SAK ry
Kansainvälinen osasto
Jääskeläinen/tak
1.11.2000
SAK:n valtuusto 24.–25.11.2000
Kiljava

Pohjoisten alueitten neuvosto

Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueitten ay-neuvosto perustettiin Luulajassa maaliskuussa 1998. Siihen tulivat mukaan Suomesta Oulun ja Lapin läänit, Ruotsista Norrbottenin ja Västerbottenin läänit sekä Norjasta Nordlandin, Tromsön ja Finnmarkin läänit (fylket). Neuvosto on avoin kaikille Euroopan Ammatillisen Yhteisjärjestön EAY:n jäsenjärjestöille ja näiden jäsenliitoille eli Suomesta SAK:lle, STTK:lle ja AKAVA:lle sekä myös Ruotsista ja Norjasta toimihenkilöjärjestöille ja akateemisille.

Neuvoston maantieteellinen pohja on laajempi kuin aiemmassa pohjoiskalottiyhteistyössä, koska myös Oulun lääni ja Västerbotten ovat mukana. Tämä mahdollistaa yhteistyön Perämeren kaarella, joka on koko Euroopan tärkeimpiä perusteollisuuden ja tietotuotannon keskittymiä ulottuen rannikkoa pitkin Raahesta Oulun, Kemin, Tornion ja Luulajan kautta Uumajaan.

Venäjällä ja monien ongelmien koettelemalla Murmanskin alueen ay-liikkeellä on neuvostossa tarkkailijan asema, ja se onkin osallistunut neuvoston toimintaan puheenjohtajatasollaan, muun muassa viimeksi Rovaniemen konferenssissa lokakuussa 2000. EAY:n alueneuvostosäännöt eivät mahdollista venäläisten täysjäsenyyttä.

Pohjoisten alueitten neuvosto on ollut EAY:n virallisesti tunnustama "ITUC" (yksi 37:stä) vuoden 1999 alkupuolelta. Tämä on merkinnyt, että neuvosto on kahdesti osallistunut EAY:n alueneuvostojen konferenssiin. Sen lisäksi se on yksi viidestä EAY:n alueneuvostosta, joka on mukana työvoiman liikkuvuutta koskevassa ja EU:n rahoittamassa hankkeessa, jonka puitteissa on toistaiseksi järjestetty kaksi seminaaria Brysselissä.

Neuvoston puheenjohtajana on toiminut Ruotsin LO:n Luulajan piirisihteeri Mauritz Eliasson ja sihteerinä Norjan Nordlandin piirisihteeri Øivind Silåmo. Suomalaisena työvaliokunnan jäsenenä on toiminut SAK:n Oulun aluepalvelukeskuksen johtaja Seppo Partinen. Työvaliokuntaa laajempi hallitus (12 jäsentä) on kokoontunut kahdesti vuodessa.

Neuvosto on ollut selkeästi SAK-LO-järjestöjen vetämä, mikä saattaa johtua siitäkin, että vain näillä on aluetoimistoja maiden pohjoisosissa. Suomesta STTK ja AKAVA ovat olleet kiitettävän aktiivisia. Olisi toivottavaa, että myös Ruotsin ja Norjan toimihenkilö- ja akateemiset järjestöt TCO, SACO-SR ja AF aktivoituisivat.

SAK-laisesta näkökulmasta on tärkeätä, että jäsenliitot ovat ottaneet ja ottavat osaa neuvoston toimintaan. Työvoiman liikkuvuus pohjoisilla alueilla muun muassa rakennus-, sähkö- ja metalli- ja elintarvikealalla on huomattavaa. Lisäksi sekä Tornionjokilaaksossa että Tenojokilaaksossa on yhdistettyjä kunnallisia palveluja Suomen ja Ruotsin välillä sekä lukuisia niin sanottuja rajatyöläisiä, jotka asuvat yhdessä ja tekevät työtä toisessa maassa.

Pohjoisten alueitten erityisluonne, Perämeren kaaren merkitys ja EU:n tavoitteekseen ottama pohjoinen ulottuvuus ovat teemoja, jotka ovat puhuttaneet neuvostoa sen tähän asti järjestämissä konferensseissa Oulussa marraskuussa 1998 ja Rovaniemellä lokakuussa 2000. Näiden konferenssien keskusteluille on ollut leimallista talous- ja elinkeinopoliittinen suuntautuminen ja käytännöllinen lähestymistapa. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa.

Neuvoston puheenjohtaja Mauritz Eliasson, joka kaksikielisenä tornionlaaksolaisena on voinut suuresti vaikuttaa toiminnan suuntautumiseen, jää eläkkeelle vuodenvaihteessa. Myös Suomen puolella on samasta syystä tapahtuvia henkilövaihdoksia lähiaikoina.