Työmarkkinat ovat muuttuneet, mikä näkyy erityisesti nuorten työllistymisessä ja työttömyydessä. Epätyypilliset työsuhteet ovat nuorilla tyypillisiä. Jäsentutkimusten mukaan SAK:n alle 26-vuotiasta jäsenistä 40 prosentilla on "uustyypillinen" työsuhde siis määrä- tai osa-aikainen. Akavalaisilla alle 30-vuotiailla luku on 31 prosenttia, STTK:n tiedot vahvistavat samaa. Määräaikaisten työsuhteiden väliin jää todennäköisesti työttömyysjaksoja. Lyhyet työsuhteet vaikeuttavat perhesuunnittelua ja asunnonhankintaa.

Laman myötä nuorten naisten ja miesten eriarvoistuminen alkoi selvästi näkyä työmarkkinoilla. Määräaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet koskettavat useimmin naisia. Akavalaisista alle 30-vuotiaisista naisista lähes joka toinen on työllistynyt epätyypilliseen työsuhteeseen. Pysyvä koulutusta vastaava työpaikka on harvinaisuus koulutetuilla nuorilla naisilla (14%). Vastaavasti nuorilla akavalaisilla miehillä on kahdella kolmesta pysyvä työsuhde ja koulutusta vastaavaan työsuhteeseen pääsee kiinni vajaat 40 prosenttia nuorista miehistä.

Julkisen sektorin rekrytointikielto on vaikeuttanut merkittävästi nuorten ja erityisesti nuorten naisten työllistymistä. Pysyväisluontoiset työpaikat ovat syntyneet lähinnä yksityiselle palvelusektorille. Ne ovat lisääntyneet myös SAK:n tutkimusten mukaan. Valtion ja kuntien leivästä on tullut kapea, mutta lyhyt. Uudet työsuhteet ovat lähinnä sijaisuuksia.

Työpaikka ei vastaa koulutusta

Omaa koulutusta vastaavan työpaikan puuttuessa on epätarkoituksenmukainen työllistyminen lisääntynyt. AKAVAn jäsentutkimuksen mukaan korkeasti koulutetuista nuorista naisista useampi (17%) sijoittui koulutustaan vastaamattomaan määräaikaiseen kuin koulutustaan vastavaan pysyvään työsuhteeseen (14%). Ruotsissa tätä kutsutaan käenpesäefektiksi. Epätarkoituksenmukaisen työllistymisen ketju jatkuu ja kaikkien työllistymisen laatu kärsii. Koulutusinvestoinnit ja työelämä eivät kohtaa.

Nuorten epätarkoituksenmukaisesta työllistymisestä kärsivät kaikki. Nuoret joutuvat 8-15 vuoden kuluessa vastaamaan suurten ikäluokkien eläkkeistä. Tuolloin osaavasta työvoimasta on ennusteiden mukaan pulaa.

Pienemmän joukon tulisi tuottaa, elättää kaikkien aikojen suurin eläkeläisjoukko ja pitää samalla huolta Suomen kansan jatkuvuudesta. Jos nyt hukkaamme sukupolven tai pari, tämä ei tule onnistumaan. Kaiken koulutuksen jälkeenkin on meidän kaikkien opittava, mitä työn tekeminen on käytännössä. Työelämän pelisäännöt oppii vain työelämässä.

Palkansaajien keskusjärjestöjen nuoret vaativatkin aktiivitoimenpiteitä vastavalmistuneiden laadukkaaseen työllistymiseen. Niitä voi tehdä monella eri tavalla kuten tämänpäivän palkitut ovat osoittaneet.