Kokouksessa käsitellyn hahmotelman mukaisesti uusi tulosopimus voisi olla kestoltaan kaksivuotinen, jolloin palkankorotukset ajoittuisivat tulevaan vuodenvaihteeseen sekä vuosien -98-99 taitteeseen. Ensimmäisenä vuonna palkansaajien ostovoiman lisäys painottuisi palkankorotuksiin, toisena vuonna veronkevennyksillä olisi ensimmäistä vuotta tuntuvampia vaikutuksia. Ensimmäisenä vuonna SAK:n verotavoitteisiin sisältyisivät tässä ajattelussa tulohankkimisvähennyksen ylärajan korotus nykyisestä 1800 markasta, työmatkavähennyksen omavastuun alentaminen nykyisestä 2500 markasta sekä henkilöstöruokailun ja tarjoilun arvonlisäverokannan alentaminen. Toisena vuonna nostettaisiin kunnallisveron ansiotulovähennyksen ylärajaa. SAK:n hallitus ostovoimatavoitteensa määrittelee myöhemmin tarkemmin.

Laadullisissa tavoitteissaan SAK edellyttää, että tulokierroksen yhteydessä sovitaan työvoiman käytön yhteisistä periaatteista. Lähtökohtana on, että kun työtä on pysyvästi tarjolla, se teetetään pysyvällä henkilökunnalla. Muun työvoiman käyttö (määräaikainen, ulkopuolinen ja vuokratyö) on mahdollista lähinnä työhuippujen tasaamisessa tai silloin, kun työn teettäminen omalla henkilökunnalla on epätarkoituksenmukaista työn kesto, ammattitaitovaatimukset ym. huomioiden. Ulkopuolisen työvoiman käyttö ei saa johtaa oman henkilöstön irtisanomisiin, lomauttamisiin tai osa-aikaistamisiin. SAK korostaa, ettei tosiasiallisesti työnantajan johdon ja valvonnan alaisena tehtävää työtä saa keinotekoisesti teettää yrittäjyytenä. Myös osa-aikatyön teettämiselle on oltava hyväksyttävät perusteet ja työlle on määriteltävä vähimmäistyöaika.

SAK edellyttää, että vuokratyövoiman käyttäjää koskevat jatkossa samat työnantajavelvoitteeet kuin työntekijöiden varsinaista työnantajaa. Alihankkijoita käyttävien yritysten puolestaan on huolehdittava, että heidän käyttämänsä alihankkijat noudattavat työ- ja sosiaalilainsäädännön velvoitteita. Tilaajayrityksen on viime kädessä vastattava alihankkijan työntekijän palkasta ja lomakorvauksista, jotka tämä on ansainnut tehdessään tilaajayrityksen tilaamaa työtä. Näillä toimenpiteillä olisi tärkeä merkitys myös harmaan talouden vastaisessa taistelussa.

Sekä ulkopuolisen työvoiman käyttö että paikallinen sopiminen edellyttävät luottamusmiesten aseman, työsuhdeturvan ja tiedonsaantimahdollisuuksien vahvistamista. SAK:n tupotavoitteissa paikallisen sopimisen edellytyksenä on, että työpaikalla on asianmukaisesti valittu luottamusmies.

SAK:n tupotavoitteiden kolmas kori tähtää työn jakamiseen työllisyyden parantamiseksi. Yleisen työajan lyhentämisessä edetään SAK:n tavoitteissa Euroopan unionin kärkimaiden kehityksen tahdissa. Välittömästi tulisi SAK:n mielestä lähteä kuitenkin rakentamaan räätälöityjä työllistämismalleja, joita ovat alakohtaiset työllistämissopimukset, vuorotteluvapaan vakinaistamisen sekä ns. ikäpolvisopimus.

SAK:n esittämissä ala- tai työpaikkakohtaisissa työllistämissopimuksissa työntekijä lyhentää vapaaehtoisesti työaikaansa ja työnantaja sitoutuu työllistämään vapautuvaan työhön työttömän työntekijän. Työllistämissopimus voi eläke- ja koulutusratkaisujen ohella sisältää vuorotteluvapaan, päivittäisen työajan järjestelyt (esim. 6+6 -malli), viikonloppuvuorot, osa-aikatyön sekä pidättäytymisen ylityöstä.

SAK:n esittämässä ikäpolvisopimuksessa ikääntyvä työntekijä ja työnantaja sopivat työajan lyhentämisestä niin, että puuttuvaa työpanosta korvaamaan palkataan työttömiä työnhakijoita. Näin kahta osa-aikatyöhön siirtyvää ikääntyvää työntekijää kohti voitaisiin työpaikalle palkata yksi nuori. Tavoitteena on toisaalta parantaa ikääntyvien jaksamista työelämässä, toisaalta avata työmahdollisuuksia erityisesti nuorille. Työelämään tuleville nuorille turvataan oikeus työhön perehdyttämiseen: perehdyttäjinä voivat toimia ikääntyneet, työaikaansa lyhentävät työntekijät. SAK edellyttää samalla, että osa-aikaeläkkeen ikäraja lasketaan 55-vuoteen ja ikääntyvälle 55 vuotta täyttäneelle kokoaikatyössä olevalla työntekijälle säädetään oikeus lyhentää työaikaansa.

SAK edellyttää tupotavoitteissaan vuorotteluvapaan säätämistä pysyväksi järjestelyksi ja sen korvaustason nostamista 75 prosenttiin nykyisestä 60 prosentista työttömyyskorvauksen tasosta. Samalla vuorotteluvapaa on laajennettava koskemaan myös osa-aikatyötä.

SAK ilmaisee tupotavoitteissaan huolensa suomalaisen työvoiman tilasta. SAK esittääkin työnantajajärjestöille hyvään henkilöstöpolitiikkaan ja työsuhdekäytäntöön tähtäävää yhteistä työelämän julistusta, jossa otettaisiin kantaa työn ja työorganisaatioiden kehittämiseen, työn kuormittavuuden vähentämiseen, ammatillisesta osaamisesta ja henkisestä hyvinvoinnista huolehtimiseen sekä tasa-arvoon.

Työ- ja toimintakyvyn turvaamiseksi SAK esittää yhteistyön kehittämistä työpaikoilla sekä työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation kanssa. Ennaltaehkäisyssä otetaan huomioon erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden tarpeet ja työssä jaksaminen. Tasa-arvon edistämiseksi SAK edellyttää syrjivien palkkapoliittisten rakenteiden poistamista työn vaativuuden arvioinnin ja hyvien työyhteisökäyntöjen avulla.

Työvoiman käytön pelisääntöjen, luottamusmiesten aseman, työaikakysymysten ja työelämänkehittämisohjelmien lisäksi SAK:n tavoitteisiin sisältyy eräitä yksittäisiä keskeisiä tavoitteita. Näihin kuuluu mm. sairausajan palkan maksamisen ehtona olevan työsuhteen kuukauden vähimmäiskeston poistaminen työ- ja virkaehtosopimuksista.