Toimituksille
7.8.2000

Suomen talouden vahva kasvu jatkuu. Sen ansiosta myös valtion talous on kääntynyt selvästi ylijäämäiseksi. Valtiovarainministeriö esittää, että ensi vuonna ylijäämästä noin 13 miljardia käytetään valtionvelan lyhentämiseen, kuusi miljardia työn verotuksen keventämisen ja vajaa kolme miljardia menolisäyksiin. Talousarvioehdotus merkitsee, ettei finanssipolitiikan linja ole enää yhtä kireä kuin keväisessä määrärahojen kehyspäätöksessä. SAK:n johtoryhmä käsitteli maanantaisessa kokouksessaan VM:n budjettiesitystä vuodelle 2001.

Hallitusohjelman mukaisista 10–11 miljardin veronkevennyksistä täyttyy esityksellä noin seitsemän miljardia, sillä kuluvana vuonna veronkevennys ja inflaatiotarkistus olivat alimitoitettuja. Pieni- ja keskituloiset hyötyvät kevennyksistä suhteellisesti hieman enemmän, sillä tulonhankkimisvähennystä annetaan 3000 mk:n suuruisena kaikille. Myös valtionveron alarajan nosto 66 000 markkaan sekä asteikkotarkistuksen puolittaminen ylimmässä tuloluokassa vaikuttavat oikeaan suuntaan. Tärkeää on, ettei kevennyksiä miltään osin rahoiteta palveluista tinkimällä tai sosiaaliturvaa leikkaamalla.

Rakenteellisen työttömyyden takia kevennykset pitäisi kuitenkin kohdistaa vielä rohkeammin pieni- ja keskituloisten hyväksi. Työmatkakulujen omavastuun poisto auttaisi nimenomaan pienipalkkaisia, kannustaisi työntekoon ja korvaisi myös kohonneita työmatka- ja polttoainekustannuksia. Siksi tätä SAK:n ehdotusta ei saa unohtaa budjettiriihessä eikä tehtäessä veroratkaisuja vuosille 2002 ja 2003. Kuntatyönantajan kansaneläkevakuutusmaksua on myös alennettava, jotta kunnille korvataan veromuutosten aiheuttamat menetykset ja jotta kilpailutilanne yksityisten palvelujen tuottajien kanssa ei vääristy.

Talousarvioehdotuksessa valtiovalta aikoo vetäytyä osittain työttömyysturvan rahoitusvastuustaan. Työttömyysvakuutuksen noin 150 miljoonan siirtymämaksu aiotaan jättää suorittamatta työttömyysvakuutusrahastolle. Tämä on ristiriidassa sen kanssa mitä hallitus sopi työmarkkinaosapuolten kanssa työttömyysturvan rahoituksen kokonaisuudistuksen ja ns. Emu-puskureiden yhteydessä. Sopimus ja laki edellyttävät, että valtio huolehtii myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituksesta peruspäivärahaa vastaavalta osalta.

Erityisen huolissaan SAK on aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen ja työssäoppimisen määrärahoista. Tarkoitukseen varatut määrärahat ovat puolittuneet vuodesta 1997, vaikka elinikäinen oppiminen ja työelämän jatkuva muutos edellyttävät nimenomaan panostamista osaamiseen ja ammattitaidon kehittämiseen myös perinteisissä työntekijäammateissa. Näyttää siltä, että yliopisto- ja esiopetusta kehitetään osittain ammatillisen koulutuksen kustannuksella.

Valtiovarainministeriö etsii vääriä lääkkeitä työvoiman tarjontaongelmiin. Työttömyysturvan heikennysesitysten sijaan huolta tulisi kantaa työttömien kasvavasta köyhyysongelmasta. Työvoiman tarjonnan lisäämiseksi lisävoimavaroja tarvitaan aikuisten ammatilliseen lisäkoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja työllisyys- sekä asuntotuotantomäärärahoihin.

Tuloratkaisun esteet raivattava

Työllisyyttä tukevan ja vakaan talouskehityksen kannalta ratkaisevaan asemaan nousee nyt syksyn tuloratkaisu. Hallituksen pitää osaltaan luoda edellytykset pitempiaikaisen kokoavan tuloratkaisun synnylle. Työsopimuslaki on annettava eduskunnalle viivyttelemättä työntekijöiden sopimusturvaa vaarantamatta eikä hallituksen tule ryhtyä budjettiriihessä yksipuolisiin toimiin työttömyysturvaa tai eläkkeitä koskevissa kolmikantaisen valmistelun piiriin kuuluvissa asioissa.