SAK:n valtuuston avauspuheenvuoro

 
SAK:n valtuuston puheenjohtaja Jouni Riskilä
SAK:n valtuuston kokous, Kiljavan opisto, Nurmijärvi
26.5.2000

Hyvät valtuutetut!

Vaiherikas liittokohtainen sopimusneuvottelukierros on takanapäin. Tulosten arviointia on tehty keskusjärjestöissä, liitoissa ja myös julkisuudessa varsin paljon. Liitoissa, joissa sopimusratkaisut tehtiin yleiseksi linjaksi muodostuneella runsaan kolmen prosentin tasolla, on pohdittu jo jatkoakin. Tämä on luonnollista, sillä sopimuksethan tehtiin vain vajaan vuoden mittaisiksi.

Tässä yhteydessä haluan vielä antaa tunnustuksen Metalliliitolle ja Rakennusliitolle, jotka tekivät rohkean – ja oikean – päänavauksen tällä kierroksella.

Yleisestä linjasta irtautuneet liitot ovat tehneet 2–3-vuotisia sopimuksia ja varmistelleet avoimiksi jääneet seuraavien vuosien palkkatarkistukset erilaisin sidosäännöksin.

Taloudellinen kasvu jatkuu erittäin hyvänä, josta kertoo muun muassa Leonian ekonomistien runsas viikko sitten esittämä – tähän asti korkein noteeraus – 5,2 prosentin bruttokansantuotteen kasvu tälle vuodelle. Tilastokeskuksen parin viikon takainen tieto kertoo, että teollisuustuotanto oli maaliskuussa runsaat 9 prosenttia korkeammalla tasolla kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana.

Toisaalta on nähtävissä myös korkotason kohoaminen ja inflaatiovauhdin nousun vauhdittuminen noin 3 prosentin tasolle ja epävarmuutta kuvaava pörssikurssien heilahtelu.

Vaikka taloudellinen lama on väistynyt yksityissektorilla, osassa yhteiskuntaamme se jatkuu edelleen. Julkisessa taloudessa, sosiaalipolitiikassa ja työttömien keskuudessa operoidaan edelleen lama-ajan keinoin. SAK:n tulisikin tässä valtuustossa ottaa kantaa tähän raakaan, kylmään linjaan, joka lyö lävitse oikeiston linjauksissa, mutta myös maata hallitsevien, meitäkin lähellä olevien puolueiden politiikassa.

Hyvinvointiyhteiskunnan arvoja esiin nostavaan keskusteluun sopii erittäin huonosti se, että maamme on bruttokansantuotteella mitattuna vauraampi kuin koskaan, mutta samanaikaisesti keskusteluun nostetaan jatkuvasti erilaisia ehdotuksia, muun muassa miten työttömyysturvaa tulisi heikentää. SAK on toistuvasti korostanut, että talouspolitiikan päätehtävä on edelleen työttömyyden alentaminen.

Myös kuntien mahdollisuuksia turvata kestävällä tavalla kuntalaisten peruspalvelut on vaikeutettu muuttamalla työvoimakustannusten rakennetta kunnille epäedulliseksi. Tästä kertoo esimerkiksi se, että yksityisten työnantajien alimman ryhmän kansaneläkemaksuja alennetaan heinäkuun alusta 0,4 prosenttiyksiköllä 2 prosenttiin, mutta kuntapuolen jo ennestään korkeampi maksu – 3,15 prosenttia – jää ennalleen.

Näillä toimilla vääristetään edelleen ankaraa kilpailutusta, joka jo nykyisellään aiheuttaa julkisella alalla poikkeuksellisen laajaa työuupumusta. Näin tapahtuu kaiken aikaa, vaikka vastikään tehtyjen gallup-selvitysten mukaan kansalaisten ylivoimainen enemmistö arvostaa julkisesti tuotettuja palveluja ja kritisoi kohtuuttomaksi mennyttä kilpailua.

Hyvät toverit!

Luottamusta vahvistava pitkäjänteinen talouspolitiikka on talouskasvun ja työllisyyden parantamisen kannalta edelleen keskeistä. Siksi kaikki tätä kehitystä haittaavat esteet on saatava poistettua. Yksi sellainen on työsopimuslain uudistaminen.

Sopimuskierroksen analysoinnin ohella meidän tulisi tässä kokouksessa katsoa ennen kaikkea tulevaisuuteen. Valtuusto linjaa nyt niitä suuntaviivoja ja edellytyksiä, joiden perusteella SAK:n hallitus ja johto ryhtyvät valmistelemaan seuraavaa kierrosta.

Puuttumatta enempää mahdollisen ratkaisun sisällölliseen puoleen on syytä todeta, että yleiskorotusten tulisi korostaa sekalinjaa, jossa olisi perinteisesti markkamääräinen vähimmäiskorotus erillisine matalapalkkaerineen. Se olisi sitä paljon puhuttua solidaarisuutta, jota nytkin tarvittaisiin.

Lopuksi vielä pari sanaa kunnallisvaaleista. Mielestäni hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen kannalta kunnallisvaalit ovat tärkeimmät vaalit, mitä Suomessa pidetään. Näin siksi, että julkisista palveluista; niiden määrästä, laadusta ja tuottamistavasta tehdään kunnissa.

Tämän takia ei ole yhdentekevää, ketä kunnan- ja kaupunginvaltuustoihin valitaan tämän vuoden lokakuussa pidettävissä kunnallisvaaleissa.

  

hr.jpg (352 bytes)