Satsaukset tietotekniikkaan parasta aluepolitiikkaa

 
Toimituksille
30.8.2000

SAK on huolissaan Suomen kilpailukyvystä tietoyhteiskuntakehityksen suhteen. Valtioneuvostolle tänään jättämässä kirjelmässään SAK toteaa, että uuden tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotolla ja sen hyödyntämisellä on keskeinen merkitys Suomen talouskehitykselle. Vaikka Suomi on monilta osin tietoyhteiskuntakehityksen kärkimaita, on jo nähtävissä merkkejä kehitystä hidastavista tekijöistä. Tällaisia ovat mm. suuret erot uuden tieto- ja viestintätekniikan sekä tietoverkkoyhteyksien yleisyydessä eri väestöryhmien ja alueiden välillä ja puutteet työntekijöiden jatko- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksissa.

Ruotsissa on ryhdytty merkittäviin tietoyhteiskuntakehitystä edistäviin toimenpiteisiin. Valtio on Ruotsissa mukana rakentamassa koko maan kattavaa laajakaistaverkkoa ja se on tukenut kansalaisten tietokonehankintoja. Jotta Suomi olisi tietoyhteiskuntakehityksessä jatkossakin kilpailukykyisellä tasolla myös naapurimaamme suhteen, olisi SAK:n mielestä nyt syytä ryhtyä pikaisesti toimeen. Tietoyhteiskunnan edistämiseksi tarvitaan sekä yhteiskunnan infrastruktuuriin että kansalaisten osaamiseen ja laitevarantoon vaikuttavia toimenpiteitä. Nämä voidaan SAK:n mukaan rahoittaa mm. osalla Soneran tulevista myyntituotoista.

SAK esittää, että valtioneuvosto ryhtyisi kiireellisesti seuraaviin toimenpiteisiin tietoyhteiskunnan edistämiseksi:

• Tieto- ja viestintätekniikan nopea kehittyminen vaatii digitaalista lukutaitoa ja jatkuvaa kouluttautumista. Koulutuksella on keskeinen työllistymistä edistävä merkitys niin Tilastokeskuksen työnantajakyselyn kuin tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunnan kesäkuussa julkistetun raportinkin mukaan. Työvoimakoulutuksen määrärahoja on kuitenkin Suomessa viime vuosina supistettu ja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan osoitettujen määrärahojen osuus laskenut.

Mahdollisuuksia lisäkoulutukseen ja työssäoppimiseen olisi SAK:n mukaan kasvatettava mm. lisäämällä määrärahoja sekä työnantajien velvoitteita ja kannusteita. Myös koulutusvakuutusjärjestelmää olisi kehitettävä helpottamalla työttömien hakeutumista ammatilliseen koulutukseen ja varaamalla riittävät voimavarat työssäolevien omaehtoiseen aikuiskoulutukseen.

Kaikkien kansalaisten omaehtoista uuteen tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvää koulutusta olisi edistettävä mm. kasvattamalla vapaan sivistystyön oppilaitoksille (mm. kansalais-, työväen- ja kansanopistoille) suunnattuja tietoyhteiskuntahankkeisiin varattuja valtionavustuksia.

• SAK pitää koko maan tasapainoisen kehityksen kannalta tärkeimpänä aluepoliittisena toimenpiteenä tällä hetkellä nopeiden tietoliikenneyhteyksien saattamista yritysten ja kansalaisten ulottuville koko maahan. Tämä edellyttää SAK:n mukaan laajakaistaverkon rakentamista kaikkiin Suomen kuntiin ja asutuskeskuksiin. Tätä Suomen kansantalouden kilpailukyvyn ja tasapainoisen alueellisen kehityksen kannalta keskeistä hanketta ei voi jättää pelkästään telealan yritysten hyväntahtoisuuden varaan.

• Kansalaisilla on myös oltava riittävästi mahdollisuuksia uuden tieto- ja viestintätekniikan hankintoihin. SAK esittää sen vuoksi selvitettäviksi myös ne verotukselliset keinot, joilla varmistetaan verkkoyhteyksien ja tietotekniikan mahdollisimman nopea sekä alueellisesti ja väestöryhmien suhteen tasa-arvoinen leviäminen kaikkiin kotitalouksiin. Kirjastoille ja kouluille on lisäksi taattava riittävät resurssit uuden tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseksi.

• SAK esittää valtioneuvoston harkittavaksi myös "Tietoyhteiskunta kaikille 2002" –teemavuoden järjestämistä. Teemavuoden aikana pyrittäisiin tiedottamaan laajasti erilaisista mahdollisuuksista päästä käyttämään uusia tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia sekä kasvattamaan niiden käyttöön liittyviä taitoja.

Lisätietoja:

• osastopäällikkö Eero Heinäluoma, puh. 09-7721 340
• apulaisosastopäällikkö Matti Viialainen, puh. 09-7721 323
• verkkotiedottaja Pauli Vento, puh. 09-7721 324 tai 040-522 3611, pauli.vento@sak.fi