SAK yhtyy arvioon, että työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kolmikantayhteistyöllä - erityisesti voimassa olevalla kattavalla työmarkkinaratkaisulla - on ollut myönteinen merkitys taloudellisen tilanteen ja työllisyyden kannalta. Ratkaisun myötä palkansaajien ostovoima on noussut.

Työllisyyden paranemisen keskeisten edellytysten - kasvun, vakauden ja todellisen ostovoiman kehityksen - kannalta on vankat perusteet jatkaa työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen välistä yhteistyötä myös tulevaisuudessa. Parhaiten tämä yhteistyö voisi toteutua aikaansaamalla talous- ja tulopoliittinen kokonaisratkaisu.

SAK:n valtuusto linjoitti kokouksessaan 23. - 24.5.1997 tuloratkaisun peruslinjat seuraavasti:

"Työmarkkinajärjestöjen on tunnettava vastuunsa myönteisen kasvu- ja työllisyyskehityksen turvaamisesta. SAK:n valtuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuudet talouden vakaata kehitystä tukevan, pitkäaikaisen sekä kattavan uuden tuloratkaisun aikaansaamiseksi.

Talous- ja työllisyyskehitystä tukevan sopimuksen tulee turvata palkansaajien ostovoiman tasainen kasvu. Ostovoimatavoite tulee toteuttaa matalaan inflaatioon sopivin palkankorotuksin, joiden tulee olla solidaarisia. Sopimusten on sisällettävä alakohtaista sovellusvaraa. Työllisyyttä ja ostovoimatavoitetta on tuettava pieni- ja keskituloisiin kohdistuvin verohelpotuksin. Julkisista palveluista ja sosiaaliturvasta on huolehdittava ja verotuksen painopistettä on siirrettävä kiinteistö-, pääoma-, varallisuus- ja ympäristöverojen suuntaan.

Sopimusratkaisuun tulee liittää työaikapaketti, jolla tähdätään tuntuvaan työllisyysvaikutukseen. Työaikapakettiin tulee sisällyttää mm. työn vuorotteluvapaan vakinaistaminen ja korvaustason nostaminen, oikeus osa-aikatyöhön ja -eläkkeeseen 55 vuotta täyttäneille työntekijöille sekä kaksi kertaa kuuden tunnin työaikakokeilujen laajentaminen.

Työajan yleinen lyhentäminen tulee toteuttaa Euroopan parhaiden maiden tahdissa.

Työnantajilta tarvitaan takuut sovittavien työaikajärjestelyjen työllisyysvaikutuksista.

SAK:n tavoitteena on työolojen ja työelämän tasapainoinen kehittäminen ja tätä koskevasta ohjelmasta sopiminen. Sopimustoiminnan kehittyminen edellyttää luottamushenkilöiden toimintamahdollisuuksien selkeää parantamista. Tämä on myös ehto paikalliselle sopimiselle. Vuokratyövoiman, alihankintatyön ja muun ulkopuolisen työvoiman käytöstä on laadittava selkeät pelisäännöt, jotka ovat osa työpaikoilla tapahtuvaa yhteistoimintaa."

SAK:n hallitus täsmentää 6.10.1997 ratkaisuun liittyvät laadulliset tavoitteensa.

Talous- ja työmarkkinasopimukseen tähtäävät neuvottelut tulisi aloittaa kahdessa vaiheessa. Näin siksi, että tosiasialliset edellytykset varsinaisten neuvottelujen aloittamiseksi eivät vielä ole varmistuneet.

1) Ratkaisun edellytyksiä pohjustavat neuvottelut
2) Ratkaisun aikaansaamiseen tähtäävät neuvottelut

Pohjustavat neuvottelut tulisi aloittaa välittömästi. Työlistalle tulee ottaa mm. yhteisen ennuste- ja tilastopohjan kokoaminen tulevalle sopimuskaudelle, neuvottelutavoitteiden alustava läpikäyminen ja alakohtaisten neuvottelujen tukeminen. Voimassa olevaan sopimusratkaisuun kuuluvat asiat on sovittava pikaisesti.

Varsinaiset ratkaisuun tähtäävät neuvottelut tulee aloittaa jo lokakuun puolenvälin jälkeen.

Voimassa olevan ratkaisun mukaisesti koko sopimuskautta koskevat ansiokehitysneuvottelut käydään marraskuussa 1997. Nämä neuvottelut tulee toteuttaa sovitulla tavalla ja sovitussa aikataulussa.

Näiden lähtökohtien pohjalta SAK on valmis siihen, että seuraavassa tuloratkaisussa palkansaajien ostovoiman kasvun turvaamiseksi palkka- ja veroratkaisut sovitetaan yhteen. Palkkojen osuuden tulee korostua uuden ostovoimaratkaisun yhteydessä.

Ratkaisuja tehtäessä SAK haluaa tukea matalan inflaation politiikkaa. Vastuu matalan inflaation turvaamisesta kuuluu kaikille talouspoliittisille toimijoille.

SAK yhtyy siihen neuvotteluaikoja koskevaan tavoitteeseen, että ratkaisut tulee aikaansaada jo loppuvuodesta. .