SAK:laisten käsityksiä harmaasta taloudesta ja asenteita pimeän työn tekemiseen selvitettiin SAK:n jäsenkyselyssä. Kyselyyn vastasi 971 SAK:laista. SAK:laisista vajaa kymmenesosa (9 %) ilmoittaa tehneensä viimeisten viiden vuoden aikana töitä ilman kuittia tai verokirjaa. Viime syksynä toteutetun harmaan talouden vastaisen tiedotuskampanjan yhteydessä tehdyssä kyselytutkimuksessa 12 prosenttia kaikista suomalaisista ilmoitti tehneensä pimeää työtä.

SAK:laisista seitsemän prosenttia ilmoittaa saaneensa työtarjouksen tai -tarjouksia sillä ehdolla, että työ tehdään ilman verokorttia. SAK:laisista 13 prosenttia ja kaikista suomalaisista hieman useampi (15 %) ilmoittaa ostaneensa viimeisten viiden vuoden aikana tuotteita tai palveluja, joista ei ole maksettu lakisääteisiä maksuja ja veroja.

Nuoret suhtautuvat muita myönteisemmin pimeän työn tekemiseen ja teettämiseen. Alle 30-vuotiaista lähes joka kolmas ilmoittaa, ettei häntä kiinnosta, onko yritys hoitanut lakisääteiset velvoitteensa, kunhan saa tarjotut tuotteet ja palvelut edullisesti. Yli 50-vuotiaista näin vastaa joka seitsemäs. Nuorista alle 30-vuotiaista joka kolmas pitää lisätulojen hankkimista ilman verokirjaa hyväksyttävänä; 50 vuotta täyttäneistä tätä mieltä on joka kuudes (15 %).

Optimistit odottavat nuorten asenteiden korjaantuvan iän myötä kun esimerkiksi eläkkeen kertyminen alkaa kiinnostaa. Liikaan optimismiin ei kuitenkaan ole syytä, vaan lainsäädännön ja viranomaisvalvonnan kehittämisen rinnalla on harmaan talouden haitoista ja pimeän työn loukuista edelleen tiedotettava tehostetusti. Valistuksen myönteisistä vaikutuksista on jo todisteita: viime syksyn laajan järjestöjen ja viranomaisten yhteiskampanjan todettiin muuttaneen kansalaisten asenteita selvästi kielteisemmiksi harmaata taloutta kohtaan.

SAK korostaa, että harmaa talous aiheuttaa tuntuvaa ja laaja-alaista vahinkoa. Haittavaikutukset ilmenevät monin tavoin; mm. yritysten välisen kilpailun vääristymisenä sekä kuluttajansuojan ja tuoteturvallisuuden heikkenemisenä (esim. rakennusten home- ja kosteusvaurioiden lisääntyminen). Harmaan talouden suorat ja välilliset vaikutukset kasautuvat pidemmän päälle yhä vakavammiksi ongelmiksi. Terveen, yhteiskunnan säätämiä lakeja noudattavan työnteon ja

yritystoiminnan edellytykset vaikeutuvat, hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamien palvelujen ja sosiaaliturvan rahoituspohja murenee, yleinen epävarmuus ja turvattomuus kasvavat. Harmaan talouden laajeneminen johtaa vähitellen yleisen yhteiskuntamoraalin höltymiseen.

SAK pitääkin tärkeänä, että arvonlisä- ja muun verotuksen kiertomahdollisuuksia ehkäistään tehostamalla verovalvontaa sekä tekemällä tarvittavat muutokset verotusmenettelyyn ja -lainsäädäntöön. Lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että arvonlisäverotuksessa otettaisiin käyttöön käännetty verovelvollisuus, jolla voidaan vähentää esimerkiksi rakennusalalla arvonlisäverotuksen kiertämistä.

Yrittäjien verotus on samasta tulosta lievempää kuin palkansaajien verotus. Palkka- ja yrittäjätulojen verokohtelua tulee tasapuolistaa, jottei työsuhteita verotussyistä keinotekoisesti muutettaisi yrittäjäsuhteiksi. Harmaata taloutta ruokkivaa työ- ja pääomatulojen välistä verokuilua on kavennettava palkkatyön verotusta keventämällä sekä esimerkiksi supistamalla yhtiöveron hyvitystä. Lisäksi viranomaisten, elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyötä harmaan talouden torjumiseksi on jatkettava edelleen, SAK korostaa.