On luonnollista, että nykyjärjestelmässä kasvaneille sukupolville olemassaoleva tilanne koetaan itsestäänselvyytenä. Jos sosiaaliturvaa kohtaan kuulee vain kritiikkiä, syntyy helposti tunne, että järjestelmässä on vikaa. Kehitystä tukee uusliberalistien tapa muokata monia käsitteitä uusiksi: hyvinvointiyhteiskunnan puolustajia sanotaan vanhanaikaisiksi ja konservatiiveiksi. Harvoin ajatellaan, että nykyisyys ei ole ikuinen, vaan turva on mahdollista myös romuttaa ja palata näin vuosisadan alun luokkayhteiskuntaan.

Nykyisen, paljolti työn tekemiseen perustuvan hyvinvointimallin on todettu johtavan oikeudenmukaisempaan lopputulokseen kuin muut mallit, kuten tasasuuri vähimmäisturva, kansalaispalkka tai perustulo. Ansiosidonnainen sosiaaliturva on perusteiltaan terve ja menot voidaan rahoittaa myös tulevaisuudessa. Myös kansalaiset ovat eri mielipidemittausten mukaan valmiita rahoittamaan nykytyyppisen sosiaaliturvan.

Hyväkin järjestelmä kaipaa uudistuksia, kun yhteiskunta kehittyy. Sosiaaliturvan kertyminen myös ns. pätkätöistä on varmistettava lakeja ja sopimuksia tarkistamalla. Syyperusteisuus takaa tuen ohjautumisen eniten tarvitseville. Ansioturvan rahoittaminen palkkaperusteisesti on kestävä ja oikeudenmukaiseksi koettu periaate jatkossakin.

SAK haluaa haastaa eri osapuolet monipuoliseen ja uutta luovaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Osaksi tätä keskustelua SAK on tuottanut kirjan muodossa näkökulmia hyvinvoinnin tulevaisuuteen. "Valoa tunnelin päässä? " -kirjassa tutkijat ja sosiaalipolitiikan osaajat valottavat asian monia puolia: sosiaaliturvaa ja sen kannustavuutta, työn merkitystä ja epätyypillisten työsuhteiden karikoita - sukupolvien välistä kuilua unohtamatta.