SAK:n keskeiset tavoitteet sopimuskierroksella 2001–2002

 
Toimituksille
2.10.2000

SAK:n hallitus käsitteli 2.10. kokouksessaan järjestön tavoitteita syksyn 2000 sopimuskierrokselle. Hallitus asetti tavoitteeksi noin kaksivuotisen tulopoliittisen kokonaisratkaisun aikaansaamisen joulukuun alkuun mennessä. Keskusjärjestöjen neuvottelutulos olisi näin ollen saatava valmiiksi marraskuun alkuun mennessä.

Työllisyys- ja koulutuspaketti

SAK pitää tärkeänä, että seuraavalla sopimuskierroksella myönteistä työllisyyskehitystä voidaan edelleen vahvistaa. Tähän voidaan päästä sisällyttämällä sopimusratkaisuun ns. työllisyys- ja koulutuspaketti. Samalla nämä työllisyyttä ja työelämän kehittämistä koskevat laatutavoitteet muodostavat kokonaisuuden, jonka päämääränä on reilu ja inhimillinen työelämä.

Elinikäinen oppiminen osaksi työelämää

Tärkeimmät syyt työllistymisongelmiin ja työvoimakapeikkoihin piilevät useiden selvitysten mukaan nimenomaan työntekijöiden osaamisessa ja ammattitaidossa. Siksi SAK nostaakin tällä tulokierroksella keskeiseksi tavoitteeksi elinikäiseen oppimiseen liittyvät kysymykset.

Elinikäistä oppimista koskevat tavoitteet pyrkivät parantamaan työntekijöiden mahdollisuuksia lisätä ammattitaitoaan. Koulutusvakuutuksen kolmannen vaihteen toteutuminen turvataan aikuiskoulutuksen määrärahoja lisäämällä. Ammattitutkintojen suorittamismahdollisuuksia parannetaan. Eri aloille laaditaan henkilöstön kehittämis- ja koulutussuunnitelmat ja lisätään työnantajan vastuuta henkilöstön kouluttamisesta. Perustetaan yrityskohtaisia koulutusrahastoja.

Työssä jaksaminen

Työllisyysasteen nostaminen hallituksen tavoittelemaan 70 prosenttiin työvoimasta edellyttää, että työntekijät jaksavat työelämässä nykyistä pidempään. Työssä jaksamista tuetaan mm. työpaikkatason yhteistoimintaa parantamalla. Vuorotteluvapaakokeilua jatketaan. Pätkätyökierteessä olevien aseman helpottamiseksi annetaan suositus määräaikaisten työsuhteiden vakinaistamisesta ja vähimmäistyöajasta sekä taataan pätkätyöläisille oikeus vuosilomaan. Ylityövalvontaa tehostetaan. Työaikaa lyhennetään muuttamalla helatorstain jälkeinen lauantai palkalliseksi vapaaksi. Sairausajan palkka alle kuukauden työsuhteissa lisätään sopimuksiin, joista se vielä puuttuu.

Lapsiperheiden hyvinvointia parannetaan sekä työelämän inhimillisyyttä lisäämällä että toimilla, joilla pyritään tasapuolistamaan perhevapaiden käyttöä ja niistä aiheutuvia kustannuksia.

Luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantaminen

Työyhteisöjen kehittämistyölle luodaan edellytyksiä työntekijöiden oikeuksia lisäämällä sekä turvaamalla luottamushenkilöille nykyistä paremmat toimintaedellytykset. Luottamusmiehille maksettavia korvauksia nostetaan ja luottamusmiesten ajankäyttömahdollisuuksia parannetaan huolehtimalla sijaisjärjestelyistä. Luottamusmiesten toiminta mahdollistetaan myös pienillä työpaikoilla. Luottamusmiehille taataan asianmukaiset työvälineet: kännykkä ja mikro (nettiyhteys).

Valtiovallan toimenpiteet

Osana työllisyyspakettia tarvitaan valtiovallan toimia asuntotuotannon lisäämiseksi. Asuntotuotantoa lisätään uutta työvoimaa tarvitsevilla paikkakunnilla ja arava- ja korkotukiasunnot saatetaan myös keskituloisten palkansaajien ulottuville.

Työsuojelupiirien resursseja lisätään tuntuvasti.

Heinäkuussa 2000 toteutettiin yksityisen työnantajan alimman kansaneläkemaksun alentaminen 0,4 prosentilla. Tasavertaisen kilpailutilanteen ja julkisen sektorin työllistämisedellytysten vuoksi myös kunta- ja valtiotyönantajien keva-maksuja alennetaan.

Ostovoima

Pennimääräisen yleiskorotuksen lisäksi palkkoja korotetaan liittoerällä ja tasa-arvoerällä. Liittoerä antaa alakohtaista sovellutusvaraa, ja se on suurempi kuin aikaisemmissa tupoissa. Tasa-arvoerä määräytyy erityisesti alan matalapalkkaisuuden ja naisvaltaisuuden mukaan.

Sopimukseen sisältyy indeksiehto ja ansiokehityslauseke.

Keskusjärjestöt sopivat tulos- ja voittopalkkioiden sekä henkilöstörahastojen käyttöönoton pelisäännöistä ja edistävät näiden yleistymistä mm. yhteisellä koulutusaineistolla.

Ostovoimatavoitteen toteutumista tuetaan hallituksen veroratkaisulla, joka työllisyystavoitteen saavuttamiseksi painotetaan pieni- ja keskituloisiin. Työmatkakuluvähennyksen omavastuu poistetaan työssäkäynnin tukemiseksi.

Työttömyysturvaan tehdään tasokorotus.

Jatkuvan neuvottelun asiat

Näiden sopimuskierrostavoitteiden lisäksi on jatkuvan neuvottelun kulttuuria työmarkkinajärjestöjen välillä vahvistettava edelleen. Jatkuvien neuvottelujen piiriin kuuluvat erityisesti ammatilliseen osaamiseen ja työvoimapolitiikkaan liittyvä yhteistyö, eläkepolitiikka sekä työyhteisöjen kehittämiseen ja tasa-arvon edistämiseen liittyvä yhteistyö.