Voimat keskitettävä tuloratkaisun läpivientiin

 
Toimituksille
23.11.2000

Tanskan palkkaratkaisuista on liikkunut tänään vääriä tietoja. Tanskassa on sovittu neljävuotisesta sopimuksesta, joka tuli voimaan maaliskuun alusta tänä vuonna. Keskitetysti on sovittu n. yhden prosentin suuruisesta korotuserästä, joka käytetään mm. työajan lyhentämiseen yhdellä päivällä joka vuosi. Suomalaisesta näkökulmasta rohkea työajan lyhennysohjelma syntyi yleislakon jälkeen. Tämän lisäksi liitot ovat sopineet n. 2,5 prosentin vähimmäispalkkojen korotuksista. Työpaikoilla sovitaan vähimmäispalkkakorotusten siirtämisestä myös yleiskorotuksiin. Lopputuloksena on n. 3,5 prosentin ansioiden nousu.

Miksi meidän pitäisi vilkuilla Tanskaan? Suomen viime vuosien sopimusmalli on toiminut varsin hyvin. Keskitetyissä tuloratkaisuissa on päästy yli kahden prosentin todellisen ostovoiman kasvuun. Ensi vuonna näyttäisi olevan mahdollista ostovoiman kolmen prosentin nousu. Palkansaajakunnan tasainen ostovoiman kasvu on meillä yhdistynyt hyvään työllisyyskehitykseen: vuodesta 1995 on syntynyt 300 000 nettotyöpaikkaa.

Suomalainen palkkamalli on toteuttanut solidaarisuuden periaatetta. Palkankorotusten markkapainotteisuus ja tasa-arvoerät ovat huolehtineet myös matalilla palkoilla ja naisvaltaisilla aloilla työskentelevien reaaliansioiden noususta.

Uusien tulomallien rakentelun sijaan nyt pitäisi keskittyä nykyisen sopimuksen edistämiseen. Niin kauan kuin liittosopimuksia ei ole syntynyt kattavasti, tämän vuoden tupokarhu on kaatamatta eikä uusia pyyntejä kannata rakennella. Liittoneuvotteluiden tukemiseen tarvittaisiin myös TT:n ja Palvelutyönantajien panosta.