SAK:n laajan Emu-kenttäkierroksen aikana tehdystä kyselystä käy myös ilmi, että Emuun varautuminen on työpaikoilla vielä pahasti kesken. Vain kolmella prosentilla työpaikoista Emun vaikutuksia on pohdittu yhdessä työnantajan ja työntekijöiden kesken.

Emu-projektin puitteissa järjestettiin eri puolilla maata yhteensä 51 tilaisuutta, joihin osallistui ay-liikkeen keskeisiä vaikuttajia. Kaikkiaan tilaisuuksiin osallistui yli 3200 henkeä. Kenttäkierroksen aikana tehtyyn kyselyyn vastasi 600 SAK:laista luottamusmiestä.

Kolme neljästä (73 %) SAK:laisesta luottamusmiehestä uskoo, että Euroopan talous- ja rahaliitto Emuun liittyminen edellyttää sitoutumista matalaan inflaatioon. Puolet luottamusmiehistä pitää SAK:n ajamia Emu-puskureita tärkeinä - vain reilu kymmenesosa (12 %) ei usko niillä olevan käytännön merkitystä. Edelleen lähes kaksi kolmesta (62 %) uskoo Emu-jäsenyyden edellyttävän myös palkkajärjestelmien kehittämistä.

Neljäsosa (26%) pelkää Suomen menettävän itsenäisyytensä talous- ja rahaliitossa. Joka toinen sen sijaan uskoo, että Suomi säilyttää itsenäisyytensä Emussakin. Enemmistö luottamusmiehistä ei usko, että Suomi voisi myöskään Emun ulkopuolelle jäädessään jatkaa entiseen tapaan, vain 18 prosenttia pitää tätä mahdollisena.

Kevään kuluessa tehdyssä kyselyssä vain joka kuudes (16 %) luottamusmies ilmoitti pystyvänsä nykytiedoin ottamaan kantaa Emu-jäsenyyteen. Peräti 68 prosenttia vastaajista sen sijaan ilmoitti tarvitsevansa lisää tietoa pystyäkseen määrittämään Emu-kantansa. Suomen Gallupin helmikuussa tekemän tutkimuksen mukaan 37 prosenttia suomalaisista koki tietonsa Emusta riittämättömiksi kannan määrittämiseen.

Lähes joka toinen SAK:laisista luottamusmiehistä ei vielä osaa arvioida
(43 %) olisivatko Emu-jäsenyyden vaikutukset oman työnantajan kannalta myönteisiä vai kielteisiä. Myönteisiä vaikutuksia jäsenyydeltä odottaa 13 prosenttia vastaajista, kielteisiä yhdeksän prosenttia. Neutraaleja vaikutukset olisivat joka neljännen mielestä.

Kahvikeskusteluissa Emu-jäsenyyttä on käsitelty lähes joka toisella työpaikalla (45 %). Kyselystä käy kuitenkin ilmi, ettei Emun vaikutuksia ole juuri pohdittu yrityksissä yhdessä; vain kolme prosenttia luottamusmiehistä ilmoittaa, että asiaa on pohdittu omalla työpaikalla. Lähes joka kolmannella työpaikalla asiaa ei ole pohdittu lainkaan (29 %).

SAK:laisilta luottamusmiehiltä kysyttiin samassa yhteydessä myös odotuksia ensi syksyn tulokierrokselle. Selvä enemmistö luottamusmiehistä kannattaa tulopoliittista kokonaisratkaisua. Vastanneista peräti 72 prosenttia pitää sitä parhaana vaihtoehtona ensi syksyn neuvotteluihin. Keskusjärjestötasoista mallia, joko tupoa tai keskitettyä ratkaisua, toivoo yhteensä 81 prosenttia vastaajista. Liittokohtaista kierrosta piti parempana 13 prosenttia luottamusmiehistä.

Luottamusmiesten tärkein tavoite ensi syksyn tulokierrokselle on työllisyyden parantaminen. Peräti 85 prosenttia luottamusmiehistä pitää sitä todella tärkeänä tavoitteena. Seuraavaksi tärkeintä on luottamusmiesten mielestä huolehtia palkansaajien työttömyysturvasta (70 %). Selvä enemmistö pitää tärkeänä myös palkansaajien sosiaaliturvasta huolehtimista (58 %). Palkankorotuksia pitää tärkeänä tavoitteena 53 prosenttia vastaajista, verohelpotuksia 46 prosenttia. Inflaation kurissapitämistä korostaa 44 prosenttia ja työaikojen lyhentämistä reilu kolmannes (35 %).

SAK aikoo kevään projektista saatujen hyvien kokemusten perusteella jatkaa Emu-tiedotusta syksyllä. Suunnitteilla on tilaisuuksia ja seminaareja talous- ja rahaliiton tiimoilta sekä materiaalituotannon jatkamista. Lisäksi SAK esittää työnantajille yhteisen Emu-materiaalin tuottamista työpaikkakeskustelujen pohjaksi.