Boldt toivoi suomalaisten kuluttajien tietoisesti karttavan tuotteita, joiden tuotantoon liittyy lapsityövoiman riistoa. Hän piti tärkeänä, että suomalaiset yritykset sitoutuisivat noudattamaan kansainvälisesti hyväksyttyjä normeja myös ulkomaisessa liiketoiminnassaan. Boldt esitti lisäksi kehitysavun suuntaamista tehtaista vapautuvien lasten koulutukseen sekä demokraattisten ammattijärjestöjen toiminnan tukemiseen.

Kansainvälisen työjärjestön ILOn mukaan maailmassa on yhteensä neljännesmiljardi alle 15-vuotiasta lapsityöntekijää: nuorimmat heistä vain neljävuotiaita. Eniten lapsityövoimaa käytetään Aasiassa, mutta myös Etelä-Amerikassa, Afrikassa, USA:ssa ja jopa Euroopassa. Lapsilla teetään usein 12-tuntista työpäivää jopa seitsemän päivää viikossa. Tavallisimmin lapsityötä tehdään kaivoksissa, rakennusalalla, mattokutomoissa, tekstiili-, kenkä- ja nahkateollisuudessa sekä maataloudessa.

Boldt korosti, että kansainvälisen kaupan vapautumisen myötä työntekijöiden perusoikeuksien turvaamisen maailmanlaajuisesti on tullut entistä tärkeämmäksi.

- Ellei kansainväliseen kauppaan saada rehdin kilpailun turvaavia sääntöjä, syntyy paineita uusiin protektionistisiin kaupan esteisiin oman maan työntekijöiden turvaamiseksi, Boldt sanoi. Kaupan vapautumisen on tapahduttava kansainvälisesti hyväksyttyjä työelämän normeja noudattaen: nämä normit turvaavat työntekijöiden järjestäytymis- ja neuvotteluoikeuden sekä suojaavat lapsi- ja pakkotyöltä sekä syrjinnältä.

Ammattiyhdistysliike eri puolilla maailmaa on osallistunut aktiivisesti lapsityön vastustamiseen. Parhaillaan joukko kansalaisjärjestöjä - joukossa ay-järjestöjä - suunnittelee maailmanlaajuista marssia lapsityötä vastaan. Marssin on määrä alkaa Filippiineiltä tammikuussa ja se päättyy ILO:n päämajan eteen Geneveen kesäkuussa. ILO aloittaa tällöin lapsityövoiman kieltoa koskevaan sopimukseen tähtäävät neuvottelut.