysyttiin suomalaisten arviota eräiden yhteiskunnallisten toimijoiden työstä työttömyyden vähentämiseksi. Suomalaisten mielestä vakavimmin työttömyyttä vastaan taistelee edelleen ammattiyhdistysliike. Näin uskoo 53 prosenttia vastaajista. Eniten ay-liikkeen toimintaan työttömyyden vähentämiseksi uskovat alle 35-vuotiaat ja alemmat toimihenkilöt. Ay-liikkeen arvosana on hieman heikentynyt viime syksystä (2 prosenttiyksikköä), mutta se saa silti ylivoimaisesti parhaimmat arvosanat kansalaisilta työllisyyden puolustajana. Ero listalla seuraavaan eli nykyiseen hallitukseen on 12 prosenttiyksikköä.

Toiseksi voimakkaimmin yhteiskunnallisista toimijoista on työttömyyttä vastaan kansalaisten mielestä noussut Paavo Lipposen hallitus, joka saa 41 prosentin kannatuksen taakseen työllisyyden hoidosta. Viimesyksyiseen kyselyyn verrattuna Lipposen hallitus on ohittanut presidentti Ahtisaaren, jonka kannatus on laskenut 39 prosentista 36 prosenttiin.

Paavo Lipposen hallituksen saamien myönteisten ja kielteisten arvioiden erotus on parantunut 11 prosenttiyksiköllä ja on parhaimmillaan sitten ensimmäisen 1995 eduskuntavaalien jälkeen suoritetun mittauksen. Ammattiryhmistä Lipposen hallitukseen uskovat eniten yrittäjät sekä ylemmät toimihenkilöt ja alueellisesti luottamusta hallitukseen löytyy enemmän kaupungeista kuin maaseudulta.

Työnantajien toimiin työttömyyden vähentämiseksi uskoo 34 % ja opposition 33 %. Edellisen hallituksen työllisyystoimia pitää arvossa reilu neljännes ja Suomen Pankin työllisyyden hoitoon uskoo reilu viidennes (22 %).

Etujärjestöjen arvostus ennätyksellisen korkealla

Työmarkkinailmastotutkimuksessa seurataan myös etujärjestöjen arvostusta. Kaikkien järjestöjen arvostus on noussut viime syksystä. Etujärjestöjen kokonaisarvostus on nyt korkeammalla kuin kertaakaan tutkimusten tekoaikaan.

Suomalaisista etujärjestöistä SAK on kullakin mittauskerralla saanut osakseen suurinta arvostusta. Lähes kaksi kolmesta (64 %) suomalaisesta ilmoittaa arvostavansa SAK:ta vähintään melko paljon. Muut järjestöt saavat kansalaisilta varsin tasaista arvostusta. Yli puolet ilmoittaa arvostavansa STTK:ta tai Suomen Yrittäjiä (58 %), Akavaa (54 %), TT:tä (53 %). MTK:ta arvostaa 49 prosenttia. Voimakkaimmin asemaansa kansalaisten silmissä ovat parantaneet STTK, Suomen Yrittäjät ja MTK.

Vankimmin uskotaan SAK:n kykyyn huolehtia jäsenkuntansa eduista. Lähes kaksi kolmesta suomalaisesta (63 %) uskoo SAK:n onnistuneen ajamaan hyvin jäsentensä etuja. STTK:n onnistumiseen uskoo 59 % kansasta, Akavan 55 %, TT:n 54 % ja MTK:n 40 %. Suomen Yrittäjien onnistumiseen edunvalvonnassa uskoo 48 % suomalaisista.

hr.jpg (352 bytes)tak.gif (1637 bytes)