| Ay-nais- ja tasa-arvotoiminta täyttää huomenna 60
vuotta: Tasa-arvokuvitelmaan ei Suomessakaan pidä tuudittautua |
| Huomenna keskiviikkona juhlitaan SAK:n tasa-arvo- ja
naistoiminnan 60-vuotisuutta Helsingissä. Kevään mittaan juhlavuotta vietetään myös
Tampereella, Oulussa ja Mikkelissä. Ammattiyhdistysliikkeen nais- ja tasa-arvotoiminnan historia lasketaan SAK:n naisjaoston perustamisesta vuonna 1938. Suomeen tällainen jaosto perustettiin ensimmäisenä maailmassa. Nais- ja tasa-arvotyötä on kuitenkin tehty suomalaisessa työväenliikkeessä alusta asti, vähintään sadan vuoden ajan. Naisilla on ollut poikkeuksellisen vahva rooli suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. Kun ammattiosastot vuosisadan alussa muualla maailmassa kokoontuivat naisilta suljetussa ympäristössä - kapakoissa ja kuppiloissa - rakennettiin Suomessa joka kylään työväentalo, jossa toimintaan osallistui koko perhe. Johdonmukaisen ja keskeytyksettömän nais- ja tasa-arvotoiminnan kausi alkoi kuitenkin talvella -38. Nyt 60 vuotta myöhemmin Suomi tunnetaan yleisesti tasa-arvoisena maana. Suomalainen tasa-arvo koulutuksessa, työelämässä ja päätöksenteossa kiinnostaa kansainvälisestikin. Tasa-arvoinen Suomi korostaa mielellään naisten korkeata koulutustasoa, työssäkäynnin yleisyyttä, vähäistä osa-aikatyön osuutta, lasten ja vanhusten hoitopalveluita sekä naisten osallistumista päätöksentekoon. Myös yleinen ilmapiiri on tasa-arvolle myönteinen. Tasa-arvoinen ei suomalainen yhteiskunta kuitenkaan ole. Naisten asema on miehiä heikompi kaikilla mittareilla. Koulutus-, työ- ja palkkamarkkinat ovat selvästi jakautuneet kahtia. Naisten palkat ovat edelleen noin kolme neljäsosaa miesten palkoista. ‘Sama palkka samanarvoisesta työstä’ -periaate ontuu, koska naisten työt helposti arvioidaan miesten töitä vähempiarvoisiksi. Niin ikääntyvien kuin nuorempienkin naisten asema työmarkkinoilla on heikko. Nuorten naisten kohdalla tämä selittyy perhevelvotteilla - vanhempainlomat ja sairaan lapsen hoito kasautuvat edelleen naisille. Osittain tämä on seurausta asenteista, osittain taloudellisista realiteeteista: miehet perheissä ansaitsevat enemmän, jolloin nainen on perheen kannalta järkevämpi liikuteltava työelämän ja kodin velvotteiden välillä. - Tasa-arvon toteutuminen edellyttää tietoista ja suunnitelmallista työtä kouluissa, työpaikoilla, päätöksenteossa ja järjestöissä. SAK on viime vuosina tehnyt useita aloitteita tasa-arvon edistämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä. Ilahduttavaa on, että nämä aloitteet ovat nyt vihdoinkin lähteneet käytännön toteutukseen tulopoliitisen ratkaisun yhteydessä perustetuissa työryhmissä, toteaa SAK:n tasa-arvosihteeri Riitta Partinen. Lisätietoja: |
|
