Toimituksille
15.11.2000
- Nyt on aika käydä asiallinen ja
kiihkoton keskustelu siitä, kuinka lisäenergiantarve maassamme tyydytetään ja millä
keinoilla Suomi vähentää kasvihuoneilmiötä aiheuttavia hiilidioksidipäästöjään.
SAK edellyttää, että maan hallitus tuo oman energiapoliittisen linjauksensa
kansalaiskeskustelun pohjaksi sekä todelliset vaihtoehdot eduskunnan päätettäväksi.
Vuoteen 2015 mennessä Suomeen tarvitaan arviolta 4000 megawattia eli lähes 30 prosenttia
uutta voimalaitostehoa. Lisäksi vanhoja voimalaitoksia on korvattava uusilla.
Lisäenergian tarve on siis kiistaton, mikäli kansalaisten hyvinvoinnista,
työllisyydestä ja myönteisestä talouskehityksestä aiotaan pitää kiinni, sanoo SAK:n
apulaisosastopäällikkö Matti Viialainen.
Viialaisen mukaan Teollisuuden Voiman
hakemus selkeyttää tilannetta ja luo hyvän pohjan tarvittavalle keskustelulle. Hakemus
merkitsee, että ydinvoiman lisärakentaminen on yksi käytettävissä oleva vaihtoehto
energiahuollon turvaamisessa pitkälläkin aikavälillä. Lisäydinvoima helpottaisi
Kioton ilmastosopimuksen velvoitteiden täyttämistä. Kivihiileen verrattuna ydinvoiman
käyttö hidastaisi ilmaston lämpenemistä ja rajoittaisi kasvihuonepäästöt Suomen
osalta vuoden 1990 tasolle.
- Hakemuksen myötä poistuu myös
epävarmuus siitä ovatko teollisuus ja sähköntuottajat valmiita sijoittamaan
lisäydinvoimaan ja maksamaan sen rakentamisen omilla varoillaan. Fortum Oyj:n
osallistuminen hankkeeseen onkin hakemuksen uskottavuuden kannalta merkillepantava asia,
Viialainen toteaa.
- Energia- ja ilmastopolitiikassa
tarvitaankin kokonaisratkaisu, jossa otetaan huomioon sekä ympäristö-, työllisyys-,
huoltovarmuus- että turvallisuusnäkökohdat. Lähtökohtana tulee olla, että Suomi
toimii ilmaston lämpenemistä vastaan tehostamalla edelleen energian säästötoimia,
edistämällä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä ja vähentämällä kivihiilen
polttamista, Viialainen painottaa.
Lisätietoja:
apulaisosastopäällikkö Matti Viialainen, 040 760 6250
|