- Koulutusvakuutuksen kolmas vaihe laajentaisi työstä koulutukseen siirtymistä. Se avaisi kymmenille tuhansille työllisille mahdollisuuden ylläpitää ammattitaitoaan ja työttömille sijaisuuksia työelämässä, Ihalainen sanoo.

Ihalainen arvioi SAK:n saamia tietoja työministeriön työryhmän ehdotuksesta Suomen kansallisen työllisyydenhoidon toimintasuunnitelmaksi vuodelle 1998. Suomen toimintasuunnitelma on laadittu Luxemburgin työllisyyshuippukokouksen suuntaviivojen mukaisesti, ja se julkaistaan perjantaina 17. huhtikuuta.

- On hiukan erikoista, että toimintasuunnitelmassa ei ole asetettu tavoitteeksi koulutusvakuutuksen kolmatta vaihetta, vaikka hallitus on sitoutunut sen kokonaisuudistukseen. Uudistus on kuitenkin välttämätön, sillä taloushistoriamme pahimman työttömyyden aikana omaehtoisessa aikuiskoulutuksessa opiskelevien määrä on romahtanut, Ihalainen sanoo.

Ihalainen korostaa myös, että erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tähtäävien tavoitteiden tulisi olla nykyistä täsmällisempiä.

- On tärkeää, että vuosittain laadittavat työllisyydenhoidon toimintasuunnitelmat perustuvat keskipitkän aikavälin strategiaan. Siten toimintaan saadaan sitä jatkuvuutta, jota Suomen huonon työllisyystilanteen parantaminen edellyttää. Tällaisen pitemmän aikavälin työllisyysstrategian valmistelu onkin aloitettava välittömästi, Ihalainen korostaa.

Ihalaisen mukaan vuoden 1998 toimintasuunnitelma on laadittu varsin nopeasti. Suunnitelmaan on kuitenkin saatu mukaan monia tärkeitä asioita, kuten ikääntyneiden työttömien aseman parantaminen. Ihalainen toivoo hallitukselta ja eduskunnalta käytännöllisiä ehdotuksia asiasta jo kuluvan vuoden aikana.

Ihalainen painottaa, että myös veropoliittisten ratkaisujen on tuettava työllisyyttä. Siksi pienituloisiin painottuvaa verolinjaa on jatkettava.