Työvoiman kysyntä on kasvanut viime syksystä, jolloin uutta työvoimaa oli palkattu joka toiselle työpaikalle. Lomautusten ja irtisanomisten määrä sen sijaan on pysynyt ennallaan. Työntekijöitä on lomautettu tai irtisanottu reilulla neljänneksellä työpaikoista (29 %). Kehityksen myönteistä suuntaa osoittaa, että esimerkiksi kaksi vuotta sitten työntekijöitä oli palkattu vain joka viidennelle työpaikalle ja jopa 60 prosentilla työpaikoista oli väkeä lomautettu tai irtisanottu.

Ns. epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet SAK:laisessa kentässä nopeasti. SAK:laisten työsuhteista neljännes (24 %) on osa- ja/tai määräaikaisia, yksityisillä palvelualoilla epätyypillisiä on lähes puolet (44 %) työsuhteista. Vähiten osa- ja määräaikaisia työsuhteita on teollisuudessa (7 %), missä epätyypillisten työsuhteiden määrä on kuitenkin selvästi kasvussa.

Työehtosopimuksiin perustuva paikallinen sopiminen ei enää ole lisääntynyt työpaikoilla - edellisissä mittauksissa paikallinen sopiminen oli puolivuosittain aina selvästi lisääntynyt. Työpaikkatason työaika- tai palkkasopimuksia on puolen vuoden aikana tehty 44 prosentilla työpaikoista. Työaikasopimuksia on tehty vuoden sisällä keskimäärin joka viidennellä työpaikalla; palkoista on sovittu joka neljännellä (26 %) työpaikalla. Erityisesti julkisella sektorilla työpaikkatason palkkasopimuksia on tehty selvästi aiempaa vähemmän. Eniten työpaikkatason sopimuksia tehdään suurilla työpaikoilla. Joka viidennellä sopimuksia tehneellä työpaikalla sopiminen on aiheuttanut soveltamisongelmia.

Paikallisen sopimisen lisääntyessä erityisesti luottamusmiehet ovat joutuneet koetukselle. Valtaosa luottamusmiehistä piti kyselyssä onnistumismahdollisuuksiaan työssään kohtuullisina. Hyvinä niitä piti joka kymmenes - ja kutakuinkin yhtä moni piti mahdollisuuksiaan huonoina. Parhaimpina onnistumismahdollisuuksiaan pitivät julkisen sektorin pääluottamusmiehet, huonoimpina yksityisilla palvelualoilla toimivat.