| Uutta
työvoimaa palkattu kahdelle kolmesta SAK:laisten työpaikasta Työpaikoilla varauduttu kehnosti työelämän muutoksiin |
 |
Uutta työvoimaa on tänä vuonna palkattu kahdelle kolmesta SAK:laisesta työpaikasta (67 %). Noin joka neljännellä (27 %) työpaikalla on lomautettu tai irtisanottu työvoimaa. Työvoiman palkkaaminen on edellisvuodesta lisääntynyt, irtisanomiset ja lomautukset taas hiukan vähentyneet. Edelleen noin joka kuudennella (15 %) työpaikoista on vuoden aikana sekä irtisanottu tai lomautettu että palkattu uutta työvoimaa. Tyypillisintä tämä työvoiman kierrättäminen on sähkö- (29 %) ja rakennusalalla (28 %). Yhteistoiminta työpaikoilla sujuu aiempaa paremmin. Yhteistyö työpaikoilla heikentyi laman aikana aina kevääseen 1994, sen jälkeen parani selvästi vuosi vuodelta aina vuoteen 1998. Viime vuosina yhteistyön paraneminen on jatkunut hitaampana. Paikallinen sopiminen työpaikoilla lisääntyy edelleen, tosin varsin hitaasti. Työpaikkatason sopimuksia on tehty lähes joka toisella työpaikalla. Palkoista on sovittu noin joka neljännellä (29 %) työpaikalla, samoin työajoista (24 %). Sekä palkoista, että työajoista on sovittu 13 prosentilla työpaikoista. 14 prosentilla työpaikoista paikallinen sopiminen on aiheuttanut soveltamisongelmia. Aiempien tutkimusten mukaan valtaosa näistä ongelmista liittyy työn pisteytykseen, työvauhdin määrittelyyn sekä työnantajan tulkintaetuoikeuteen ristiriitatilanteissa. Tiedot käyvät ilmi SAK:n luottamusmiestiedustelusta. Tiedusteluun vastasi syys-lokakuussa 465 ja maalis-huhtikuussa 487 SAK:laista pääluottamusmiestä. Kyselyllä seurataan mitä SAK:laisilla työpaikoilla vuoden aikana on tapahtunut ja minkälaista kehitystä työpaikoilla on odotettavissa. Suomalaiset yritykset eivät ole erityisen hyvin valmistautuneet mm. uuden teknologian ja työvoiman sukupolvenvaihdoksen mukanaan tuomaan työelämän muutokseen. SAK:laiset pääluottamusmiehet antavat välttävän arvosanan yritysten varautumisesta henkilöstön kehittämiseen sukupolven vaihdoksen kynnyksellä, suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Varautumisesta henkilöstön kehittämiseen vuoden aikavälillä luottamusmiehet antavat arvosanaksi 6,3. Varautuminen vuotta pidemmällä aikavälillä saa arvosanaksi 6,1. Parhaat arvosanat annetaan yksityisillä palvelualoilla ja huonoimmat teollisuudessa. Lakisääteiset henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat ovat työpaikoilla usein tekemättä. Luottamusmiesten mukaan suunnitelmat löytyvät varmuudella 55 prosentilta yli 30-hengen työpaikoista, vaikka niiden tekoon velvoittava laki on ollut voimassa jo yhden sukupolven ajan. Huonoin tilanne on teollisuudessa. Luottamusmiesten mukaan suunta työpaikoilla on kohti laajempia tehtäväkokonaisuuksia, laajempaa tulosvastuuta sekä yksilö- ja ryhmäkohtaisia palkanlisiä. - Henkilöstöpolitiikan onkin nykyistä voimakkaammin tuettava niitä taitoja, joita tämä kehityssuunta edellyttää, kuten moniammatillisuutta ja ammatillisia yleisvalmiuksia, toteaa SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen. - Kun yhteistyö on vuosien saatossa parantunut, pitkäkestoisen alakohtaisen ja ohjelmallisen muutosstrategian yhteisöllinen hahmottaminen ei varmasti ole ylivoimainen tehtävä. Tähän asiaan tulisi lähivuosina keskittyä, silla sopeutuminen uuden teknologia tuomiin muutoksiin ja osaamisen turvaaminen on entistä suuremmassa määrin työpaikkojen omalla vastuulla. Tämä tavoite on sisällytetty myös EU:n työllisyyspolitiikan suuntaviivoihin. SAK:laiset pääluottamusmiehet arvioivat yritysten rekrytointivaikeudet suuremmiksi kuin työnantaja itse. Joka toisella työpaikalla on luottamusmiesten mukaan ollut viimeisen puolen vuoden aikana ollut vaikeuksia löytää pätevää työntekijää johonkin tehtävään. Syynä on luottamusmiesten mukaan usein yrityksen tiukka henkilöstöpolitiikka – työvoimatarvetta ei haluta tyydyttää palkkaamalla uusia työntekijöitä vaan edellytetään työn hoituvan olemassa olevalla henkilöstöllä. Monesti työvoimapulaa valittavilla aloilla onkin käytössä myös uuden työvoiman rekrytointikielto kaikkeen suorittavaan työhön. Luottamusmiehet arvioivat epätyypillisten työsuhteiden tulevaisuudessa edelleen lisääntyvän, vaikka tämän tiedustelun mukaan kasvu näyttäisi ainakin väliaikaisesti tyrehtyneen. Tällä hetkellä työsuhteista noin neljännes on osa- ja/tai määräaikaisia. Vähiten epätyypillisiä työsuhteita on teollisuudessa (n. 10 %). Teollisuuden piirissä epätyypilliset työsuhteiden ei uskota lisääntyvät, vaikka ruuhkia sielläkin uskotaan jatkossa yhtä enemmän hoidettavan tilapäisellä työvoimalla. Lisätietoja:
|
|
  |
|