SAK muistuttaa kannanotossaan, että vahva talouskasvu näyttää vihdoinkin käynnistyneen ja odotukset lähivuosien kehityksestä ovat valoisat. SAK:n mielestä olisikin varsin erikoista, jos kehitystä ei hyödynnettäisi työllisyystalkoissa, vaan yritykset jakaisivat talouskasvun esimerkiksi ylisuurina osinkoina. Vuoden aikana on syntynyt arviolta 100 000 uutta työpaikkaa ja etenkin viimekuukausina on avointen työpaikkojen määrä lähtenyt voimakkaaseen kasvuun. Talouskasvun ja nykyisten toimenpiteiden on arvioitu alentavan työttömyysastetta kolmella prosenttiyksiköllä eli tuovan vuosituhannen vaihteeseen mennessä noin 75 000 uutta työpaikkaa. Jotta työttömyys puolittuisi, pitäisi työttömyysaste kuitenkin saada laskemaan vielä toiset kolme prosenttiyksikköä.

SAK esittää omassa työllisyyskannanotossaan 26 verotukseen, työn jakamiseen, työvoima- ja koulutuspolitiikkaan sekä investointeihin liittyvää toimenpidettä, joilla työttömyys järjestön mielestä voitaisiin painaa puolittumisuralle. Toimenpiteillä ei juuri olisi kustannusvaikutuksia, sillä valtaosa ehdotuksista perustuu voimavarojen uudelleenkohdentamiseen.

Palkkatyön verotusta kevennettävä

Työllisyyskannanotossaan SAK esittää mm. palkkatyön verotuksen keventämistä. Kevennys tulisi rahoittaa siirtämällä verotuksen painopistettä kiinteistö-, pääoma-, varallisuus- ja ympäristöverojen suuntaan. Palkkatulojen verotusta voitaisiin SAK:n mielestä alentaa kasvattamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä nykyisestä 5500 markasta. SAK korostaa myös, ettei palkkatulojen verotuksessa ole otettu riittävästi huomioon työssäkäynnistä aiheutuvia kuluja, joiden vähennysoikeutta tulisikin kasvattaa. Työmatkakuluvähennyksen omavastuuta tulisi vähentää nykyisestä 2500 markasta ja tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärä nostaa nykyisestä 1800 markasta.

Myös työvaltaisten palvelujen - esimerkiksi henkilöpalvelujen, työpaikkaruokailun ja tarjoilutoiminnan - arvonlisäveroa tulisi SAK:n mielestä alentaa palvelujen ja työvoiman kysynnän kasvattamiseksi. Kotipalvelujen oston tukemiseen varattu 25 miljoonaa markkaa tulisi kokeilun alkuunpääsemiseksi käyttää yritysten hyvitysmallikokeiluun. Verosta tehtävän vähennyksen kokeilu tulisi aloittaa vuoden vaihteessa.

Työn kysynnän lisäämiseksi ehdotettu työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen korvaaminen muilla rahoitusmuodoilla on jäänyt toteutumatta kun yhteisymmärrystä sopivista rahoitusmuodoista ei ole syntynyt. Siirtymävaiheessa käyttökelpoinen rahoitusmalli olisi SAK:n mielestä työnantajan sosiaaliturvamaksun porrastaminen matalapalkkaryhmiä suosien.

Vuorotteluvapaa säädettävä pysyväksi

SAK:n edustajakokouksen linjausten mukaisesti työllisyyden parantaminen edellyttää myös työn jakamista. Tulevaisuuden tavoite on työajan lyhentäminen keskimäärin 30 tuntiin viikossa. Tässä vaiheessa tulisi SAK.n mielestä käynnistää vapaaehtoisia kokeiluja erilaisista työaikamalleista ja -vaihtoehdoista.

Vuorotteluvapaa on SAK:n mielestä säädettävä pysyväksi ja koulutukseen käytettävän vuorottelun kestoaika on pidennettävä koulutuksen mittaiseksi. Vuorottelukorvaus on nostettava 75 prosenttiin työttömyyspäivärahasta.

Osa-aikaeläkkeen ja osa-aikatyön yhdistäminen mahdollistaa vanhempien työntekijöiden kokemuksen hyödyntämisen ja uusien työntekijöiden palkkaamisen. Pitkän työuran tehneelle 55-vuotiaalle onkin SAK:n mielestä annettava oikeus osa-aikaiseen työhön työnantajan ja työntekijän sopimalla tavalla. Samalla osa-aikaeläkkeen alaikäraja on laskettava 55 vuoteen.

Koulutusvakuutuksen toteuttamista on SAK:n mielestä nopeutettava. Työttömille tulee antaa mahdollisuus hakeutua omaehtoisesti ammatilliseen koulutukseen selvittäjien esittämää aiemmin, eli jo keväällä -98. Koulutukseen osallistuvien päivärahan enimmäispituus tulee pidentää 250 päivään. SAK korostaa, että joustavalla siirtymäkaudella on estettävä ansiopäivärahalta pudonneiden joutuminen järjestelyn ulkopuolelle.

SAK on jo aiemmin esittänyt työnantajajärjestöille neuvotteluja nuorten työharjoittelua ja työpaikkakoulutusta koskevasta suosituksesta. Suosituksen pohjalta kunkin alan työmarkkinaosapuolet voivat sopia tarpeellisista työehtosopimusmääräyksistä. Pysyviä harjoittelu- tai koulutuspaikkoja tarjoava työnantaja voisi paikallisesti sopimalla noudattaa harjoittelijoiden tai oppilaiden palkkauksessa erityisia työehtosopimusmääräyksiä.

SAK esittää toimenpide-ehdotuksissaan myös mm. aikuisopintorahan ja opintolainan enimmäismäärän tarkistamista.

Mekaaninen metsäteollisuus painopisteeksi

Mekaanisen metsäteollisuuden tuotannollisen perustan vahvistaminen ja jalostusasteen kohottaminen tulee SAK:n mielestä nostaa lähivuosien keskeiseksi teollisuuspoliittiseksi tavoitteeksi. Kuljetus- ja liikennesektorin infrastruuri tieverkosto, rautatiet, satamat, lentokentät, tietoliikenneverkko, edellyttävät rakentamisohjelmaa ja mittavia ylläpitoinvestointeja. Valtiovallan tulee toteuttaa nämä osana työllisyysohjelmaa täydentävää toimenpidekokonaisuutta. Myös vuokra-asumisoikeusasuntojen tuotantoa tulee SAK:n mielestä lisätä ja asuntojen korjausavustusten myöntämistä jatkaa kiinnittäen erityistä huomiota rakennusten home- ja kosteusvaurioiden korjaamiseen.