Sopimus rajautuu osa-aikatyöhön. Sopimuksen johdannossa on kuitenkin lupaus siitä, että osapuolet harkitsevat myös muiden joustavien työaikamuotojen säätelyn tarvetta. Sopimus sisältää yleiset periaatteet ja vähimmäisehdot osa-aikatyölle. Vähimmäisehtona sopimus sisältää syrjimättömyyden periaatteen. Tämä tarkoittaa sitä, että osa-aikatyöntekijöitä pitää käsitellä tasavertaisesti täysaikaisten työntekijöiden kanssa. Sopimus koskee kaikkea osa-aikatyötä, mutta kansallisella tasolla on mahdollista sulkea sopimuksen ulkopuolelle kokonaan tai osittain sellaisia osa-aikatyöntekijöitä, jotka työskentelevät tilapäisesti. Niin ikään syrjimättömyyden periaatteesta on mahdollista poiketa kansallisesti, milloin se on oikeutettua objektiivisista syistä, ottamalla käyttöön työsuhteen pituutta koskevia kynnysaikoja etuuksien saamisen suhteen.

Sopimus sisältää myös oman lukunsa osa-aikatyön mahdollisuuksista. Eurooppalaisen ajattelun lähtökohtana on se, että osa-aikatyöstä on muodostunut viimeaikojen tärkeä työllistämiskeino. Tämän sopimuksen kansallisen toteuttamisen yhteydessä jäsenvaltiot ja työmarkkinaosapuolet tarkastelevat osa-aikatyön esteitä ja poistaisivat niitä jos katsovat sen tarkoituksenmukaiseksi. Lisäksi sopimuksen tarkoituksena on parantaa osa-aikatyön laatua. Sopimus sisältää osa-aikatyön käyttöön liittyviä periaatteita ja menettelyjä, kuten työntekijän siirtymistä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön ja päinvastoin, irtisanomissuojaa, tiedottamista, osa-aikatyöntekijän ammatillisen koulutuksen helpottamista jne. Sopimusteksti antaa työnantajille myös mahdollisuuden toimenpiteillään helpottaa osa-aikatyön käyttöönottoa kaikilla yrityksen tasoilla, mikä käsittää myös ammattitaitoisen ja johtavan henkilöstön.

Sopimus ei sellaisenaan vaikuta kotimaisten osa-aikatyöntekijöiden työehtoihin heikentävästi. Päinvastoin siihen

vedoten voidaan vaatia parannuksia ainakin joihinkin lakeihin kuten esimerkiksi vuosilomalain kynnysaikojen poistamista. Sillä voidaan parantaa myös työ- ja virkaehtosopimuksien osa-aikatyötä koskevia määräyksiä. Sopimus takaa Eurooppa-tason työmarkkinaosapuolille neuvottelusuhteiden myönteiset kehittymismahdollisuudet, mutta myös työelämän kehittämisen jatkossakin erityisesti muun epätyypillisen työn osalta. Neuvottelutulos osoittaa, että Eurooppa-tason työmarkkinaosapuolien neuvotteluyhteys toimii monista päinvastaisista epäilyistä huolimatta. Tämä on tärkeä näkökohta loppusuoralla olevia EU:n hallituksen välisen konferenssin ratkaisuja ajatellen.

Pohjoismaiden lähestymistapa osa-aikatyöhön poikkeaa Eurooppalaisesta ajattelusta sikäli, että Pohjoismaat eivät halua olla edistämässä tällaisella sopimusjärjestelyllä vastentahtoista osa-aikatyötä. Pohjoismaissa lähtökohtana on toimeentulon takaava kokoaikatyö. EAY:n neuvotteluryhmän jäsenenä Suomen, Ruotsin ja Tanskan edustajat ovat osaltaan hyväksyneet neuvottelutuloksen. Monet EAY:n jäsenjärjestöt arvioivat sopimuksella olevan myönteisiä vaikutuksia kansallisiin työehtoihin, minkä SAK omalta osaltaan joutuu ottamaan huomioon arvioidessaan suhtautumistaan sopimukseen. SAK:n hallitus ottaa kantaa sopimukseen 2.-3.6.1997 kokouksessaan.