EU:n Talous- ja sosiaalikomitea:

Viron EU-jäsenyyttä vauhdittamaan neuvoa-antava komitea

 
Toimituksille
18.7.2000
Hilkka Jukarainen, SAK

Viron EU-jäsenyydelle toivotaan laajaa kannatusta Virossa ja muissa EU:n jäsenmaissa. Yhtenä keinona kannatuksen lisäämisessä olisi Viron ja EU:n yhteisen neuvoa-antavan komitean pikainen perustaminen. Siinä tulisi olla yhteiskunnallisten etu- ja muiden järjestöjen laajasti edustettuina tai näitä tulisi konsultoida. Tätä mieltä on EU:n Talous- ja sosiaalikomitea TSK Viron EU-jäsenyysneuvotteluista antamassaan lausunnossa.

Talous- ja sosiaalikomitea on EU:n elimistä ainoa, jossa työmarkkinajärjestöt ovat suoraan edustettuina. Suomalaisia työnantajien keskusjärjestöjä edustavat sekä TT että PT. Kaikki kolme palkansaajakeskusjärjestöä SAK, STTK ja AKAVA ovat niinkään Talous- ja sosiaalikomitean jäseniä. Muista etujärjestöistä mm. MTK kuuluu komiteaan. Viron EU-jäsenyyttä koskevan lausunnon keskeinen aloitteentekijä oli TT:n johtaja Filip Hamro-Drotz, joka myös esitteli lausunnon. Lausunnolla oli kaikkien suomalaisten etujärjestöjen kannatus. Se hyväksyttiinkin TSK:ssa käytännöllisesti katsoen yksimielisesti.

Virossa edistystä, resurssipula vaivaa

Lausunnon esittelypuheessaan johtaja Filip Hamro-Drotz totesi, että EU:ta ja EU-kysymyksiä ei olla vielä riittävästi ankkuroitu Viron yhteiskuntaan. – Maalla tulisi olla resursseja hoitaa näitä asioita. Virkamieskunnan ja etujärjestöjen resursseja pitäisi lisätä. Samoin maa tarvitsee voimavaroja julkisen keskustelun herättämiseen EU-kysymyksistä, sanoi johtaja Hamro-Drotz.

Lausunnossa keskityttiin paljolti Viron taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen toimivuuteen mm. työmarkkinajärjestöjen näkökulmasta. Samoin siinä käsiteltiin näiden roolia Viron kehittämisessä EU-kelpoiseksi. TSK on EU:n työmarkkina- ja kansalaisjärjestöjä edustavana toimielimenä perehtynyt laajasti aiheeseen. Se aikoo jatkossakin ylläpitää suhteitaan mm. virolaisiin työmarkkinajärjestöihin, jotta niidenkin valmiudet osallistua Viron EU-jäsenyyden valmisteluihin paranevat.

Keskeistä TSK:n lausunnossa on, että Viron yhteiskunnan perusrakenteet ovat EU:n näkökulmasta katsottuna kunnossa, mutta "yhteiskuntasuhteissa tarvitaan jatkuvaa parantamista." Taloudellisen investointien ja mm. työllisyyttä koskevien kehittämisohjelmien lisäksi Viron virkamieskunta tarvitsee EU-valmiuksien vahvistusta. TSK katsoo, että "asiat etenevät hallitustasolla erittäin nopeasti ja toimijoilla on jatkuvasti, rajalliset resurssitkin huomioon ottaen, vaikeuksia muodostaa hyvin harkittua kantaa valmisteilla oleviin kysymyksiin."

Työmarkkinajärjestöt vaikuttajia, järjestäytymisaste alhainen

SAK:n johtaja Tuulikki Kannisto huomauttaa, että työmarkkinajärjestöt unohtuvat joskus EU-neuvotteluista. Näitä kannattaisi konsultoida, sillä niillä on osaamista, jota muilla ei välttämättä ole. - Etenkin Virossa, jossa resurssipulaa on juuri virkamiestasolla, voisi työmarkkina- ja muut etujärjestöt ottaa laajemmin mukaan neuvotteluihin, sanoo johtaja Kannisto. Vaikka kaikilla on yhteinen tavoite eli EU-jäsenyys, ei ehkä osata istua samassa neuvottelupöydässä, arvelee Tuulikki Kannisto. Työmarkkinaslangilla tämä tarkoittaa liittotason neuvotteluja, mutta myös muita etujärjestöjä ja kansalaisjärjestöjä, maataloutta, kuluttajia jne. Myös järjestäytyminen on vielä Virossa kovin vähäistä, työntekijäpuolella tällä hetkellä vain noin 12 prosenttia.

EU voisi avittaa Viron julkista keskustelua

Talous- ja sosiaalikomitea kiirehtii EU:n laajentumiseen liittyvää kommunikaatiostrategiaa, jolla rahoitettaisiin julkista tiedottamista. TSK toivoo laajaan yhteistoimintaan Viron hallituksen kanssa, jotta maan tietotaso ja julkinen keskustelu EU-kysymyksistä paranisi. Myös työmarkkinajärjestöillä on tässä tehtävänsä, vaikkakin niiden heikko järjestäytyminen on ongelma, sanoo Tuulikki Kannisto. Mutta kaikkien on osallistuttava keskusteluun. Ajanmukaista ja asiallista tietoa EU:sta tarvitaan lisää. Esimerkiksi Euroopan tasolla käytävästä sosiaalidialogista eli työmarkkinaneuvotteluista tarvitaan tietoa.

– Me suomalaiset emme halua neuvoa virolaisia. Käytännön kysymyksissä suomalaiset voivat kuitenkin olla avuksi. Meillä on myös yhteinen selvä intressi EU:ssa. Me molemmat olemme pieni kieliryhmä. Voimme yhdessä vaatia asiakirjojen käännättämistä kunnes ne tulevat myös vironkielellä. Tavalliset ihmisethän eivät muutoin saa tietoja EU:sta kuin välikäsien kautta, sanoo Tuulikki Kannisto.

Lisätietoja:
Johtaja Tuulikki Kannisto,
puh. 0400-603 495

 

hr.jpg (352 bytes)