SAK tavoittelee noin kolmen prosentin kasvua palkansaajien ostovoimaan

 
Toimituksille
24.10.2000

SAK:n hallitus vahvisti tiistaisessa kokouksessaan järjestön ostovoimatavoitteet käynnissä olevalle tulokierrokselle. SAK:n tavoitteena on vakaan taloudellisen kasvun, myönteisen reaaliansiokehityksen sekä työllisyyden tukeminen. SAK painottaisi korotukset nimenomaan pieni- ja keskituloisille, jolloin myös myönteiset seurausvaikutukset kotimaiseen kysyntään ja työllisyyteen ovat suurimmat.

Tulopoliittisen selvitystoimikunnan laskelmat osoittavat, että palkansaajien ostovoiman kasvu jää tänä vuonna lähelle nollaa. Palkkojen osuus kansantuotteesta on ennätyksellisen alhaalla samalla kun yritysten kilpailukyky erinomainen ja tulosnäkymät hyvät. Tämän vuoden huono ostovoimakehitys ja samaan aikaan yritysten hyvä kannattavuus antaa perusteet SAK:lla tavoitella tällä sopimuskierroksella hiukan suurempia korotuksia kuin edellisellä tupokierroksella vuonna –97.

Maltillisen korotustason perustana on indeksiehto, jolla voidaan rauhoittaa inflaatio-odotuksia ja varautua ennakoimattomiin taloudellisiin muutoksiin. SAK:n hallitus edellytti, että palkkaratkaisuun indeksiehdon ohella sisällytetään myös ansiokehityslauseke.

SAK:n tavoitteena on kahden vuoden sopimuskauden aikana noin kolmen prosentin vuotuinen ostovoiman kasvu. Vuonna 2001 ostovoima kasvaisi noin 3 ½ prosenttia ja vuonna 2002 noin kolme prosenttia.

Ensimmäisenä vuonna huomattava osa ostovoiman kasvusta syntyy jo päätettyjen verokevennysten kautta. Toisena vuonna palkkaratkaisun osuus ostovoiman kasvusta olisi suurempi. Ensimmäinen palkankorotus tulisi voimaan 1.1.2001, toinen vuoden 2002 alussa.

SAK:n tavoittelee 330 markan yleiskorotusta kuukausipalkkoihin ja kahden markan korotusta tuntipalkkoihin vuosina 2001 ja 2002. Vuonna 2001 palkkaratkaisuun sisältyisi lisäksi 0,7 prosentin liittoerä sekä 0,4 prosentin tasa-arvoerä, joiden käytöstä sovittaisiin alakohtaisesti. Tasa-arvoerän määrittelyssä huomioitaisiin alan matalapalkkaisuus ja naisvaltaisuus, jolloin naisvaltaisella matalapalkka-alalla sen vaikutus voisi olla lähellä prosenttia.

Vuonna 2002 liittoerän vaikutus olisi keskimäärin 0,4 prosenttia. SAK on lisäksi lähtenyt siitä, että koko vuodelle 2002 kaavailtu verokevennyspotti käytettäisiin inflaatiotarkistuksen ohella työmatkakulujen 3000 markan omavastuuosuuden poistamiseen.

Sopimuskorotusten kustannusvaikutus kansantaloudessa olisi ensi vuonna noin 3,8 prosenttia ja vuonna 2002 noin kolme prosenttia.

Yhteensä SAK:n tavoittelema palkka- ja veroratkaisu toisi ensi vuonna 11 000 markan kuukausituloilla palkansaajan kukkaroon noin 411 markkaa kuukaudessa. SAK:laisen perheen käteen jäävä tulo kasvaisi ensi vuonna keskimäärin noin 887 markalla kuukaudessa

Vuonna 2002 vastaavilla 11 000 markan kuukausituloilla käteen jäävä tulo kasvaisi noin 352 markalla kuukaudessa. SAK:laisessa keskivertoperheessä kulutukseen jäisi lisää noin 708 markkaa kuukaudessa.