Kolme neljästä kansalaisesta (75 %) arvioi SAK:n huolehtivan hyvin jäsentensä eduista. Edelleen kaksi kolmesta arvioi SAK:n yhteiskunnallisesti vastuuntuntoiseksi ja sen johdon päteväksi sekä uskoo järjestön pystyvän vastaamaan ajan haasteisiin.

Suomen Gallup Oy on keväästä -95 seurannut puolivuosittain suomalaista työmarkkinailmastoa SAK:n toimeksiannosta. Kevään -97 mittaukseen haastateltiin helmikuussa tuhatta (N=1021) suomalaista; vastaajat edustavat koko maan 15 vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimus osoittaa, että kansalaisten usko tulevaisuuteen on elpymässä. Niin etujärjestöt kuin muutkin yhteiskunnalliset toimijat saavat kansalaisilta selvästi parempia arvioita kuin vielä viime syksynä.

Suomalaisista etujärjestöistä SAK on kullakin mittauskerralla saanut osakseen suurinta arvostusta. SAK:n arvostus, kuten muidenkin etujärjestöjen, on kuitenkin edelleen kasvanut viime syksystä. Kaksi kolmesta (61 %) suomalaisesta ilmoittaa arvostavansa 90-vuotiasta SAK:ta vähintään melko paljon. Muut järjestöt saavat kansalaisilta varsin tasaisesti arvostusta: lähes puolet kansasta ilmoittaa arvostavansa STTK:ta (48 %), Suomen Yrittäjät ry:tä (46 %), Akavaa (45 %) sekä TT:tä (44 %). MTK:ta arvostaa reilu kolmannes (39 %) kansasta. (Kuvio 1.)

Myös kansalaisten usko etujärjestöjen kykyyn hoitaa jäsenistönsä asioita on kasvussa. Lähes kolme neljästä suomalaisesta (71 %) uskoo SAK:n onnistuneen ajamaan hyvin jäsentensä etuja; järjestön omat jäsenet ovat asiasta vieläkin yksimielisempiä. Vajaa kaksi kolmasosaa kansasta uskoo STTK:n, Akavan ja TT:n ajaneen hyvin jäsenkuntansa etuja. MTK:n onnistumiseen uskoo joka toinen ja Suomen Yrittäjien edunvalvontaan hieman harvempi.

Ammattiyhdistysliike ja Ahtisaari uskottavimmat työllisyyden puolustajat

Työmarkkinailmastotutkimuksessa on kysytty myös suomalaisten arviota yhteiskunnallisten toimijoiden työstä työttömyyden vähentämiseksi. Suomalaisten mielestä vakavimmin työttömyyttä vastaan taistelee edelleen ammattiyhdistysliike; näin uskoo 53 prosenttia vastaajista. Erityisen voimakkaasti ammattiyhdistysliikkeen toimintaan työttömyyden vähentämiseksi uskovat nuoret ja Suomen Yrittäjät ry:n jäsenet. Suomen Yrittäjien jäsenistä peräti 71 prosenttia ja alle 25-vuotiaista 67 prosenttia uskoo ay-liikkeen toimivan vakavissaan työllisyyden parantamiseksi.

Seuraavaksi voimakkaimmin työttömyyttä vastaan on kansalaisten mielestä noussut presidentti Martti Ahtisaari, jonka 44 prosenttia kansalaisista uskoo tehneen vakavaa työtä työllisyyden hyväksi. Paavo Lipposen hallitukseen (38 %) ja työnantajiin (37 %) työttömyyden torjujina uskoo reilu kolmannes kansasta.

Vielä viime syksynä kansalaiset vaikuttivat alistuneen suurtyöttömyyden edessä, mutta tulevaisuudenusko näyttää olevan palaamassa. Vain Suomen Pankkia arvioidaan vieläkin kriittisemmin kuin viime syksynä; ainoastaan neljännes suomalaisista uskoo Suomen Pankin toimineen tosissaan työttömyyden vähentämiseksi. Kaikkein eniten on puolen vuoden aikana kasvanut presidentti Martti Ahtisaaren uskottavuus työttömyyden torjujana. ( Kuvio 2 .)

Erityisesti työttömien näkökulmasta tilanne näytti vielä viime syksynä lohduttomalta. Nyt työttömät antavat ammattiyhdistysliikkeelle jopa työllisiä parempaa palautetta: peräti 58 prosenttia arvioi ammattiyhdistysliikkeen toimineen vakavissaan työttömyyttä vastaan. Seuraavaksi vankimmin myös työttömät uskovat presidentti Ahtisaareen, jonka uskottavuus työttömien silmissä on tosin hieman heikompi kuin työssä olevien. Työttömistä Ahtisaareen uskoo kaksi viidestä.

Tutkimuksessa selvitettiin edelliskertojen tapaan myös suomalaisten suhtautumista eräisiin työmarkkinapoliittisiin ehdotuksiin. Kansalaiset ovat varsin yksimielisiä (89 %) siitä, että työntekijöillä tulisi lyhyissäkin työsuhteissa olla sama sosiaaliturva kuin kuin pysyvissäkin työsuhteissa työskentelevillä. Peräti 59 prosenttia suomalaisista on ehdottomasti tätä mieltä. Lähes yhtä yksimielisiä (82 %) kansalaiset ovat siitä, että työsuhteen vähimmäisehdoista on sovittava työehtosopimuksin, sillä yskittäinen työntekijä ei pysty tasavertaisesti sopimaan palkastaan työnantajan kanssa. Enemmistö suomalaisista (54 %) ei myöskään antaisi työnantajalle oikeutta palkata väkeä työehtosopimuksia heikommilla työehdoilla, vaikka työntekijä itse olisi tähän suostuvainen.