| SAK:n 12
kohdan toimenpidelista työllisyyden tukemiseksi ja |
22.8.2000 |
SAK esittää 12 kohdan toimenpideohjelmaa työllisyyden tukemiseksi ja työvoimakapeikkojen voittamiseksi. Mikään SAK:ssa läpikäydyistä tutkimuksista ja selvityksistä ei tue ajatusta, että työllisyyttä ja työvoiman tarjontaa voitaisiin lisätä työttömien toimeentuloa leikkaamalla. Sen sijaan tarvittaisiin nykyistä aktiivisempaa työvoimapolitiikkaa ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaamiseksi ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemiseksi. SAK:n esittämän toimenpideohjelman kustannukset olisivat noin miljardi markkaa. Työvoimaa on edelleen hyvin saatavilla, vaikka myös rekrytointiongelmia on nopean taloudellisen kasvun myötä esiintynyt. Työvoimatoimistoissa avoinna olleista työpaikoista oli toukokuussa vaikeasti täytettäviä kuitenkin vain 4 prosenttia. Tilastokeskuksen työnantajakyselyn mukaan tärkeimmät syyt rekrytointiongelmiin liittyvät puutteelliseen ammattikoulutukseen ja työkokemukseen: kolmannes työnantajista (31 %) nimeää puutteellisen työkokemuksen rekrytointiongelmien syyksi. Erityisosaamisen puutetta valittaa 27 prosenttia. Henkilökohtaiset ominaisuudet nousevat esteeksi 22 prosentin mielestä. Sen sijaan työttömyysturvan merkitys työvoiman saatavuuteen on työnantajien mielestä vähäinen – vain joka kymmenes työnantaja ajattelee työttömyysturvan vaikeuttavan työvoiman saantia. Vuoteen 2010 mennessä nykyisestä työvoimastamme yli 800 000 poistuu työmarkkinoilta. Niin valtiovallalta kuin yrityksiltä odottaisikin suurta mielenkiintoa siihen, kuinka riittävä osaaminen turvataan myös jatkossa. SAK:n luottamusmiestiedustelu viime talvelta osoittaa kuitenkin, että valtaosalla työpaikoista varautuminen henkilöstön kehittämiseen on korkeintaan välttävää. Kiitettäväksi se arvioidaan alle 5 prosentilla työpaikoista. Suomi panostaa aktiiviseen
työvoimapolitiikkaan Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on edelleen vakava ongelma, vaikka viime vuonna syntyikin jälleen noin 74 000 uutta työpaikkaa. Työttömyysturvan porrastamiskeskustelussa unohdetaan että vaikeinta työllistyminen on pitkäaikaistyöttömille ja erityisesti työmarkkinatuelle pudonneille. Ansiosidonnaista päivärahaa saavat työllistyvät muita nopeammin ja heidän työttömyytensä on yhä lyhytkestoisempaa. Rakenteelta aikaisempaa ongelmallisempi työttömyys edellyttäisi lisäpanostuksia mm. kolutukseen. Työvoimakoulutuksen määrärahoja on kuitenkin viime vuosina supistettu ja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan osoitettujen määrärahojen osuus laskenut. Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan osoitettiin viime vuonna noin 1,2 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on selvästi vähemmän kuin useimmissa muissa OECD-maissa. Vaikka työttömyysaste oli Suomessa (10,3) viime vuonna selvästi korkeampi kuin Ruotsin (7,2) ja Tanskan (5,2), panostettiin Suomessa aktiiviseen työvoimapolitiikkaan selvästi näitä maita vähemmän. Mikäli Suomi nostaisi panostuksensa aktiiviseen työvoimapolitiikkaan Ruotsin tasolle, merkitsisi se peräti 3,5 miljardin markan lisäystä siihen osoitettuihin varoihin. Osaaminen avainasemassa SAK:n mielestä työvoimakapeikkoihin ja työllistämisen ongelmiin tulisi puuttua nimenomaan osaamista kasvattamalla. Toimenpide-esityksissään SAK mm. lisäisi määrärahoja lisäkoulutukseen ja työssäoppimiseen, lisäisi mahdollisuuksia ammattitutkinnon suorittamiseen työn ohessa ja edistäisi yrityskohtaisten koulutusrahastojen käyttöä sekä lisäisi työnantajan vastuuta ja kannusteita työpaikkakoulutuksen järjestämiseksi. SAK myös kehittäisi koulutusvakuutusjärjestelmää helpottamalla edelleen työttömien hakeutumista ammatilliseen koulutukseen sekä varaamalla riittävät voimavarat työssäolevien omaehtoiseen ammatilliseen aikuiskoulutukseen (koulutusvakuutuksen 3. vaihe). Ikääntyvien työssäjaksamista SAK tukisi työnantajien ja julkisen vallan lisätoimin. Lisäksi SAK esittää mm. asuntotuotannon lisäämistä kasvukeskuksissa. SAK korostaa myös, että koska työvoiman saatavuusongelmat ovat alakohtaisia ja alueellisia, on myös niiden poistamiseen tähtäävien toimenpiteiden oltava sellaisia. On kuitenkin tärkeää muistaa, että Suomessa pääongelmana on edelleen kysyntään nähden liian suuri työvoiman tarjonta, ei työvoimapula. Osaamiseen ja työvoiman tarjonnan lisäämiseen tähtäävien toimenpiteiden ohella SAK parantaisi työmarkkinoiden toimivuutta mm. kehittämällä työttömien neuvontaa ja ohjausta. Työttömien ahdinkoa SAK helpottaisi lisäämällä erityisesti julkisen sektorin pysyvien työsuhteiden määrää, velvoittamalla viranomaiset tarjoamaan yhä useammalle pitkäaikaistyöttömälle työtä tai työllistymiseen johtavaa koulutusta, vakinaistamalla vuorotteluvapaajärjestelmän sekä parantamalla työttömyysturvan ehtoja. SAK esittää työttömyysturvaa kehitettäväksi siten, että se nykyistä paremmin mahdollistaisi lyhytkestoisenkin työn vastaanoton. Pätkätöissä olevien työssäoloehdon karttumista tulisi helpottaa. Soviteltua päivärahaa tulisi uudistaa siten, että lyhyet työsuhteet eivät nykyisellä tavalla leikkaisi työttömyysturvaa eivätkä johtaisi työttömyysturvan viivästymiseen. Lisäksi työssäoloehdon tulisi karttua myös yhdistelmätuen ajalta täysmääräisenä. Lisätietoja: |
|
|
|
