Itälaajeneminen merkitsee suurta muutosta työmarkkinoilla

 
Toimituksille
4.9.2000

Suomessa on valmistauduttu puutteellisesti EU:n itälaajenemiseen. Viron, muiden Baltian maiden ja Puolan tulo yhteisten työmarkkinoiden piiriin merkitsee huomattavaa muutosta, johon ei juurikaan ole varauduttu.

Tuoreen Viro-tutkimuksen tulokset vahvistavat, että yhteisten työmarkkinoiden toteutuessa Suomeen kohdistuu huomattava ulkomaisen työvoiman kiinnostus. Kun uusissa hakijamaissa palkkataso on kymmenesosa Suomen palkkatasosta, on kiinnostus Suomen työmarkkinoita kohtaan ymmärrettävää.

Itämeren ympärille muodostuu aikaa myöten vahva yhteinen talousalue, johon myös yhteiset työmarkkinat kuuluvat. Työvoiman vapaata liikkuvuuden vaikutuksia arvioittaessa voi esimerkin hakea Suomen ja Ruotsin tilanteesta 1960-luvulla, jolloin peräti 300.000 suomalaista muutti Ruotsiin töihin. Suomessa oli tällöin kasvavan työttömyyden uhka ja Ruotsissa työvoimapula.

Pidemmällä aikavälillä yhteiset työmarkkinat ja koko itälaajeneminen ovat positiivisia kehityssuuntia, jos niihin oikein valmistaudutaan. Ulkomaalaisten työntekijöiden laajamittainen Suomeen tulo edellyttää kuitenkin koko suomalaiselta yhteiskunnalta aikamoista asennemuutosta. Se ei tapahdu hetkessä.

Onkin välttämätöntä, että työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen varaudutaan riittävän pitkin siirtymäajoin. Muutoin seurauksena voi olla kaaos ja kova vastakkainasettelu suomalaisen ja ulkomaisen työvoiman välillä. Suomen hallituksen tulisikin tässä asiassa nopeasti selkiinnyttää omaa linjaansa.

Suomessa tarvitaan avointa keskustelua ja laajaa valmistautumista itälaajenemisen käytännön seurauksiin mm. työmarkkinoilla ja sosiaaliturvassa. Tähän työhön tulisi hallituksen antaa oma panoksensa, mihin myös mm. viime keväänä valmistunut SITRA:n raportti kehotti.

Suomalainen työelämän säännöstö tulee tarkistaa niin, että se takaa myös ulkomaalaisille työntekijöille vähimmäistyöehdot. Työsopimuslain uudistus on myös tältä kannalta katsoen välttämätön ja kiireellinen. Työehtosopimusten vähimmäissuojaa ja yleissitovuutta koskevat säännökset on saatava valmiiksi, jotta olisimme kypsiä ottamaan vastaan kasvavan ulkomaisen työvoiman. Tässä mielessä tutkimus antaa ajattelemisen aihetta myös ajankohtaiseen keskusteluun.