| Kahdeksan kymmenestä haluaa tupon. Tupolta toivotaan työllisyyttä ja matalaa inflaatiota |
| Kahdeksan kymmenestä suomalaisesta (77 %) uskoo, että
maahan tarvitaan tänä syksynä työllisyyttä tukeva, vakauttava tulopoliittinen
ratkaisu, jossa työssäkäyvät tyytyvät pieniin palkankorotuksiin. Tämä käy ilmi
Suomen Gallupin Työmarkkinailmasto -tutkimuksesta. Tutkimukseen haastateltiin
elo-syyskuussa 911 yli 15-vuotiasta suomalaista. Vastaajat edustavat koko maan 15 vuotta
täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuunottamatta. Syksyn tulokierrokselta suomalaiset odottavat ensisijaisesti parempaa työllisyyttä. Toiselle sijalle kansalaisten toiveissa nousee inflaation hillintä; tutkimus ei siis tue Suomen Pankin käsityksiä yhteiskunnassa vallitsevista inflaatiopaineista. Työllisyyttä pitää tärkeänä tavoitteena tuloneuvotteluille peräti neljä viidestä suomalaisesta (78 %), inflaation hillintä on tärkeä tavoite joka toiselle. Verohelpotuksia (47 %) sekä palkansaajien sosiaali- (46 %) ja työttömyysturvasta (45 %) huolehtimista pitää tärkeinä lähes puolet kansalaisista. Työllisyyttä korostavat erityisen voimakkaasti Vasemmistoliiton (93 %) ja vihreiden (92 %) kannattajat. Verohelpotuksia peräävät erityisesti kokoomuslaiset (68 %), palkankorotuksia taas hiukan muita enemmän nuoret (34 %) ja vasemmistoliiton kannattajat (28 %). Inflaation hillintä on noussut nopeasti kakkoseksi kansalaisten arvostuksissa. Puoli vuotta sitten tehdyssä seurantamittauksessa kansalaisten tupotavoitteet olivat vielä samat kuin kaksi vuotta sitten edellisen tulokierroksen aikoihin. Inflaation hillintä oli tuolloin tupo-odotuksissa vasta viidennellä sijalla: sitä piti tärkeänä tavoitteena vain 38 prosenttia vastaajista - nyt siis 50 prosenttia. Kakkossijalla olivat vielä puoli vuotta sitten verohelpotukset. Palkankorotusodotukset puolestaan ovat edellistuposta vähentyneet: edelliskierroksella korotuksia piti tärkeinä joka neljäs (25 %), nyt vajaa viidennes (19 %). Kansalaiset ilmaisevat kyselyssä tukensa myös työllisyyden parantamiseen tähtäävälle työnjakamistavoitteelle. Lähes kolme neljästä (73 %) olisi valmis lyhentämään työaikaansa työllisyyden parantamiseksi, vaikka se merkitsi myös ansioiden alentumista jossain määrin. Pääkaupunkiseudulla työnsä jakaisi jopa 86 prosenttia. Kansalaiset ovat varsin yksituumaisia siitä, että palkkatulojen verotusta pitää keventää, muttei millä hinnalla hyvänsä. Kolme neljästä (74 %) suomalaisesta uskoo, että palkkatulojen verotusta on kevennettävä ja verotuksen painopistettä siirrettävä kiinteistö-, pääoma- ja ympäristöverojen suuntaan. Vielä yksimielisempiä (78 %) kansalaiset ovat kuitenkin siitä, ettei veroale saa tapahtua sosiaaliturvan ja julkisten palvelujen kustannuksella. Ammattiyhdistysliike ja Ahtisaari uskottavimmat työllisyyden puolustajat Työmarkkinailmastotutkimuksessa on kysytty myös suomalaisten arviota yhteiskunnallisten toimijoiden työstä työttömyyden vähentämiseksi. Puolen vuoden takaisesta mittauksesta vain ammattiyhdistysliike on onnistunut hiukan parantamaan arvosanaansa työllisyyden hoidossa - kaikki muut sen sijaan saavat kansalaisilta kritiikkiä viime keväistä enemmän. Suomalaisten mielestä vakavimmin työttömyyttä vastaan taistelee edelleen ammattiyhdistysliike; näin uskoo 55 prosenttia vastaajista. Erityisen voimakkaasti ammattiyhdistysliikkeen toimintaan työttömyyden vähentämiseksi uskovat nuoret, opiskelijat ja ehkä yllättäen nuorsuomalaiset. Nuorsuomalaisista peräti 73 prosenttia ja alle 25-vuotiaista 63 prosenttia uskoo ay-liikkeen toimivan vakavissaan työllisyyden parantamiseksi. Seuraavaksi voimakkaimmin työttömyyttä vastaan on kansalaisten mielestä noussut presidentti Martti Ahtisaari, jonka 39 prosenttia kansalaisista uskoo tehneen vakavaa työtä työllisyyden hyväksi. Paavo Lipposen hallitukseen ja työnantajiin uskoo työttömyyden torjujina reilu kolmannes (36 %) kansasta. Edellisen hallituksen työllisyystoimia pitää arvossa reilu neljännes (27 %), samoin nykyisen opposition työllisyyden hoitoa. Suomen pankin työllisyyden hoitoon uskoo vajaa neljännes (24 %) kansalaisista. Työmarkkinailmastotutkimuksessa seurataan myös etujärjestöjen arvostusta. Suomalaisista etujärjestöistä SAK on kullakin mittauskerralla saanut osakseen suurinta arvostusta. Lähes kaksi kolmesta (60 %) suomalaisesta ilmoittaa arvostavansa 90-vuotiasta SAK:ta vähintään melko paljon. Muut järjestöt saavat kansalaisilta varsin tasaisesti arvostusta: lähes puolet kansasta ilmoittaa arvostavansa Suomen Yrittäjät ry:tä (49 %), TT:tä (48 %), STTK:ta (47 %), Akavaa (46 %) ja MTK:ta (42 %). Vankimmin uskotaan myös SAK:n kykyyn huolehtia jäsenkuntansa eduista. Kaksi kolmesta suomalaisesta (65 %) uskoo SAK:n onnistuneen ajamaan hyvin jäsentensä etuja. TT:n onnistumiseen uskoo 61 prosenttia kansasta, Akavan 57 prosenttia, STTK:n 54 prosenttia ja MTK:n 52 prosenttia. Suomen Yrittäjien edunvalvontaan uskoo 47 prosenttia kansalaisista. Lisätietoja: |
  |