-Myös Euroopan unionin yhteiset päätökset velvoittavat Suomea panostamaan voimakkaasti työllisyyden määrätietoiseen hoitamiseen seuraavien neljän, viiden vuoden aikana. Monivuotisen työllisyysohjelman varassa on paljon myös se, kuinka tehokkaasti EU:n rakennetuet pystytään kohdentamaan työllisyyden edistämiseksi Suomessa.

Ihalainen toteaa, että Suomi on jo ottanut vastaan EU:n vaatimuksen suunnitelmallisesta työllisyyden hoidosta ja kyennyt vaikeasta talous- ja työllisyystilanteesta huolimatta alentamaan työttömyyttään selvästi EU:n keskiarvoa tehokkaammin.

- Viime vuosien tuloratkaisut ovat osaltaan luoneet hyvät edellytykset talouden vakaalle ja myönteiselle kokonaiskehitykselle. On rohkaisevaa, että yhä useammassa Euroopan maassa tehdään talouskehitystä vakauttavia yhteiskuntasopimuksia, jollaisia Suomessa on solmittu kohta 30 vuoden ajan, Ihalainen toteaa.

- Työllisyyden parantaminen on tärkein kysymys myös eurooppalaisessa yhteistyössä, Ihalainen korostaa. Hän on ilahtunut siitä, että Luxemburgin työllisyyshuippukokouksen jälkeen työllisyyden parantaminen on vihdoin nostettu EU-yhteistyön kärkikysymykseksi, kuten SAK huippukokouksen alla edellytti. Työmarkkinajärjestöjen ja jäsenmaiden korkean tason edustajat kokoontuvat jatkossa säännöllisesti arvioimaan kansallisten työllisyysohjelmien toteutumista. Työllisyyttä seurataan näin samaan tapaan kuin jäsenmaiden talouksien lähentymiskriteereitä Emuun valmistauduttaessa.

Jäsenmaat ovat yhdessä sitoutuneet alentamaan työttömyyttä ja ovat siitä vastuussa kansalaisilleen. EU:n uskottavuus ja hyväksyttävyys riippuu ratkaisevasti työllisyyskehityksestä. Ilman työllisyyden ratkaisevaa paranemista myös unionin laajeneminen vaarantuu.