Nuorisopoliittisessa ohjelmassa todetaan, että SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen perusperiaatteisiin kuuluu pyrkimys tasa-arvoon - osa tätä tasa-arvoa on sukupolvien välinen tasa-arvo. Nuoret ovat kuitenkin yhteiskunnassamme edelleen heikommassa asemassa kuin muu työväestö; lamavuodet ovat kasvattaneet tätä epätasa-arvoa entisestään. Tulonsiirtojen ja sosiaalimenojen leikkaukset ovat kohdistuneet nuoriin muita enemmän, nuoret työskentelevät epätyypillisissä työsuhteissa ja saavat muita huonompaa palkkaa; pidentyneet koulutusajat, määräaikaiset työsuhteet ja työttömyysjaksot vaikeuttavat itsenäistymistä.

SAK:n ohjelmassa korostetaankin, ettei ikä saa olla peruste heikommille työsuhteen ehdoille tai kehnommalle sosiaaliturvalle. Täysi-ikäisen on saatava täysi-ikäisen oikeudet. Palkka ei saa perustua ikään vaan osaamiseen eikä nuoria pidä alistaa katteettomiin työllisyyslupauksiin pohjautuvin polkutyöehdoin. Eläkkeen on kartuttava kaikista työsuhteista. Nuorisotakuujärjestelmän avulla on jokaiselle nuorelle pystyttävä takaamaan koulutus-, työharjoittelu- tai työpaikka.

Ohjelmassa vaaditaan tarttumaan työttömyyden ratkaisemiseen ennakkoluulottomasti. Ohjelma ottaa kantaa työn jakamisen puolesta ja esittää työn tasaamista päivittäistä työaikaa jakamalla, vuorottelu- ja sapattivapailla, vanhempainlomilla sekä osa-aikatyötä ja osa-aikaeläkettä yhdistämällä. Ohjelmassa edellytetään myös mahdollisuuksia aktiiviseen toimintaan: työttömän on voitava opiskella tai osallistua kansalaistoimintaa työttömyysturvaansa menettämättä.

SAK:n nuorisopoliittisessa ohjelmassa edellytetään koulutuksen takaamista kaikille sekä koulutuksen ja tutkintojärjestelmän kehittämistä joustavammaksi. Ohjelmassa esitetään nuorisokoulutusjärjestelmää, jossa ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon voisi halutessaan suorittaa samanaikaisesti. Tutkintojen valtakunnallinen taso on turvattava esimerkiksi päättökokeilla ja ulkomailla suoritetut opinnot on hyväksyttävä osaksi tutkintoa. Elämän aikana hankittu koulutus puolestaan ptäisi voida osoittaa esimerkiksi ammattitaitokortilla; aikaisemmat opinnot ja työharjoittelu tulee lukea joustavasti osaksi henkilön ammatillista pätevyyttä. Oppisopimuskoulutusta ohjelmassa ehdotetaan kehitettäväksi ensisijaisesti jatko-, lisä- ja täydennyskoulutuksena.

SAK:n nuorisopoliittisessa ohjelmassa toivotaan muutenkin entistä tiivimpää yhteyttä koulutuksen ja työelämän välillä. Työmarkkinoiden tarpeet on huomioitava koulutustarpeita määriteltäessä. Teoriaopintojen lisäksi ammatilliseen pätevöitymiseen tarvitaan SAK:n mielestä vuoden kestävää työharjoittelua.

Ohjelmassa muistutetaan erityisesti nuorten joutuneen kärsimään työmarkkinoiden "epätyypillistymisestä". SAK:n nuorisopoliittisessa ohjelmassa pidetäänkin tärkeänä, että ay-liike jatkossakin taistelee lyhyiden työsuhteiden etujen puolesta ja niillä keinottelua vastaan. Eläkkeen tulee jatkossa karttua kaikista työsuhteista, iästä ja työsuhteen pituudesta riippumatta. Ohjelmassa edellytetään myös nuorten kytkemistä työyhteisöjen kehittämiseen sekä mm. perehdyttämisen ja työkyvyn ylläpitämisen turvaamista.