Perusoikeudet sitovina EU:n perustamissopimukseen
– Määräenemmistöpäätöksiä lisättävä

 
SAK STTK AKAVA
Toimituksille
1.12.2000

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja AKAVA vaativat EU:n perusoikeuskirjan hyväksymistä ja voimaan saattamista oikeudellisesti sitovalla tavalla ensi viikolla pidettävässä Nizzan huippukokouksessa. Tämän lisäksi peruskirjan sisältöä tulisi parantaa niin, että siinä selkeästi mainittaisiin rajat ylittävät järjestäytymis-, sopimus- ja lakko-oikeudet.

Palkansaajakeskusjärjestöjen puheenjohtajat Lauri Ihalainen, Mikko Mäenpää ja Risto Piekka luovuttivat tänään pääministeri Paavo Lipposelle yhteisen kannanoton EU:ta uudistavan hallitusten välisen konferenssin ja Nizzan huippukokouksen asioihin. Kannanotossa painotetaan perusoikeuksia ja unionin päätöksenteon uudistamista.

Järjestöjen mielestä Nizzan huippukokouksen on pystyttävä riittäviin uudistuksiin, jotta unioni voisi säilyä toimivana ja tehokkaana myös itä-laajentumisen jälkeen. Jokaisen jäsenvaltion tulee säilyttää oma komissaarinsa. Komission vahvaa asemaa tulee painottaa, sillä vahva komissio on kaikkien jäsenmaiden etu. Myös ministerineuvoston äänten uudelleen painottamisessa pitää säilyttää pienten ja suurten maiden tasapaino. Lisäksi kaikissa päätöksenteon malleissa tulee saada vähintään puolet jäsenvaltioista ratkaisujen taakse.

Talous- ja sosiaalikomitean jäsenmäärän tulee olla sama kuin alueiden komitean. Molempien komiteoiden jäsenmäärää tulee lisätä laajentumisen myötä.

Päätöksenteon tehokkuuden kannalta määräenemmistöpäätöksien lisääminen nykyiseen verrattuna on palkansaajajärjestöjen mielestä kannatettavaa. Määräenemmistöpäätöksiin tulisi siirtyä pääsääntöisesti mm. työ- ja sosiaalipolitiikassa, syrjintäkysymyksissä ja kansalaisten liikkumista koskevissa kysymyksissä.

SAK:n, STTK:n ja AKAVAn mukaan unionin toiminnan ja päätöksenteon tulisi pysyä mahdollisimman yhteisöllisenä. Ns. tiivistetty yhteistyö voi tarjota mahdollisuuden jäsenvaltioiden yhteisölliselle toiminnalle hallitustenvälisyyden sijaan. Tiivistetystä yhteistyöstä ei kuitenkaan saa tulla keinoa välttää tai alittaa unionin yhteisiä työ- ja sosiaalialan vähimmäistasoja eikä siitä saa aiheutua kilpailun vääristymiä. Siksi peruskirjan tiivistettyä yhteistyötä koskeviin yleisiin periaatteisiin tulisi lisätä, että se ei saa estää työelämän ja sosiaalisen suojelun korkeaa tasoa.

Järjestöt toivovat, että unionin tulevaisuuden kysymyksistä jatketaan vastaisuudessakin laajaa ja ennakkoluulotonta keskustelua sekä kotimaassa että EU-tasolla.