Toimituksille
26.6.2000
Sekä työntekijät että työnantajat
näyttävät suhtautuvan varsin myönteisesti osa-aikaeläkejärjestelmään. Neljä
viidestä työntekijästä suhtautuu myönteisesti osa-aikaeläkejärjestelyihin keinona
työrasituksen vähentämiseksi. Valtaosa työntekijöistä (91%) katsoo lisäksi, että
myös työnantajat suhtautuvat myönteisesti osa-aikaeläkejärjestelyihin. Tulokset
käyvät ilmi SAK:n jäsenkyselystä, johon vastasi maalis- ja huhtikuussa 854 SAK:laisten
liittojen jäsentä.
Osa-aikaeläkejärjestelyjä
käytetään kyselyn mukaan eniten julkisella sektorilla: 41 prosenttia julkisella
sektorilla työskentelevistä kyselyyn vastanneista ilmoitti, että hänen työpaikallaan
on käytetty mahdollisuutta osa-aikaeläkkeeseen. Teollisuuden prosentti oli 29 ja
yksityisten palvelualojen 25.
Usko osa-aikaeläkejärjestelmiin
keinona helpottaa työntekijöiden työrasitusta on vahva kaikissa ikäryhmissä.
Myönteisintä suhtautuminen on 4049-vuotiaiden keskuudessa mutta järjestelmillä
on vahva suosio myös nuorimpien työntekijöiden keskuudessa: 78 prosenttia alle 30
vuotiaista kyselyyn vastanneista suhtautuu osa-aikaeläkejärjestelyihin erittäin tai
melko myönteisesti keinona vähentää työntekijöiden työrasitusta.
Teollisuudessa ja yksityisillä
palvelualoilla lähes puolet (48 %) osa-aikaeläkkeellä olevista työntekijöistä
vuorottelee kokoaikatyötä ja vapaata yhden tai useamman viikon jaksoissa. Myös
julkisella sektorilla työ- ja vapaaviikkojen vuorottelu on yleisin järjestely.
Työviikkoon sisältyvien vapaapäivien ja työpäivien vuorottelu (osaviikkotyö) on
sekin varsin suosittu tapa sekä julkisella sektorilla (35 %) että teollisuudessa (37 %).
Varsinaista lyhennettyä työpäivää eli osapäivätyötä ei millään toimialalla
suosita osa-aikaeläkejärjestelyissä: teollisuudessa ainoastaan kolme prosenttia
ilmoitti lyhennetyn työpäivän oman toimipaikkansa pääasialliseksi tavaksi
järjestää osa-aikaeläkeläisten työajan lyhentäminen.
Työntekijöiden vastausten perusteella
ainoastaan viisi prosenttia työnantajista suhtautuu järjestelyyn kielteisesti.
Toimialoittaiset erot työnantajien suhtautumisessa ovat vähäisiä. Julkinen sektori
työnantajana suhtautuu myönteisimmin. Kaikilla toimialoilla vajaa tai reilu puolet
vastanneista ilmoitti, että pääasiallisesti osa-aikaeläkeläisen menetetty työpanos
on siirtynyt entisille työntekijöille. Tämä viittaa siihen, että uutta työvoimaa ei
ole palkattu ja näin ajatus osa-aikaeläkejärjestelyihin liittyvästä työn jakamisesta
ei ainakaan alkuperäisessä laajuudessaan toteudu.
Työntekijöiden tietämys
osa-aikaeläkejärjestelyissä noudatettavista pelisäännöistä on teollisuudessa ja
yksityisillä palvelualoilla suhteellisen rajoitettua: alle puolet vastanneista ilmoittaa
tietävänsä sen, ketkä ovat päättäneet noudatettavista pelisäännöistä.
Julkisella sektorilla sentään lähes 60 prosenttia ilmoittaa tietävänsä, miten
neuvottelut työajan lyhentämisestä osa-aikaeläketapauksessa on työpaikalla
etupäässä toteutettu.
Luottamusmiesten kapasiteetti
pelisäännöistä päätettäessä näyttäisi olevan puutteellisesti hyödynnetty
huolimatta siitä, että luottamusmiehet tuntevat kyselyn perusteella
osa-aikaeläkejärjestelmiin liittyvät säännöt selvästi muita paremmin. Kyselyyn
vastanneista luottamusmiehistä 51 prosenttia ilmoittaa, että luottamusmiehet eivät
osallistu työpaikan osa-aikaeläkejärjestelyjen yhteydessä noudatettavien sääntöjen
laatimiseen. Toisin sanoen osa-aikaeläkejärjestelyjen yhteydessä näyttäisi varsin
moni työntekijä neuvottelevan asiasta työnantajan kanssa ilman luottamusmiehen
mukanaoloa.
Osa-aikaeläkkeen tarkoitus on
tarjota vanheneville kokoaikatyössä puurtaville mahdollisuus helpottaa työssä
jaksamista yhdistämällä työnteko ja eläkkeellä olo. Osuvasti on sanottu, että
osa-aikaeläke on silta kokoaikatyön ja vanhuuseläkeajan välillä, toteaa SAK:n
sosiaalipoliittinen sihteeri ja Eläketurvakeskuksen hallituksen jäsen Kaija
Kallinen. Varovaisestikin arvioiden näyttäisi, että osa-aikaeläkkeelle
siirtyneiden määrän kasvaessa on työkyvyttömyyseläkkeiden määrä alentunut lähes
vastaavasti. Tämä viittaa siihen, että osa-aikaeläke todella on keino jatkaa
työelämään osallistumista ja nostaa keskimääräistä työnjättöikää.
Lisätietoja
- SAK:n jäsenkysely: ekonomisti Pekka
Laine, puh. 040-511 2353
- Eläkepolitiikka: sosiaalipoliittinen
sihteeri Kaija Kallinen, puh. 040-500 2417
|